Muistisairaudet yleistyvät ihmisten eläessä yhä pidempään. Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja on arvioitu, että muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35—65-vuotiaista) yli 7000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista ikääntyneistä kolme neljästä sairastaa muistisairautta. Suomessa muistisairauksien hoidon vuosittaisiksi suoriksi kustannuksiksi on arvioitu lähes miljardi euroa eli noin 10 000 euroa yhtä sairastunutta kohden. Muistisairauksia voidaan hoitaa ja kuntouttaa tehokkaasti, vaikka esimerkiksi yleisimpään muistisairauteen, Alzheimerin tautiin, ei vielä parantavaa hoitoa olekaan. Kelan lääkekorvaustilastojen perusteella noin 86 000 henkilöä käytti jotakin muistisairauslääkettä vuonna 2019. Lisäksi muistisairaiden elämänlaatua voidaan parantaa erilaisilla muistiystävällisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi muistireittien avulla voi...

Ennen kesätaukoa keskustelimme selkokielen käyttöönotosta kotikaupungissani. Keskustelun aikana huomasin, että esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja selkokieleen liittyvät asiat ovat monelle vieraita. Selkokielen käyttö nähtiin joissakin puheenvuoroissa toimintana, joka auttaa pelkästään maahanmuuttajia. Korostettiin, että vieraskielisten tulisi ensisijaisesti oppia suomea tai ruotsia. Nämä puheenvuorot osoittivat suurta tietämättömyyttä. Selkokielestä hyötyvät melkein kaikki. Kun asiat on selitetty yksinkertaisesti, on ne helpompi ymmärtää. Asiointi sujuu vaivattomammin. Myös epäselvyyksistä johtuvat puhelut ja sähköpostit voisivat vähentyä selkokieltä käyttämällä. On tärkeää muistaa, että noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. He eivät ole vain maahanmuuttajia. He ovat ikäihmisiä, muistisairaita, afaatikkoja, kehitysvammaisia ja henkilöitä joilla on luku- tai kirjoitusvaikeuksia. Isolla osalla aikuisväestöstä on oppimisvaikeuksia. Joillakin aloilla oppimisvaikeuksia ...

Kevät aurinko lämmittää jo ja lenkkipolut täyttyvät iloisista ihmisistä. Kiireisen arjen keskellä on ihanaa ottaa hetki itselle ja suunnata ulos luontoon. Porvoossa on paljon hienoja luontopolkuja ja ulkoilureittejä. Nämä ovat erittäin tärkeitä, sillä luonnon läheisyys elinympäristössä vähentää sairastavuutta ja lisää onnellisuutta. Valitettavasti luonto ei kuitenkaan ole vielä kaikkien saavutettavissa. Tarvitaan esteettömiä reittejä, jotta ihmiset, joilla on liikuntarajoitteita pääsevät nauttimaan niistä. Olisi myös tärkeää mahdollistaa luonto näkövammaisille turvallisella tavalla. Luonnon kuuleminen ja haistaminen lisää hyvinvointia yhtä lailla kuin luonnon näkeminen. Terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen on kunnan vastuulla, ja tämä tehtävä korostuu entisestään. Kunta rakentaa liikkumaan kannustavan elinympäristön, joka puolestaan pidentää ihmisten ikää ja parantaa elämänlaatua. Liikunnan lisäksi myös kulttuuripalvelut tuottavat hyvinvointia. Ihmisten harrastusmahdollisuu...

“Pienin askelin, mutta liian hitaasti”. Näin yhdenvertaisuus ja esteettömyys toteutuu Suomessa. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus on hyväksytty jo 2016. Ongelmia ja epäkohtia ilmenee silti liian usein. Jokaisella on oikeus elää täysipainoista elämää, omien kykyjen ja kiinnostuksen mukaisesti. Vammaisten oikeudet voivat toteutua vain esteettömissä ympäristöissä. Ilman esteettömyyttä ei ole yhdenvertaisuutta. Eikä myöskään aitoja yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuuksia. Reilu vuosi sitten pyörätuolissa liikkuva ystäväni vieraili Porvoossa. Esittelin hänelle kaunista kotikaupunkiani. Pian kauneus kuitenkin katosi ja tilalle tulivat esteet. Minua hävetti. Liian moni paikka oli meidän saavuttamattomissa. Kokemus oli silmiä avaava. Maailma näytti toiselta. Kynnykset ja raput eivät enää olleet näkymättömiä. Ongelma joka nähdään ja tiedostetaan voidaan ratkaista. Rakenteelliset esteet voidaan poistaa. Hyvä suunnittelu ja erilaisten ihmisten huomioiminen rakennusvai...

Kaikilla asukkailla on oma käsityksensä siitä, millainen on unelmien kotikaupunki. On melkein mahdotonta päästä tilanteeseen, jossa kaikki ovat samaa mieltä - aina on parannettavaa. Sitä työtä virkamiehet ja poliittiset päättäjät tekevät vuodesta toiseen - tavoitteena, että seuraava vuosi olisi edellistä parempi. Porvoon valtuusto tulee hyväksymään kaupungin uuden strategian syyskuussa. Tänä kesänä olen pohtinut millainen on unelmien kotikaupunki, mitä palveluita siellä tulee olla ja mitä voimme tehdä, jotta yhä useampi kokisi Porvoon maailman parhaaksi paikaksi elää ja asua. Viihtyisyys, esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus nousi keskiöön. Kesän lopulla tapasin tuoreen äidin, joka kertoi minulle näkemyksiään asiasta. Hänen kokemuksensa Porvoosta oli hyvin erilainen kuin minun. En ollut aiemmin pohtinut asiaa, mutta keskustelumme jälkeen huomasin, että Porvoossa ei ole riittävästi paikkoja, jonne pienen vauvan kanssa on mukava mennä - syynä se, ettei kaupungista oikeastaan löydy ...

Vanhuus tulee kaikille, eikä se tule yksin. Ikääntymisen myötä avun tarve lisääntyy – ihminen ei ole yhtä notkea, nopea ja vahva kuin ennen. Korkeat kynnykset, liukkaat kadut ja pitkät portaat ovat haastavia ja aiheuttavat pahimmassa tapauksessa kaatumisonnettomuuksia. Vuonna 2013 kaatumiset ja putoamiset aiheuttivat lähes puolet tapaturmakuolemista. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista kahdeksan kymmenestä tapahtui yli 65-vuotiaille. Esteettömyyteen panostaminen jo rakennusvaiheessa on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Esteettömät tilat ja toimiva kotihoito, jossa on riittävästi henkilökuntaa antaa ikäihmisille mahdollisuuden asua kotona yhä kauemmin. Monet apuvälineet kuten rollaattori, tukikahvat ja turvapuhelimet ovat tervetulleita ikäihmisen arjen helpottamiseksi. Elinajanodotteen pitenemisen johdosta ympärivuorokautisten asumispalveluiden piiriin tulevat asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, monisairaita ja dementoituneita. Samaan aikaan hoitohenki...

Taas alkoi norminpurkutalkoot. Tällä kertaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän toimesta. Nyt norminpurkamisinto kohdistuu vammaisiin, ikäihmisiin ja muihin esteetöntä rakentamista tarvitseviin. Muun muassa märkätilojen kokovaatimuksista halutaan tinkiä ja rakentamisen muita esteettömyysvaatimuksia lieventää. Kokoomuksen eduskuntaryhmä perustelee asiaa taloudellisilla säästöillä. Ympäristoministeriön selvityksen (2014) mukaan esteettömyydestä johtuvat rakentamiskustannukset ovat alhaisia suhteessa niistä saatuihin hyötyihin. Esteettömyysmääräyksistä aiheutuvat kustannukset ovat noin 1−2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista. Usein mainitaan esteettömän wc- ja pesutilan vievän turhan paljon tilaa asunnosta, mutta sen koko rakentamismääräysten ohjeista laskien on noin 3m². Se ei ole paljon, jos kuka tahansa haluaa toimia kylpyhuoneessaan kolhimatta itseään rakenteisiin. Suomen asuntokanta uusiutuu hitaasti, noin 1,2 % vuodessa. Valtaosa asunnoista on jo olemassa. Samaan aikaan korjausraken...