Taas alkoi norminpurkutalkoot. Tällä kertaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän toimesta. Nyt norminpurkamisinto kohdistuu vammaisiin, ikäihmisiin ja muihin esteetöntä rakentamista tarvitseviin. Muun muassa märkätilojen kokovaatimuksista halutaan tinkiä ja rakentamisen muita esteettömyysvaatimuksia lieventää. Kokoomuksen eduskuntaryhmä perustelee asiaa taloudellisilla säästöillä.
Ympäristoministeriön selvityksen (2014) mukaan esteettömyydestä johtuvat rakentamiskustannukset ovat alhaisia suhteessa niistä saatuihin hyötyihin. Esteettömyysmääräyksistä aiheutuvat kustannukset ovat noin 1−2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista. Usein mainitaan esteettömän wc- ja pesutilan vievän turhan paljon tilaa asunnosta, mutta sen koko rakentamismääräysten ohjeista laskien on noin 3m². Se ei ole paljon, jos kuka tahansa haluaa toimia kylpyhuoneessaan kolhimatta itseään rakenteisiin.
Suomen asuntokanta uusiutuu hitaasti, noin 1,2 % vuodessa. Valtaosa asunnoista on jo olemassa. Samaan aikaan korjausrakentamisen normit eivät ole esteettömyyttä ja saavutettavuutta koskevien säännösten osalta velvoittavia. Tämä tarkoittaa, että monissa tapauksissa asuntoa korjatessa esteettömyys jätetään huomioimatta, jolloin tilanne saattaa jopa heikentyä aiemmasta. Tämä johtaa kestämättömään taloudelliseen lyhytjänteisyyteen syntyvien kulujen osalta.
Esteettömän ympäristön rakentaminen palvelee arvioiden mukaan suoraan vähintään noin 40 % väestöstä. Esteettömyys koskettaa kuitenkin kaikkia; arvioiden mukaan ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- tai toimimisesteisiä. Suomessa on iso, pian eläköityvä kansanosa, jota esteettömyys palvelee. Esteetön asunto mahdollistaa ikäihmisen omatoimisen suoriutumisen kotona pidempään. Tämä on kunnan kannalta edullisempaa kuin kallis laitosasuminen.
Esteettömyys ei ole vain vammaisten asia, vaan meidän kaikkien. Esteettömyysnormeja ei ole luotu kiusaamaan yhtäkään norminpurkajaa, vaan poistamaan syrjintää ja mahdollistamaan hyvä elämä kaikille. Esteetön rakentaminen on myös taloudellisesti kannattavaa. Mielestämme kestävän taloudellisen kehityksen ja kansalaisten perusoikeuden turvaamiseksi julkisin varoin subventoidun asuntotuotannon on oltava esteetöntä.
Anette Karlsson, sosionomi
Hanna Huumonen, liikuntatieteiden maisteriopiskelija