Siirry pääsisältöön

Lapsiin kohdistuvien rikosten rangaistuksia kiristettävä!

Mediassa on taas keskusteltu lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Kansalaiset tuntevat, että esimerkiksi joistakin niin aikuisiin kuin jopa aivan pieniin lapsiin kohdistuneista hyvin raaoistakin seksuaalirikoksista annetut rikosoikeudelliset tuomiot eivät kohtaa millään lailla keskimääräistä käsitystä oikeudenmukaisista sekä rikoksen vakavuuteen ja kokonaisarvosteluun nähden kohtuullisista vankeusrangaistuksista.
Suomen rikoslain mukaiset rangaistusasteikot esimerkiksi seksuaalirikoksista antaisivat kyllä mahdollisuuden selkeästi oikeudenmukaisempien rangaistusten tuomitsemiseen. Etenkin täysin puolustuskyvyttömiin lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin liittyen pitäisi paljon voimakkaammin huomioida se, että koetuista äärimmäisen julmista teoista jäävät pysyvät jäljet uhrien mieliin ja sieluihin, eivätkä nuo traumaattiset psyykkiset vammat niin vain pyyhkiydy pois ja ole siten pelkästään tilapäisiä, kuten joissain tuoreissakin rikostuomioissa on käsittämättömästi todettu. Oikeuden suoranainen lepsuilu tässä ja muissakin vastaavissa asioissa syö kansalaisten luottamusta tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun oikeuden edessä.
Tällä hetkellä on olemassa erilaisia tukiohjelmia, joita on kehitetty pedofiileille. Ohjelmien avulla autetaan pedofiliaan taipuvaisia ihmisiä hallitsemaan seksuaalisuuttaan niin, ettei se kohdistu lapsiin. Tutkimusten mukaan ohjelmat ovat tehokkaita ja niistä on saatu hyviä tuloksia. Harmillista tukiohjelmissa on se, että ihminen pääsee mukaan tukiohjelmaan vasta vankilassa. Eli henkilön on ensin tehtävä rikos, joka aiheuttaa toiselle ihmiselle elinikäiset traumat, ennen kuin hän saa hoitoa ja apua. Toinen ongelma on se, että tuomiot ovat joskus niin lyhyitä, että pitkät ohjelmat eivät sovellu tai ne jäävät kesken.
Erityisesti lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tuomittujen rangaistuksia tulee kiristää vastaamaan teon aiheuttamien vahinkojen tosiasiallista vakavuutta. Pidemmät tuomiot myös mahdollistavat pitkiin tukiohjelmiin osallistumisen, mikä on paras keino varmistaa, ettei rikos koskaan toistu. Muutos on myös saatava tukiohjelmien tarjontaan. On uskomatonta, että ihminen saa apua vasta rikoksen tapahduttua. Rikoksen ennaltaehkäiseminen tukiohjelmien avulla hyödyttää kaikkia, erityisesti mahdolliseksi uhriksi joutuvaa lasta. Siksi ohjelmat on saatava tarjolle myös henkilöille, jotka eivät ole syyllistyneet rikokseen.
Anette Karlsson, sosionomi
Sari Melkko, rikosylikonstaapeli

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...