Olemme varmaan kaikki yhtä mieltä siitä, että lapsissa on tulevaisuus. Meillä aikuisilla on erityinen velvollisuus suojella sekä tukea ja auttaa lapsia kasvamaan omiksi yksilöikseen, joiden unelmat ja toiveet voivat toteutua. Minun Suomessani jokaisella lapsella - perhetaustasta, sukupuolesta tai vammasta riippumatta – on yhtäläiset mahdollisuudet leikkiä ja oppia turvallisessa ympäristössä sekä rakentaa itselleen oman näköistä ja hyvää elämää. Perustuslaki määrää, että lapsia on kohdeltava yhdenvertaisina yksilöinä. Kansallisessa lainsäädännössä tämä tarkoittaa muun muassa lasten oikeutta saada mielipiteensä huomioon otetuksi häntä koskevissa asioissa ja päätöksissä. Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä ja huollosta on lapsen huoltajilla. Kaikilla aikuisilla, lapsen huoltajilla ja viranomaisilla, on velvollisuus toimia ensisijaisesti lapsen edun mukaisesti. Kyseinen velvollisuus tulee YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasois...

”Pue päälle, mene vessaan, odota hetki” – joskus nämä ovat ainoat sanat, jotka varhaiskasvatuksessa työskentelevä aikuinen ehtii päivän aikana sanoa lapselle. Tämä tekee minut surulliseksi, mutta myös vihaiseksi. Laadukas varhaiskasvatus on muuttunut lasten säilömiseksi, arki on jatkuvaa selviytymistä. Maan hallituksen toimesta mahdollisuudet laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiseen on kavennettu samaan aikaan kun toiminnan pedagogisia vaatimuksia ja henkilöstön osaamisen vaatimuksia on lisätty. ”Kaksi lasta yhdellä paikalla” - näin varhaiskasvatusjohtajat kuvailevat tilannetta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen jälkeen. Valtioneuvoston selvityksen (2017) mukaan suomalaisissa päiväkodeissa on tänään enemmän osa-aikaisia lapsia, enemmän lapsia per hoitaja sekä isot ja moninaiset lapsiryhmät. Parinkymmenen lapsen ryhmässä saattaa olla yhtäaikaisesti alle 3-vuotiatia, 3-5-vuotiata, eskarilaisia ja erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Levottomuus on lisääntynyt ja melutas...