Siirry pääsisältöön

Puheenvuoro: Miten lasten oikeudet toteutuvat?

Olemme varmaan kaikki yhtä mieltä siitä, että lapsissa on tulevaisuus. Meillä aikuisilla on erityinen velvollisuus suojella sekä tukea ja auttaa lapsia kasvamaan omiksi yksilöikseen, joiden unelmat ja toiveet voivat toteutua. Minun Suomessani jokaisella lapsella - perhetaustasta, sukupuolesta tai vammasta riippumatta – on yhtäläiset mahdollisuudet leikkiä ja oppia turvallisessa ympäristössä sekä rakentaa itselleen oman näköistä ja hyvää elämää.

Perustuslaki määrää, että lapsia on kohdeltava yhdenvertaisina yksilöinä. Kansallisessa lainsäädännössä tämä tarkoittaa muun muassa lasten oikeutta saada mielipiteensä huomioon otetuksi häntä koskevissa asioissa ja päätöksissä. Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä ja huollosta on lapsen huoltajilla. Kaikilla aikuisilla, lapsen huoltajilla ja viranomaisilla, on velvollisuus toimia ensisijaisesti lapsen edun mukaisesti. Kyseinen velvollisuus tulee YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991. Lasten oikeuksien toteutumisessa on kuitenkin vielä yli 30 vuotta myöhemmin puutteita. Naapurimaassamme Ruotsissa tilannetta lähdettiin korjaamaan säätämällä lasten oikeuksien sopimus laiksi, jolloin kokonaisuus täydentää muuta lainsäädäntöä sekä saa etusijan ristiriitatilanteissa. Meidän tulisi ehdottomasti selvittää, voisiko Ruotsin tie olla myös meidän.

Lapsiasiavaltuutettu julkaisi helmikuun alussa eduskunnalle annettavan kertomuksen lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Lapsiasiavaltuutettu esittää, että lapsen edun ensisijaisuus tulee sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin. Lapsen edun ensisijaisuus on keskeinen periaate lasten oikeuksien sopimuksessa, mutta kansallisessa lainsäädännössä periaate jää miltei olemattomaan asemaan. Lapsen edun ensisijaisuuden kirjaaminen perustuslakiin olisi merkittävä parannus lasten oikeuksien toteutumisen kannalta.

Tällä hallituskaudella valmistunut, Suomen historian ensimmäinen kansallinen lapsistrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma on suuri harppaus eteenpäin lasten oikeuksien toteutumisessa. Lisäksi esitykset lapsibudjetoinnin käyttöönotosta kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtion tasolla ovat erinomainen tapa tehdä päätöksenteosta läpinäkyvää ja lapsiystävällistä. Miten paljon panostamme lapsiin ja millaisia tuloksia nämä panostukset antavat – nämä ovat kysymyksiä, joista jokaisen päättäjän tulisi olla kiinnostunut. Lapsivaikutusten arvioinnin tulisi myös olla ennemmin sääntö kuin poikkeus - kaikessa päätöksenteossa, ei vain asioissa, joiden me aikuiset ajattelemme koskevan lapsia. Lasten oikeuksien toteutuminen on itseisarvo, jonka eteen meillä on vielä paljon tehtävää.

Anette Karlsson

Puheenvuoro on julkaistu 3.3.2022 Demokraatissa.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...