Puheenvuoro: Miten lasten oikeudet toteutuvat?

Olemme varmaan kaikki yhtä mieltä siitä, että lapsissa on tulevaisuus. Meillä aikuisilla on erityinen velvollisuus suojella sekä tukea ja auttaa lapsia kasvamaan omiksi yksilöikseen, joiden unelmat ja toiveet voivat toteutua. Minun Suomessani jokaisella lapsella - perhetaustasta, sukupuolesta tai vammasta riippumatta – on yhtäläiset mahdollisuudet leikkiä ja oppia turvallisessa ympäristössä sekä rakentaa itselleen oman näköistä ja hyvää elämää.

Perustuslaki määrää, että lapsia on kohdeltava yhdenvertaisina yksilöinä. Kansallisessa lainsäädännössä tämä tarkoittaa muun muassa lasten oikeutta saada mielipiteensä huomioon otetuksi häntä koskevissa asioissa ja päätöksissä. Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä ja huollosta on lapsen huoltajilla. Kaikilla aikuisilla, lapsen huoltajilla ja viranomaisilla, on velvollisuus toimia ensisijaisesti lapsen edun mukaisesti. Kyseinen velvollisuus tulee YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991. Lasten oikeuksien toteutumisessa on kuitenkin vielä yli 30 vuotta myöhemmin puutteita. Naapurimaassamme Ruotsissa tilannetta lähdettiin korjaamaan säätämällä lasten oikeuksien sopimus laiksi, jolloin kokonaisuus täydentää muuta lainsäädäntöä sekä saa etusijan ristiriitatilanteissa. Meidän tulisi ehdottomasti selvittää, voisiko Ruotsin tie olla myös meidän.

Lapsiasiavaltuutettu julkaisi helmikuun alussa eduskunnalle annettavan kertomuksen lasten asemasta ja heidän oikeuksiensa toteutumisesta Suomessa vuosina 2018–2021. Lapsiasiavaltuutettu esittää, että lapsen edun ensisijaisuus tulee sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin. Lapsen edun ensisijaisuus on keskeinen periaate lasten oikeuksien sopimuksessa, mutta kansallisessa lainsäädännössä periaate jää miltei olemattomaan asemaan. Lapsen edun ensisijaisuuden kirjaaminen perustuslakiin olisi merkittävä parannus lasten oikeuksien toteutumisen kannalta.

Tällä hallituskaudella valmistunut, Suomen historian ensimmäinen kansallinen lapsistrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma on suuri harppaus eteenpäin lasten oikeuksien toteutumisessa. Lisäksi esitykset lapsibudjetoinnin käyttöönotosta kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtion tasolla ovat erinomainen tapa tehdä päätöksenteosta läpinäkyvää ja lapsiystävällistä. Miten paljon panostamme lapsiin ja millaisia tuloksia nämä panostukset antavat – nämä ovat kysymyksiä, joista jokaisen päättäjän tulisi olla kiinnostunut. Lapsivaikutusten arvioinnin tulisi myös olla ennemmin sääntö kuin poikkeus - kaikessa päätöksenteossa, ei vain asioissa, joiden me aikuiset ajattelemme koskevan lapsia. Lasten oikeuksien toteutuminen on itseisarvo, jonka eteen meillä on vielä paljon tehtävää.

Anette Karlsson

Puheenvuoro on julkaistu 3.3.2022 Demokraatissa.



Kommentit