Kaikilla oppilailla, joilla on päätös erityisestä tuesta, on oikeus aamu- ja iltapäivätoimintaan koko peruskoulun (1.–9.luokka) ajan (perusopetuslaki 48 b §). Lapset, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä, ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin muut erityisen tuen piirissä olevat lapset. Tällä hetkellä nepsy-lapsilla ei ole yhtäläisiä oikeuksia aamu- ja iltapäivätoimintaan ja sen tuomiin asioihin, kuten sosiaalisten suhteiden luominen ja näiden harjoittelu, ohjattu ohjelma, välipala ja vakuutus. Nepsy-lapselle on tärkeää saada harjoitella tuetusti, turvallisessa ympäristössä sosiaalisia suhteita. Kyse on yhdenvertaisuudesta, myös lasten kesken.
Iltapäivätoimintaa on tarjolla Porvoossa. Vaihtoehdot ovat koulujen yhteydessä olevat iltapäiväkerhot, jonne voidaan palkata avustaja oppilaan tueksi tai A-E koulun aamu- ja iltapäivätoiminta. Vammaispalvelut ovat satunnaisesti kustantaneet koulunkäynninohjaajan iltapäiväkerhoon. Näissä kerhoissa ei kuitenkaan ole ollut nepsy-osaamista, ja lapset ovat usein kuormittuneita kotiin mentyään. Ryhmäkoot ovat usein liian isoja nepsy-lapselle.
A-E-koulun iltapäiväkerho on käytännössä tarkoitettu ainoastaan kehitysvammaisille lapsille. Teoriassa A-E-koulun iltapäiväkerho soveltuu kaikille erityistä tukea tarvitseville, mutta on ilmennyt ettei toiminta a) ole aina tarkoituksenmukaista kaikille erityistä tukea tarvitseville, esim. nepsy-lapset ja b) ip-kerho on ilmoittanut joillekin perheille, että ip-kerhoon pääsy vaatii kehitysvammadiagnoosin.
Oppilaat, jotka eivät pärjää suuressa ryhmässä avustajan avulla, ja jotka eivät sovellu A-E-koulun ip-kerhoon jäävät ryhmämuotoisen iltapäiväkerhotoiminnan ulkopuolelle. Heille on tarjolla ainoastaan vammaispalveluiden kustantama kotihoito. Kyseinen ip-hoitomuoto koskee noin 10 porvoolaista oppilasta. Voi myös olla, että tätä useampi lapsi, joka olisi lain mukaan oikeutettu iltapäiväkerhotoimintaan, ei ole minkään palvelun piirissä, koska vaihtoehdot ovat näille perheille niin suppeat. Näissä perheissä lapsen vanhemmat joustavat työelämässä voidakseen tulla aiemmin kotiin lapsensa luo.
Kotihoito ei tarjoa nepsy-lapsille samaa sosiaalista kanssakäymistä, ohjelmaa, välipalaa ja vakuutusta kuin mitä iltapäiväkerhossa oleville lapsille tarjotaan. Nepsy-lapsilla tulee olla yhtäläinen oikeus ryhmätoimintaan. Siksi olisi tärkeää perustaa Porvooseen pienryhmäiltapäivätoimintaa, joka soveltuisi näille lapsille, jotka nyt jäävät palvelun ulkopuolelle. Huomioiden kuitenkin yksilölliset tarpeet: joillekin lapsille kuormittavan koulupäivän jälkeen on kotona toteutettu yksilöllinen hoito paras vaihtoehto.
Vammaispalveluiden kustantama kotihoito, nyt noin 10 lapselle maksaa Porvoolle noin 300 000 euroa. Samaan aikaan kaikille noin 520 lapsille tarjottu iltapäiväkerhotoiminta maksaa Porvoolle noin 329 000 euroa (Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintakertomus 2019-2020). Ryhmätoiminnan järjestäminen sitä tarvitseville ja haluaville nepsylapsille olisi todennäköisesti kustannustehokasta, mutta myös lasten sosiaalisen kanssakäymisen ja tasavertaisen kohtelun kannalta tervetullutta.
Iltapäiväkerhotoiminta kuuluu perusopetuslain piiriin, mutta Porvoossa nepsylasten kohdalla tilanne ratkaistaan erityislainsäädännön turvin (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) ja sen myötä vammaispalveluiden talousarviosta. Miten erityisen tuen piirissä olevien oikeudet turvataan, kun vammaispalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle? Onko oletuksena, että hyvinvointialue maksaa yhä kotihoidon lapsille, joilla on perusopetuslain mukaan oikeus iltapäiväkerhotoimintaan?
Esitän, että Porvoo selvittää miten kaupunki voi jatkossa tarjota pienryhmätoiminnallista iltapäiväkerhotoimintaa, jonka keskiössä on nepsyosaaminen. Esitän myös, että Porvoon sivistystoimi selvittää ja tuo lautakunnalle tiedoksi, miten iltapäiväkerhotoiminta tullaan järjestämään erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden osalta kun vammaispalvelut siirretään hyvinvointialueelle.
Anette Karlsson (sd.)
Iltapäivätoimintaa on tarjolla Porvoossa. Vaihtoehdot ovat koulujen yhteydessä olevat iltapäiväkerhot, jonne voidaan palkata avustaja oppilaan tueksi tai A-E koulun aamu- ja iltapäivätoiminta. Vammaispalvelut ovat satunnaisesti kustantaneet koulunkäynninohjaajan iltapäiväkerhoon. Näissä kerhoissa ei kuitenkaan ole ollut nepsy-osaamista, ja lapset ovat usein kuormittuneita kotiin mentyään. Ryhmäkoot ovat usein liian isoja nepsy-lapselle.
A-E-koulun iltapäiväkerho on käytännössä tarkoitettu ainoastaan kehitysvammaisille lapsille. Teoriassa A-E-koulun iltapäiväkerho soveltuu kaikille erityistä tukea tarvitseville, mutta on ilmennyt ettei toiminta a) ole aina tarkoituksenmukaista kaikille erityistä tukea tarvitseville, esim. nepsy-lapset ja b) ip-kerho on ilmoittanut joillekin perheille, että ip-kerhoon pääsy vaatii kehitysvammadiagnoosin.
Oppilaat, jotka eivät pärjää suuressa ryhmässä avustajan avulla, ja jotka eivät sovellu A-E-koulun ip-kerhoon jäävät ryhmämuotoisen iltapäiväkerhotoiminnan ulkopuolelle. Heille on tarjolla ainoastaan vammaispalveluiden kustantama kotihoito. Kyseinen ip-hoitomuoto koskee noin 10 porvoolaista oppilasta. Voi myös olla, että tätä useampi lapsi, joka olisi lain mukaan oikeutettu iltapäiväkerhotoimintaan, ei ole minkään palvelun piirissä, koska vaihtoehdot ovat näille perheille niin suppeat. Näissä perheissä lapsen vanhemmat joustavat työelämässä voidakseen tulla aiemmin kotiin lapsensa luo.
Kotihoito ei tarjoa nepsy-lapsille samaa sosiaalista kanssakäymistä, ohjelmaa, välipalaa ja vakuutusta kuin mitä iltapäiväkerhossa oleville lapsille tarjotaan. Nepsy-lapsilla tulee olla yhtäläinen oikeus ryhmätoimintaan. Siksi olisi tärkeää perustaa Porvooseen pienryhmäiltapäivätoimintaa, joka soveltuisi näille lapsille, jotka nyt jäävät palvelun ulkopuolelle. Huomioiden kuitenkin yksilölliset tarpeet: joillekin lapsille kuormittavan koulupäivän jälkeen on kotona toteutettu yksilöllinen hoito paras vaihtoehto.
Vammaispalveluiden kustantama kotihoito, nyt noin 10 lapselle maksaa Porvoolle noin 300 000 euroa. Samaan aikaan kaikille noin 520 lapsille tarjottu iltapäiväkerhotoiminta maksaa Porvoolle noin 329 000 euroa (Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintakertomus 2019-2020). Ryhmätoiminnan järjestäminen sitä tarvitseville ja haluaville nepsylapsille olisi todennäköisesti kustannustehokasta, mutta myös lasten sosiaalisen kanssakäymisen ja tasavertaisen kohtelun kannalta tervetullutta.
Iltapäiväkerhotoiminta kuuluu perusopetuslain piiriin, mutta Porvoossa nepsylasten kohdalla tilanne ratkaistaan erityislainsäädännön turvin (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista) ja sen myötä vammaispalveluiden talousarviosta. Miten erityisen tuen piirissä olevien oikeudet turvataan, kun vammaispalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle? Onko oletuksena, että hyvinvointialue maksaa yhä kotihoidon lapsille, joilla on perusopetuslain mukaan oikeus iltapäiväkerhotoimintaan?
Esitän, että Porvoo selvittää miten kaupunki voi jatkossa tarjota pienryhmätoiminnallista iltapäiväkerhotoimintaa, jonka keskiössä on nepsyosaaminen. Esitän myös, että Porvoon sivistystoimi selvittää ja tuo lautakunnalle tiedoksi, miten iltapäiväkerhotoiminta tullaan järjestämään erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden osalta kun vammaispalvelut siirretään hyvinvointialueelle.
Anette Karlsson (sd.)