Anette Karlsson

Kevät on ollut vaalientäyteistä aikaa, kun ensin käytiin eduskuntavaalit ja heti perään eurovaalit. SDP sai eduskuntavaaleissa eniten kansanedustajia, joten puolueen puheenjohtaja Antti Rinne nimettiin hallitustunnustelijaksi. Kaikkien puolueiden kanssa käytiin keskustelut, kuten asiaan kuuluu. Tämän keskustelun pohjalta löydettiin kumppanit, joiden kanssa yhteinen näkemys oli mahdollista löytää. Ilman yhteistä näkemystä ja visiota tulevaisuudesta ei hallitusohjelmaa tai toimivaa hallitusta saada muodostettua. Kaikkien hallituspuolueiden kansanedustajien ja puolueiden toimielinten tulee hyväksyä ohjelma, jotta sen tavoitteita saadaan ajettua maaliin kauden aikana.

Tällä kertaa yhteinen näkemys löytyi viiden puolueen (SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP) kesken. Hallitusohjelma valmistui aikataulussa ja viime viikolla Suomi sai uuden hallituksen, kun Rinne I aloitti työnsä. Vaikka julkisessa keskustelussa ja myös Loviisan Sanomien mielipiteessä (LS 7.6.) on annettu ymmärtää,…

Tulin mukaan kuntapolitiikkaan vuonna 2017. Odotukset tulevalle kaudelle olivat suuret. Halusin laittaa kaupungin koulut kuntoon, päästä eroon sisäilmaongelmista ja turvata jokaiselle porvoolaiselle lapselle turvallisen ja viihtyisän koulutaipaleen. Tämän unelman toteutumiseen on vielä matkaa. Onnistumisia on koettu, mutta myös pettymystä ja suuttumusta mahtuu näihin kahteen kuluneeseen vuoteen. Erityisen vihaiseksi minut on saanut jatkuvat kiinteistöjämme koskevat ongelmat. Aina kun tuntuu, että pääsemme eteenpäin, niin jokin uusi ongelma kolkuttaa ovelle. Viimeisimpänä jäähalli, sitä ennen Pääskytien koulu, A-E koulu, Kvarnbackens skola ja Ilolan päiväkoti vain muutamia mainitakseni.

Julkisessa keskustelussa olleiden ongelmakohteiden lisäksi on myös muita, esimerkiksi Tulliportin koulu, eli rakennus, jossa osa A-E koulun pienluokista sekä nykyään myös iltapäiväkerho toimii. Ihmettelin jo kuntavaalien alla miksei kyseistä rakennusta purettu ja suunniteltu erityisoppilaiden tilat uuden…

Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi – puhutaan arvauskeskuksista, jonne on vaikea päästä. Kansainvälisen vertailun valossa suomalainen terveydenhuolto on kuitenkin kustannustehokasta ja huippuluokkaa. Sosiaalihuolto on jäänyt vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi vanhuspalvelut on muissa Pohjoismaissa paremmin resursoitu kuin Suomessa. Parantamisen varaa meillä on. Terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä, joka syventää eroja suosimalla parempituloisia: työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vähävaraisilla ihmisillä vain yksi. Jonot terveyskeskusten lääkäreille ja hammashoitoon ovat liian pitkiä. Vanhustenhoito on aliresursoitua, joka on johtanut vakaviin laatuongelmiin ja jopa kuolemantapauksiin.

Viime hallituskaudella sote-ongelmia lähdettiin ratkomaan mammuttimaisella uudistuksella, jonka suurimmat epäkohdat olivat sote-palvel…

Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoitajien työpanoksen merkitys ja arvostaa sitä nykyistä enemmän.

Omaishoitolaki 4 §:n mukaan jokaisella omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on kuitenkin oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen …

Närståendevårdarna gör ett mycket värdefullt arbete. De hjälper och stöder sina närmaste i vardagen dygnet runt, varje dag i veckan. Utan deras insats skulle kostnaderna årligen vara närmare tre miljarder euro mera än i dagsläge. Närståendevårdarna tänker knappast på att de sparar samhället pengar då de tar hand om sina närmaste. Beslutsfattare borde dock se hur stor betydelse och inverkan närståendevårdanas arbete har och värdesätta deras arbete mer.

Enligt lagen om stöd för närståendevård 4 § har en närståendevårdare rätt till minst två dygn ledig tid per kalendermånad. En närståendevårdare har rätt till minst tre dygn ledig tid per kalendermånad, om hen oavbrutet eller med få avbrott varit bunden vid vården dygnet runt eller fortgående varje dag. Vårdaren anses vara bunden vid vården dygnet runt oberoende av om den vårdbehövande regelbundet en liten del av dygnet anlitar social- och hälsovårdstjänster som ordnas utanför hemmet eller får rehabilitering eller undervisning.

Enligt § 6 b…