Orpo-Purran hallitus on nyt näyttänyt suuntansa. Talouden pelastaminen jäi puheisiin, työllisyyteen ei löytynyt ratkaisuja ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien arki on tehty entistä vaikeammaksi. Ensin kohteena olivat lapset, nyt vuorossa ovat vanhukset ja sairaat. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on korotettu jo aiemmin tällä hallituskaudella, mutta se ei riittänyt. Nyt maksuja nostetaan uudelleen ja samalla otetaan käyttöön uusia maksuja. Terveyskeskuskäynti nousee yli 36 euroon ja kolmen käynnin vuosikustannus yli 108 euroon. Kun mukaan lasketaan päivystyskäynti, nousee sairastumisen hinta nopeasti satoihin euroihin. Monelle tämä on liikaa. Perussuomalaisten sote-ministeri Rydmanin väite siitä, että maksut osuvat kohdalle harvoin, kertoo karua kieltä todellisuudentajusta. Sairaus ei kysy tuloja eikä ajoitu sopivasti. Korotukset koskevat laajasti koko terveydenhuoltoa. Poliklinikkamaksu nousee 78,40 euroon ja päiväkirurgian maksu 257,20 euroon. Samalla otetaan käyttö...

Naapurissa asuu perhe, jossa rahat loppuvat ennen kuun loppua. Köyhyys näkyy pieninä mutta jatkuvina valintoina. Harrastus jäi kesken, luokkaretki jäi väliin ja kaupassa valitaan aina halvin vaihtoehto. Vanhempi tinkii omasta syömisestään, ja lapsen ruokavalio jää yksipuoliseksi. Joissakin perheissä kurkku voi olla luksustuote. Yhä useammin epävarmuus ulottuu myös asumiseen. Olen saanut viestejä perheiltä, jotka joutuvat Kelan ratkaisujen vuoksi muuttamaan pois tutusta kodista. Se voi tarkoittaa lapselle koulun vaihtoa, kaverisuhteiden katkeamista ja turvan tunteen horjumista. Itä-Uudellamaalla noin 9 prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä, mutta taloudellinen epävarmuus koskettaa paljon laajempaa joukkoa. Monella perheellä ei ole säästöjä, eikä yllättävistä menoista, kuten pesukoneen rikkoutumisesta, selvittäisi. Lapset ovat fiksuja ja ymmärtävät enemmän kuin usein huomaamme. He kantavat huolta perheen taloudellisesta tilanteesta. 1990-luvun laman lapsena ja vähävaraisesta...

Ensihoitajat menevät paikalle, kun joku on hädässä. Yhä useammin he joutuvat samalla arvioimaan omaa turvallisuuttaan. Vastassa ei ole vain sairastuminen tai onnettomuus, vaan sekavuus, päihteet ja joskus väkivalta. Viime vuonna ensihoidossa kirjattiin 456 uhka- ja väkivaltatilannetta. Itä-Uudellamaalla ensihoito hälytettiin 10 742 tehtävälle. Uhka- ja väkivaltatilanteita kirjattiin kolme. Yksikään tapaus ei ole hyväksyttävä. Siksi rikoslain muutos oli tarpeellinen. Huhtikuun alussa voimaan tullut uudistus tarkoittaa, että ensihoitajiin ja pelastajiin kohdistuva väkivalta rinnastetaan poliisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Hälytystoiminnan vaikeuttamisesta voi seurata jopa vankeutta. Rangaistusten koventaminen ei kuitenkaan yksin korjaa tilannetta. Ensihoitajat näkevät läheltä, miten ihmisten pahoinvointi on lisääntynyt. Päihteet, mielenterveyden kriisit ja toimeentulon vaikeudet kasautuvat. Ongelmat eivät poistu kovemmilla rangaistuksilla. Tarvitaan tukea ja palveluja. Tällä hallituskaud...

För Finland har det nordiska samarbetet länge varit självklart. Vi har jämfört lagstiftning, utvecklat gemensamma lösningar och lärt av varandra. Ur detta har den nordiska modellen vuxit fram med ekonomisk styrning, omfattande offentlig välfärd och ett organiserat arbetsliv. Den bygger på rättsstat, jämlikhet, social trygghet och stark tillit mellan människor. Norden ses med rätta som något positivt. Därför är den nordiska referensramen respektingivande och flitigt använd över partigränserna. Men vad hänvisar vi egentligen till när vi talar om Norden? Är det Tidöregeringens Sverige eller Palmes folkhem vi gärna liknar oss vid? Regeringen Orpo har i arbetslivsfrågor varit selektiv i sina nordiska exempel och främst lyft fram sådant som stöder den ena arbetsmarknadsparten. Även i frågan om kärnvapen talar både regeringen och vi socialdemokrater om vad som vore mest nordiskt. Vi vill bevara begränsningarna i lag. Om regeringen får sin vilja igenom blir Finland ändå det nordiska land som h...

Lapsiköyhyyden lisääntyminen näkyy yhä selvemmin kadulla. Katutyöntekijä kertoi viime viikolla julkaistussa podcastissani, että kadulle ajautuu yhä nuorempia lapsia, jotka päätyvät huumekoukkuun ja rikollisten jengien hyväksikäyttämiksi. Myös Helsingin poliisilta on tullut huolestuttavia tietoja laajasta rikosvyyhdistä, jossa kahta 15-vuotiasta nuorta epäillään tilaustyönä tehdystä murhan yrityksestä. Ilmiö on vakava ja siihen on puututtava ajoissa. Sosiaalityö on yksi keskeinen keino ehkäistä näitä kehityskulkuja. Sosiaalityön merkitys yhteiskunnalle on valtava, mutta sen sisältö jää monelle yllättävän tuntemattomaksi. Sosiaalityössä kohdataan lapsia ja nuoria, tuetaan perheitä vaikeissa elämäntilanteissa, autetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien keskellä sekä vahvistetaan ikääntyneiden arkea. Kyse on usein tilanteista, joissa elämä on ajautunut kriisiin ja joissa oikea-aikainen tuki voi muuttaa elämän suunnan kokonaan. Siksi on huolestuttavaa, että hallitus suunnittelee jopa 100 mi...

Den internationella socialarbetardagen uppmärksammas idag, den 17 mars. Syftet med dagen är att lyfta fram socialarbetets betydelse som en garant för människovärde, samhällelig stabilitet och grundläggande rättigheter. Samtidigt är det oroväckande att regeringen Orpo-Purra förbereder nedskärningar i socialvården på upp till 100 miljoner euro. Så stora besparingar kommer oundvikligen att märkas i människors vardag och om de kommer att få hjälp när den behövs. Varje år har socialarbetardagen ett eget tema. I år är temat Pulling Together for a Shared Future, Harambee Inspires World Social Work Day 2026. Temat bygger på det afrikanska begreppet harambee, som betyder att anstränga sig tillsammans och bära ett gemensamt ansvar. Tanken är enkel men viktig. En hållbar framtid skapas genom samarbete, solidaritet och genom att vi tar hand om varandra. Socialvårdens tjänster berör många olika livssituationer. Det handlar till exempel om barnskydd och stöd till familjer, funktionshinderservice, äl...

Regeringen bereder en lagändring som skulle ta bort de begränsningar om kärnvapen som finns i Finlands lagstiftning. I praktiken skulle det innebära att det nuvarande förbudet mot att föra in, transportera, tillverka eller lagra kärnvapen på finländskt territorium tas bort. Det handlar alltså inte om en liten teknisk justering, utan om en tydlig säkerhetspolitisk kursändring. Finland är redan medlem i Nato och en del av dess kärnvapenavskräckning. Detta faktum består även om den nationella lagstiftningen behåller de nuvarande begränsningarna. Därför är det rimligt att fråga varför den linje som gällt i årtionden nu ska överges. Regeringen motiverar ändringen med att Finland därmed skulle gå i samma riktning som de övriga nordiska länderna. I verkligheten är läget mer komplicerat. I Sverige, Norge och Danmark har man länge hållit fast vid politiska linjedragningar enligt vilka kärnvapen inte placeras på deras territorium. Detta har alltid varit en viktig del av den nordiska säkerhetspol...