”Minns du vem jag är?” Det är en fråga som rymmer både kärlek och sorg. Ens make eller maka, en förälder eller någon annan närstående kanske inte längre känner igen en. En minnessjukdom kan ta ifrån en ord, minnen och förmågor. Men den tar inte ifrån människovärdet, känslorna eller behovet av närhet. Efter diagnosen börjar ofta en period som pågår i flera år, men som vi talar alldeles för lite om. Många personer med minnessjukdom bor länge kvar i sitt eget hem och lever mitt i en vanlig vardag. Samtidigt förändras livet för de närstående. Ansvaret kan öka småningom och följas av oro, trötthet och sorg över det man måste avstå från. I Finland diagnostiseras omkring 23 000 nya fall av minnessjukdom varje år. Allt fler familjer ställs därför inför frågan hur livet med sjukdomen ska fortsätta. Man utreder, diagnostiserar och vårdar i den offentliga servicen, men man kan inte erbjuda allt det stöd som behövs under årens lopp. Här har social- och hälsovårdsorganisationer och frivilliga en st...

Mihin Suomi on menossa? Tätä kysymystä joutuu nykyään kysymään liian usein. Päätös päätökseltä rakennetaan yhteiskuntaa, jossa ihmisen odotetaan pärjäävän yhä enemmän itse ja jossa yhteistä turvaa kavennetaan myös niiden ympäriltä, jotka sitä kaikkein eniten tarvitsevat. Tällä viikolla olemme saaneet nähdä, mitä ministeri Rydmanin (ps.) linjaukset järjestöavustuksista todella tarkoittavat. Sen pitäisi pysäyttää jokainen meistä. Kehitysvammaliitto kertoi saaneensa STEAlta ennakkotiedon, jonka mukaan sen yleisavustus olisi vuonna 2027 loppumassa lähes kokonaan. Vaarassa ei ole vain yhden järjestön rahoitus, vaan vuosikymmenten aikana rakennettu osaaminen ja tuki. Järjestöillä on vammaisten ihmisten elämässä merkitys, jota julkiset palvelut eivät yksin pysty korvaamaan. Ne tarjoavat tietoa ja tukea sekä tekevät näkyviksi epäkohtia, jotka muuten saattaisivat jäädä piiloon. Olen nähnyt tämän myös työskennellessäni sosiaaliasiavastaavana. Kehitysvammaliiton kaltaisten järjestöjen tuottama ti...

Kun liikkuu kesällä eri puolilla Suomea, huomaa nopeasti, mitkä paikat vetävät lapsiperheitä puoleensa. Liikennepuistoissa polkuautot kiertävät risteyksiä, lapset jonottavat vuoroaan ja samaan paikkaan halutaan uudelleen. Lapselle kyse on ennen kaikkea hauskasta tekemisestä. Aikuisen silmin näkyy myös se, miten leikin lomassa harjoitellaan itsenäistä liikkumista. Lapsi ei ole pienikokoinen aikuinen liikenteessä. Liikennemerkin tunnistaminen on eri asia kuin toimiminen risteyksessä, jossa pitää seurata muita ja tehdä monta havaintoa yhtä aikaa. Käytännön harjoittelu, toisto ja palaute tukevat liikennetaitojen oppimista. Liikennepuisto ei korvaa oikeassa liikenteessä harjoittelua, mutta se tarjoaa lapselle paikan kokeilla, erehtyä ja yrittää uudelleen. Porvoo on matkailukaupunki, jossa käy paljon perheitä. Aikuisille on Vanha Porvoo, jokiranta ja historiaa, mutta matkalla myös lapset etsivät omaa tekemistään. Hyvä lasten kohde voi olla yksi syy pysähtyä, viettää kaupungissa pidempi päivä...

För oss finländare betyder sommaren vatten: badstränder, stugstränder, bryggor, båtar och långa dagar vid sjön eller havet. Därför stannar man upp varje gång man hör om ett barn som har drunknat. Den här sommaren har de tragiska nyheterna varit ovanligt många. Varje fall är ett fall för mycket. I diskussionerna lyfts ofta föräldrarnas ansvar och barns simkunnighet fram. Båda är viktiga. Samtidigt är det skäl att komma ihåg att antalet drunkningsolyckor bland barn i Finland har minskat betydligt. Ännu på 1970-talet drunknade i genomsnitt fler än 40 barn under 15 år varje år. Under de senaste åren har antalet varit en bråkdel av detta. Utvecklingen visar att vi har börjat fästa större uppmärksamhet vid säkerheten. Barns simkunnighet är en viktig fråga för mig. Min sexåring och min tvååring älskar att simma, och vi tillbringar mycket tid vid vattnet under sommaren. Där skapas många av sommarens bästa stunder. Också på vintern njuter vi av gemensamma stunder i simhallen, och sparesor hör t...

I Finland finns alkohol att få nästan överallt. Den kan köpas i butiker, kiosker, på servicestationer, restauranger och på Alko. Ändå har riksdagen just inför sommaren godkänt en ändring av alkohollagen som möjliggör hemleverans av alkohol och utvidgar näthandeln. Reformen har motiverats med konsumenternas valfrihet, förändrade köpvanor och företagens konkurrenskraft. Alla dessa mål är förståeliga. Ändå återstår en fråga: vilket samhällsproblem löser den här förändringen? Just nu söker välfärdsområdena efter besparingar, man oroar sig för om servicen räcker till och kostnaderna för missbrukets skadeverkningar ökar. En färsk utredning visar att användningen av alkohol och droger orsakar samhället kostnader på nästan åtta miljarder euro varje år. I summan ingår bland annat utgifter för hälso- och sjukvården, barnskyddet, polisens uppgifter, brottspåföljder och förlorad arbetsinsats. Allt kan ändå inte mätas i euro. Den otrygghet som barn upplever, de närståendes oro och effekterna som gå...

Suomessa alkoholia on saatavilla lähes kaikkialla. Sitä voi ostaa kaupasta, kioskista, huoltoasemalta, ravintolasta ja Alkosta. Silti eduskunta on kesän kynnyksellä hyväksynyt alkoholilain muutoksen, joka mahdollistaa alkoholin kotiinkuljetukset ja laajentaa verkkokauppaa. Uudistusta on perusteltu kuluttajien valinnanvapaudella, muuttuneilla ostotottumuksilla ja yritysten kilpailukyvyllä. Ne ovat kaikki ymmärrettäviä tavoitteita. Silti yksi kysymys jää vastaamatta: mitä yhteiskunnallista ongelmaa tällä muutoksella ratkaistaan? Tällä hetkellä hyvinvointialueet etsivät säästöjä, palvelujen riittävyydestä ollaan huolissaan ja päihdehaittojen kustannukset kasvavat. Tuoreen selvityksen mukaan alkoholin ja huumeiden käytöstä aiheutuu yhteiskunnalle lähes kahdeksan miljardin euron kustannukset vuosittain. Lukuun sisältyvät muun muassa terveydenhuollon menot, lastensuojelu, poliisin tehtävät, rikosseuraamukset sekä menetetty työpanos. Kaikkea ei kuitenkaan voi mitata euroissa. Lasten kokema tu...

Ydinaseet ovat maailman tuhoisimpia aseita. Niiden vaikutukset eivät pääty räjähdyshetkeen, vaan ulottuvat ympäristöön, ihmisiin ja tuleviin sukupolviin. Siksi kansainvälinen yhteisö on vuosikymmenten ajan pyrkinyt rajoittamaan niiden leviämistä ja vähentämään niiden määrää. Nyt Orpo-Purran hallitus esittää ydinenergialain muuttamista siten, että Suomessa voimassa ollut ydinaseiden täyskielto poistettaisiin. Käytännössä muutos mahdollistaisi ydinaseiden tuomisen Suomeen tilanteissa, jotka liittyvät Suomen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalaisessa satamassa olisi sota-alus, jonka aseistukseen kuuluu ydinkärki, tai että Suomen alueen kautta kulkisi ydinaseita osana sotilaallista toimintaa. Kyse on yhdestä merkittävimmistä turvallisuuspoliittisista ratkaisuista sitten Nato-jäsenyyden. Keskustelussa on hyvä pitää mielessä, mistä ei ole kyse. Suomi kuuluu jo nyt Naton ydinpelotteen piiriin, eikä nykyinen ...