Anette Karlsson

Lapsemme viettävät suuren osan päivästään päiväkodissa. Meillä kotona lapsi usein kysyy nimellä, onko tuttu varhaiskasvattaja tänäänkin töissä. Lapselleni varhaiskasvattajat ovat turvallisia aikuisia. Päiväkoti on paikka, missä lapsi oppii uutta ja saa viettää aikaa ikätovereiden kanssa. Minulle päiväkoti mahdollistaa työssäkäynnin ja varhaiskasvattajat ovat tärkeä tuki ja tiedonlähde meidän perheelle. Ilman heitä monen arki olisi erilaista, työelämästä puhumattakaan. Varhaiskasvatuksen merkitystä suomalaisille, erityisesti naisille, ja Suomen yhteiskunnalle ei liene tarve selittää. Alalla on kuitenkin paljon epäkohtia ja niitä pitäisi ratkaista. Nyt Porvoossa ollaan tilanteessa, että suurimmassa osassa päiväkodeista (ellei jopa kaikissa) ei ole riittävästi päteviä lastentarhanopettajia. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö meillä olisi erittäin osaavia ja hyviä ihmisiä töissä, vaan se tarkoittaa sitä, että monelta puuttuu pätevyyden antava korkeakoulutus. Varhaiskasvatuksen kriisi ei ole ka

Att åldras är en trevlig sak. Det betyder mera tid med de nära och kära. Barnbarn har en genuin möjlighet att lära känna sina mor- och farföräldrar, till och med sina gammelmor- och gammelfarföräldrar. Sådan tid och möjlighet hade inte mina föräldrar, för att inte tala om mina mor- och farföräldrar. Men min son och jag är lyckliga över att ha den möjligheten. I min närkrets finns det flera aktiva åldringar. Om vissa personer som är över 80 år skulle man tro att de i själva verket är yngre än så, eftersom ibland känns det som de är aktivare än jag. Många äldre hålls aktiva, vilket innebär att deras välmående också hålls bättre. Stadsplaneringen och serviceutbudet ska i första hand utgå från att stärka det som är bra att bli ännu bättre. Tyvärr förde coronapandemin oss mot fel håll. Pandemin försämrade hälsan och välmåendet och försnabbande åldrandet hos många äldre. Människor vågade inte gå till hälsocentralen och den aktiva vardagen passiverades i och med isolering. Det är samma fenome

HUS yhtymähallituksen kokouksen (3.10.) esityslistalla esitetään Porvoon ja Lohjan sairaalan yhteispäivystyksen lopettamista. Taustalla on HUSin merkittävä, noin 100 miljoonan euron talousvaje. Esitykset toimipisteiden lakkauttamisista ovat puutteelliset, eikä niiden kustannus- tai palveluvaikutuksia ole selvitetty – eikä näitä ole ainakaan esitelty missään. Porvoon sairaalan yhteispäivystyksen lakkauttaminen tarkoittaisi sekä itäuusmaalaisten että vantaalaisten palveluiden heikennystä. Ei ole tarkoituksenmukaista ruuhkauttaa Peijaksen sairaalaa entisestään siirtämällä Porvoon sairaalan nykyisiä potilaita sinne. Lisäksi kyseinen toimenpide ei toisi esille nostettua säästöä, sillä sairaankuljetukseen tarvittaisiin muutaman miljoonan euron lisäpanostus. On sekä itäuusmaalaisten että vantaalaisten etu, että Porvoon sairaalan yhteispäivystys hoitaa myös jatkossa oman alueensa potilaat. Entisenä vantaalaisena ja nykyisenä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen päättäjänä toivon, että pystymme yhde

Itä-Uudenmaan hyvinvointialuevaltuuston varapuheenjohtaja Anette Karlsson (sd.) ja aluehallituksen varapuheenjohtaja Tapani Eskola (sd.) vaativat nyt HUSilta aikalisää ja maan hallitukselta sekä ministeri Aki Lindéniltä toimia HUS:n taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi. HUS:n yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 3.10. keskustelemaan vuoden 2023 alijäämästä. Leikkauslistalla on Porvoon sairaalan yhteispäivystys ja traumapäivystyksen lopettaminen. Sama kohtalo olisi myös edessä Lohjan sairaalalla. - Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on vain yksi sairaala, ja sen päivystys on alueen kaikille asukkaille erittäin tärkeä. Porvoon sairaalan yhteispäivystyksen lakkauttaminen olisi lyhytnäköistä. Maan hallituksen on ryhdyttävä toimiin HUS alueen tilanteen ratkaisemiseksi tavalla, joka ei vaaranna itäisen Uudenmaan asukkaiden terveyttä, Karlsson sanoo. Porvoon sairaala palvelee koko itäistä Uuttamaata, joka on noin 100 000 asukkaan alue. Tämän lisäksi Metropolialue laajenee jatkuvast

Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta. Ensin Gammelbackasta ja lopussa myös sähkön hinnoista. Pahoittelut pitkä postaus. Tänään julkaistiin Läntisen Porvoon kouluselvitys, joka piti sisällään myös Gammelbackan hyvinvointipalvelut sekä A-E koulun pienluokkien ja Tulliportin päivähoidon (eli entisen Tulliportin koulun) tulevaisuusratkaisut. Demareiden esityksestä hyvinvointipalvelut ja erityislasten tulevaisuus otettiin mukaan selvitykseen. Olen tyytyväinen, että näin tehtiin sillä – erityislasten tilanne on saatava järjestykseen ja hyvinvointipalveluiden (nuorisotila, järjestöjen käyttämät tilat, kirjasto jne.) turvaaminen läntisellä alueella on erittäin tärkeää. Aiemmin on joidenkin poliittisten tahojen toimesta nostettu esille, että Peipon koulu tulisi siirtää nykyisen Pääskytien koulun yhteyteen. Vastustin ajatusta silloin ja vastustan yhä. Mielestäni yli tuhannen oppilaan koulu ei ole tarkoituksenmukainen. Nyt tehdyn konsulttiselvityksen mukaan Peipon koulun nykyinen p

Muistisairaus koskettaa koko perhettä. Läheisen on usein vaikea huomata muistisairauden hidasta alkamista. Oireet voivat olla monenlaisia: käyttäytyminen ja persoonallisuus voivat muuttua, joillekin tulee hahmottamisvaikeuksia tai eksymisiä tutussa ympäristössä. Turhauttaa ja kiukuttaa, kun ote arjesta kirpoaa ja oma toimintakyky heikkenee. Muistisairaus on yleisempää ikääntyneiden keskuudessa, mutta myös työikäiset voivat kärsiä etenevän muistisairauden mukana tuomista ongelmista. Työikäisten osalta muistisairautta ei aina osata epäillä, vaan se saatetaan virheellisesti diagnosoida esimerkiksi työuupumukseksi, masennukseksi tai päihteiden käytöstä johtuvaksi unohteluksi. Työiässä muistisairauteen sairastuneet ihmiset läheisineen tarvitsevat heille kohdistettua tukea ja apua, jonka avulla selvitä muuttuneesta elämäntilanteesta ja jatkaa elämää mahdollisimman pitkään entiseen tapaan. Muistisairauksien oireet ja hoito ovat pääosin samanlaisia iästä riippumatta. Työikäisille sairaus saatt

Ruotsinkielellä on sanonta: “Borta bra, hemma bäst”, eli “Poissa hyvä, kotona paras”. Koti ei ole vain paikka, se on tunnetila. Ikääntyessä eteen tulee paljon muutoksia - työstä pois jääminen ja sen myötä uusi arki voi vaatia paljon totuttelua. Ikääntyneet ihmiset näkevät usein eläköitymisen positiivisena ja tekemistä täynnä olevana vaiheena elämässä. Olen monesti kuullut eläkeläisten hymyillen kertovan, että kiire alkaa eläkkeelle siirtyessä. Monet itsestä riippumattomat syyt, kuten sairaudet, voivat vaikeuttaa aktiivisen vanhenemisen edistämistä. Liikuntakyky heikkenee usein iän myötä, vaikka ihminen pysyisikin aktiivisena. Portaat esimerkiksi voivat aiheuttaa vaikeuksia, mikä lisää kaiteiden ja hissien tarvetta. Vääränlainen asuminen voi estää ikääntyneen osallistumisen. Talosta, jossa ei ole hissiä, on vaikea poistua. Myös asuinrakennuksen ympäristön esteettömyys vaikuttaa ikääntyneen mahdollisuuksiin liikkua. Kotiin juuttuminen johtaa väistämättä hyvinvoinnin ja terveyden heikkene