Tekstit

Asukkaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa

Kuva
Kuntalaisten oikeus vaikuttaa kotikunnan asioihin ei ole vain kiva juttu, vaan kyse on lakisääteisestä oikeudesta. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Esimerkiksi kuntalaisaloitteet ja osallistuva budjetointi ovat keinoja edistää kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa. Tällä valtuustokaudella teimme yhteisen päätöksen aloitteiden käsittelyn tehostamiseksi. Jatkossa kuntalaisaloitteet tuodaan lautakunnille tiedoksi. Näin päättäjät saavat paremmin tietoa kuntalaisten tekemistä parannusehdotuksista ja aloitteiden merkitys päätöksenteossa vahvistuu. Osallistava budjetointi ei ole vierasta Porvoolle, sillä kevätkumpulaiset ja gammelbackalaiset ovat päässeet tutustumaan malliin lähiökehitystyön kautta. Osallistavaa budjetointia tulee mielestäni hyödyntää enemmän ja monipuolisemmin. Demarit esittivät tätä talousarviovaltuustossa 2019, mutta silloin esitys ei saanut en

Emotionella färdigheter är viktiga

Kuva
Barn och unga mår i stort sätt bra i skolan och på daghemmet. Tyvärr finns det barn som inte gör det. De upplever rädsla under sin skoltid. Under de senaste åren har vi satsat på gemenskapen i skolan, vänverksamhet, skolmedling och –coaching. Skolvåld har generellt minskat, men samtidigt har mobbningsfallen blivit allt mer allvarliga, våldsamma och svåra. Jag anser att bästa sättet att motarbeta psykiskt och fysiskt våld är att, för det första, börja arbetet i ett tidigt skede, och för det andra att tala om fenomenet med begrepp som bättre motsvarar vad det är frågan om. Jag vill att vi slutar tala om mobbning, eftersom det är frågan om psykiskt och fysiskt våld som sker i skolan eller daghemmet. Våldserfarenheter följer med barnet långt in i vuxenlivet. Många långtidsarbetslösa, personer som lider av psykisk ohälsa och marginaliserade berättar om negativa erfarenheter från sin skoltid. Det är frågan om ett allvarligare problem än bara småretas, utan det handlar om psykiskt och fysiskt

Lapsiperheitä tuettava

Kuva
Poikani syntyi muutamaa viikkoa ennen koronaepidemian rantautumista Suomeen. Päästyämme kotiin sairaalasta pandemia oli maamme suurin uutisaihe. Kukaan ei tiennyt mitä on edessä. Nyt tiedämme: raskaat, vaikeat ja yksinäiset ajat. Reilu vuosi myöhemmin valoa näkyy vihdoin tunnelissa. Sanna Marinin hallituksen exit-strategia vie meitä kohti yhteisiä hetkiä ja sosiaalista kanssakäymistä. Minun 1-vuotiaani on kasvanut kuplassa. Suunnitelmamme vauvauinneista, leikkitreffeistä ja perhekahviloista jäi haaveeksi. Ensimmäinen vuosi vierähti kotioloissa ja vertaistukea löytyi lähinnä sosiaalisesta mediasta. Monet vauvaperheet ovat kokeneet vuoden erityisen raskaana. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan koronaepidemia on vaikuttanut vauvaperheiden jaksamiseen. Epidemian aikana jopa puolet äideistä ja joka viides toisista vanhemmista kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Koronan takia vajaalla puolella pienten lasten vanhemmista yhteydenpito isovanhempiin on vä

Liikuntaa ja sielun ravintoa

Kuva
Kevät aurinko lämmittää jo ja lenkkipolut täyttyvät iloisista ihmisistä. Kiireisen arjen keskellä on ihanaa ottaa hetki itselle ja suunnata ulos luontoon. Porvoossa on paljon hienoja luontopolkuja ja ulkoilureittejä. Nämä ovat erittäin tärkeitä, sillä luonnon läheisyys elinympäristössä vähentää sairastavuutta ja lisää onnellisuutta. Valitettavasti luonto ei kuitenkaan ole vielä kaikkien saavutettavissa. Tarvitaan esteettömiä reittejä, jotta ihmiset, joilla on liikuntarajoitteita pääsevät nauttimaan niistä. Olisi myös tärkeää mahdollistaa luonto näkövammaisille turvallisella tavalla. Luonnon kuuleminen ja haistaminen lisää hyvinvointia yhtä lailla kuin luonnon näkeminen. Terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen on kunnan vastuulla, ja tämä tehtävä korostuu entisestään. Kunta rakentaa liikkumaan kannustavan elinympäristön, joka puolestaan pidentää ihmisten ikää ja parantaa elämänlaatua. Liikunnan lisäksi myös kulttuuripalvelut tuottavat hyvinvointia. Ihmisten harrastusmahdollisuu

Tal på FSD:s fullmäktigemöte 24.4.2021

Kuva
Kamrat fullmäktigeordförande, bästa kamrater, vänner Det är roligt att se er, även om vi bara träffas via skärmen. Som alltid kan vi igen konstatera att minister Ville Skinnaris tal var inspirerande och framtidsinriktat. Kamrat fullmäktigeordförande och ministern kommenterade den rådande regeringssituationen, så jag riktar blicken på de senaste två åren. Regeringsperioden startade med ett fantastiskt regeringsprogram som innehåller flera viktiga framtidsmålsättningar. Snart strandade coronapandemin i Finland. Pandemin övertog alla nyhetskanaler. Världen var inte mera den samma. Allt förändrades. Det senaste året har för många varit tungt och ensamt. Vi saknar fysiska träffar med våra medmänniskor. Samtidigt känner jag mig lättad att Finland lyckats rädda många människoliv. Allt detta tack vare vår regering som baserar sitt beslutsfattande på sakkunskap. Pandemin var en påminnelse om hur vi alla är bundna till varandra i denna globala värld. Våra problem är andras och andras problem är

Kolumni: Ikääntyminen on mahdollisuus

Kuva
Suomi on yksi Euroopan nopeimmin vanhenevista maista, ja vuonna 2030 noin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Väestön ikääntyessä esimerkiksi muistisairaudet lisääntyvät nopeasti ja yhä useamman fyysinen tai psyykkinen toimintakyky heikkenee, mikä aiheuttaa monenlaisia turvallisuuskysymyksiä. Samaan aikaan ikääntyneet itse haluavat tutkimusten mukaan asua kotona mahdollisimman pitkään. Kuntien päätöksenteossa tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita palveluiden saavutettavuuteen. Saavutettavuus ei tarkoita pelkästään esteettömiä ympäristöjä. Kyse on ajattelutavasta ja halusta varmistaa, että jokainen ihminen voi yhdenvertaisesti osallistua ja saada tietoa. Valitettavan usein ikäihmiset nähdään yhtenä yhtenäisenä ryhmänä. Kyseinen ajattelutapa on suppea ja ongelmallinen. Pahimmassa tapauksessa tarkastelu jää pelkästään olemassa oleviin palvelurakenteisiin, jolloin asiakkaan ihmisarvo, itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys jää huomaamatta. Palvelutarve ei useinkaan liity ikään, v

Tal på Folktingets session 23.4.2021

Kuva
Ärade talman, bästa Folktingsledamöter, vänner Det är roligt att se er, även om vi bara träffas via skärmen. Det senaste året har varit tungt och ensamt. Många av oss känner sig utmattade och vi saknar fysiska träffar med våra medmänniskor. Barn och unga är framtiden. Därför är det särskilt viktigt att vi inte låter dem gå illa. Vi vet att coronakrisen har drabbat barnen – de har under längre tider gått miste om närundervisning och skolgemenskapen, inte kunnat träffa kompisar eller delta i sina hobbyer. Vi vet att den sociala gemenskapen är speciellt viktigt för barn och unga. Regeringen Marin har i alla situationer strävat till att stöda familjer, barn och unga att klara sig igenom denna svåra tid. Kommunerna har fått miljardstöd och pengar har särskilt riktats till småbarnspedagogiken och skolorna. I Finland trädde konventionen om barnets rättigheter i kraft för trettio år sedan år 1991. Konventionen ger barn flera rättigheter varav fyra kan anses vara allmänna principer: förbudet mo