Tekstit

Aivot lomalle vai aivolomalle?

Kuva
Tänä kesänä suljin ensimmäistä kertaa työpuhelimen. En ole pariin viikkoon lukenut työsähköpostia ja päivät ovat täyttyneet mukavista hetkistä perheen kanssa. Moni työstään innostunut lukee työsähköpostia ja vastaa työpuhelimeen myös lomalla. Nykyaika ei kannusta joutilaisuuteen. Päinvastoin odotukset teräville aivoille ja tehokkuudelle ovat entistä suuremmat. Mielenterveys on koetuksella nuorilla aikuisilla ja aivosairauksien riski kasvaa ikäihmisillä. Aivosairauksilla tarkoitetaan sairauksia, jotka muuttavat tai heikentävät aivojen toimintaa. Kokonaisuuteen kuuluvat neurologiset aivosairaudet (esimerkiksi aivoinfarkti, epilepsia ja MS-tauti), psykiatriset sairaudet (esimerkiksi depressio, skitsofrenia ja ahdistuneisuushäiriöt) ja krooninen kipu. Pitkittynyt korona on myös paljastunut uhaksi aivoterveydelle. Potilailla ilmenee poikkeavaa väsymystä ja keskittymiskyvyn puutetta. Aivotyö vie nopeasti voimat niin, ettei pysty normaaliin työsuoritukseen, eikä oikein pärjää arjessakaan. Aiv

Helteellä katse ikäihmisiin – kohti ikäystävällistä Suomea

Kuva
Helle on terveysriski ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille. Iän myötä elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski kasvaa. Helteellä on tärkeä käydä tervehtimässä kotonaan asuvaa, mahdollisesti liikunta- ja muistitoiminnoiltaan rajoittunutta vanhusta ja huolehtia, että tällä on juotavaa saatavilla. Vierailureissulla on hyvä myös katsoa, että juoma tulee juotua ja ruoka syötyä helteen aiheuttamasta ruokahaluttomuudesta huolimatta. Hyvä idea on nauttia yhdessä viilentävää juomaa kehoa kuivattavan kahvin sijasta ja syödä jotakin. Yksinäisyys, pelko ja hoivaköyhyys on tänään enemmän läsnä kuin koskaan aiemmin. Meillä on suuri työ ja vastuu varmistaa, että jokainen ikäihminen saa tarvitsemansa palvelut ja voi kokea oman elämän mielekkääksi koroneristyksen jälkeen. Suomi myös ikääntyy, jonka myötä meille avautuu uusia mahdollisuuksia – palveluinnovaatioita ja työpaikkoja. Ikäihmisten tarpeet tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Kunnissa kulttuuri ja liikuntamahdollisuuksie

Älä tule paha sote, tule hyvä sote

Kuva
Eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvän lainsäädännön ja Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin hyvinvointialue. Suomi on ainoa valtio maailmassa, jossa terveydenhuollon rahoittaa yksittäinen kunta. Yli puolet kunnista eivät kykene järjestämään asukkailleen laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Erot ovat johtaneet suureen eriarvoisuuteen eri kuntien asukkaiden kesken. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kaikkien suomalaisten palveluita. Hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen turvaamiseksi ehdotettu rahoitusmalli perustuu palveluista aiheutuviin kokonaiskustannuksiin, palvelutarpeen kasvuun, kustannustason muutokseen sekä palvelutarvetta kuvaaviin tekijöihin ja eräisiin muihin määräytymistekijöihin sekä tarvittaessa valtion lisärahoitukseen. Kaikkien hyvinvointialueiden, myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus kasvaa, mutta kasvu tapahtuu eri tahtiin sillä alueiden palvelutarpeet ovat erilaiset ja tämä huomioidaan rahoitusmalliss

Östra Nyland behöver en minnesby

Kuva
Mina vänner firade en tid sedan sitt guldbröllop, de har varit gifta i 50 år. Min man och jag gjorde en tankeresa till framtiden – hur skulle vårt liv se ut då vi är 80 år gamla? Vi önskade att vi kunde vara lika aktiva och glada som våra vänner. Vår dröm är inte omöjlig, eftersom social- och hälsovårdstjänsterna förbättras konstant. På grund av detta har livslängden blivit längre och allt fler seniorer är aktiva och välmående. Äldre klarar sig också längre i sina egna hem. Tyvärr är alla inte så lyckligt lottade. Sjukdomar och hög ålder för ofta med sig nedsatt funktionsförmåga och ibland också en minnessjukdom. Minnessjukdomar blir allt vanligare och årligen insjuknar cirka 14 500 personer i en minnessjukdom. I Finland finns omkring 200 000 minnessjuka och om vi tänker oss att alla har tre närstående, då berör minnesjukdom nästan en miljon finländare. Äldreomsorgen grundar på principen om att vården erbjuds i första hand i det egna hemmet. Då en minnessjukdom framskrider behövs vård

Millainen politiikka kiinnostaa?

Kuva
Kuntavaalit käytiin tänä vuonna erilaisissa tunnelmissa. Kaduilla ja toreilla näkyvä kampanja alkoi kunnolla vasta ennakkoäänestyksen loppupuolella. Porvoossa äänestettiin aktiivisesti ennakkoon, mutta kaiken kaikkiaan äänestysprosentti jäi alhaiseksi. ”Kotisohva” otti näissä vaaleissa suurimman vaalivoiton. Se on surullista, sillä kuntavaalien tulos vaikuttaa jokaiseen päivittäin. Miksi presidentinvaalit ja jopa Amerikan presidentinvaalit kiinnostavat suomalaisia enemmän kuin oman kotikylän asiat? Onko kunnallispolitiikka liian harmaata ja tylsää? En usko, sillä ihmiset onnistuvat keräämään satoja ja jopa tuhansia allekirjoituksia adresseihin koululakkautuksia, uusia rakennuksia tai puistojen muutoksia vastaan. Uhka saa ihmiset aktivoitumaan ja liikkeelle. Näissä kuntavaaleissa tämä konkreettinen paikallinen ”uhka” näytti puuttuvan. Muunlaista uhkaa, kuten vaalihäirintää ja propagandaa, valitettavasti oli ilmassa. Porvoon kouluverkko on pitkälti saatu kuntoon, pois lukien muutamaa eri

Omaishoitajien arvo ymmärrettävä

Kuva
Suomessa on arvion mukaan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Kunnan kanssa tehdyllä sopimuksella omaishoitajina toimivia on noin 48 700. Meillä on tälläkin hetkellä laaja joukko ihmisiä, jotka hoitavat omaistaan ilman virallista statusta omaishoitajan asemasta tai varsinaista pääsyä esimerkiksi omaishoidon tuen piiriin. Tuoreen arvion mukaan pelkästään iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palveluiden vaihtoehtoiskustannukset olisivat noin 3,1 miljardia euroa vuosittain. Omaishoitajille maksettavien palkkioiden kustannukset ovat merkittävästi pienemmät, alle puolen miljoonan luokkaa. Omaishoito on yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa ja meidän tulisi ehdottomasti pyrkiä korottamaan omaishoitajien palkkioita. Tehostetun palveluasumisen paikka on kustannuksiltaan noin 42 000 euroa vuodessa, kun taas omaishoidon kustannukset kunnille noin 9 900 euroa. Omaishoito on inhimillinen, sillä onhan kyse yhdestä suurimmista rakkaudenosoituksista mitä ihminen v

Valtuustoaloite: Liikenneturvallisuuden parantaminen Porvoossa

Kuva
Koulut ovat päättyneet ja lapset siirtyneet kesälomille. Syksyllä taas monet uudet koululaiset ovat liikenteessä, jolloin on tärkeää varmistaa, että jokaisen koulutie on turvallinen. Porvoon esiopetuksen ja peruskoulukuljetusperiaatteiden mukaan ”pimeä vuodenaika, luminen/liukas keli tai se, että oppilas kulkee yksin valaisematonta tietä pitkin, ei automaattisesti määritä koulumatkaa vaaralliseksi. Myöskään liikennöidyn yleisen tien käyttö ei suoraan tee koulumatkasta liian vaarallista. Teiden ylittämistä ei yleensä pidetä kuljetuksen perusteena. Oppilaat usein myös odottavat kuljetusta teiden varsilla.” Vaikka monet tiet on luokiteltu vaarallisiksi, on kuitenkin kaupungin linjausten mukaan hyväksyttävää, että lapsi ylittää vaaralliseksi luokitellun tien ja että hän kulkee sellaisen tien varrella 250 metriä. Sivistyslautakunta on valmistellut kuljetusperiaatteet huolellisesti ja ne ovat oletettavasti tarkoituksenmukaiset. Mielestäni koulumatkojen vaarakohdat tulee kuitenkin nostaa esil