Anette Karlsson

Katselimme vanhoja valokuvia taaperoni kanssa ja mietin, kuinka onnekas olen ollut saadessani lapsena istua äitini, isoäitini ja isomummini vieressä – neljä sukupolvea samassa kuvassa. Myös lapsellani on ilo kokea sama. Muistan, kuinka istuimme isomummini kanssa keinutuolissa, ja hän kertoi matkoistaan maailmalla. Nykypäivänä ikääntyneet elävät aiempaa pidempään ja he ovat sekä terveempiä että varakkaampia kuin aiemmat sukupolvet. Ikääntyneiden joukossa on paljon aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat palveluita ja elämyksiä. Tutkimusten mukaan ikäihmiset matkailevat useimmiten kotimaassa. Heitä kiinnostaa historialliset kohteet, luonto ja turvallisuus. Lisäksi he arvostavat esteettömyyttä, laadukkaita palveluita ja hyviä kulkuyhteyksiä. Itä-Uudellamaalla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä alueena, joka houkuttelee entistä enemmän seniorimatkustajia. Saaristomme ja luontomme on erittäin kaunis. Lisäksi Porvoon vanha kaupunki ja Loviisan Svartholman merilinnoitus ovat merkittäviä histor

Äitiys on palauttanut mieleen muistoja omasta lapsuudesta. Samalla olen pohtinut paljon lapsuutta yleisesti ja lapsen oikeuksia – ennen kaikkea lapsen oikeutta olla lapsi. Omassa lapsuudessani oli epävakautta, huolta ja pelkoa. Alkoholismin varjo oli jatkuvasti läsnä. Iloitsen ja toivon, ettei lapseni joudu kantamaan samaa huolta ja pelkoa, kun itse olen joutunut kantamaan. Lapsuuden kuuluu olla huoletonta aikaa. Aikuisena ehtii murehtia ja kantaa painavaa vastuuta harteillaan ihan riittävästi. Ikävä kyllä Suomessakin on paljon koteja, joissa lapsi tai nuori joutuu ottamaan liikaa vastuuta, jopa huolehtimaan muusta perheestä, murehtimaan asioista. THL:n Kouluterveyskyselyssä vuodelta 2019 kysyttiin ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten perheissään antamasta hoivasta. Kyselyaineiston mukaan viikoittain tai päivittäin läheistään hoivaavia nuoria oli vastanneista noin kuusi prosenttia. Hoivavastuussa olevia tyttöjä oli hieman poikia enemmän ja tytöt myös kokivat elämässään erilaisia haast

Koti on usein meille kaikille rakas paikka. Toisille koti on talo, jossa lapsuus on vietetty. Toisille kerrostalon osake, kun taas joillekin koti on siellä missä rakkaat ihmiset ja tavarat ovat. Joskus koti voi muuttua turvattomuuden, yksinäisyyden ja pelon paikaksi. Silloin kyse ei enää ole kodista, vaan jostain ihan muusta. Sellaisessa paikassa ei ole hyvä olla. Miksi pakotamme ja suljemme osan yhteiskuntamme ikääntyneistä sellaiseen paikkaan? Hyvinvointiala HALI ry:n tuoreen selvityksen mukaan liian moni ikääntynyt odottaa hoivakotipaikkaa yli lain salliman ajan. Lain mukaan paikkaa pitää tarjota viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Selvityksen mukaan lähes 52 prosenttia vastanneista ilmoitti laskevansa odotusajan myönteisestä palvelupäätöksestä, ei lain edellyttämästä hakemuksen jättämispäivästä. Osa kunnista jätti ilmoittamatta odotusajan verkkosivuillaan, vaikka lain mukaan tiedon tulee olla esillä. Selvitys osoittaa, että tilanne ei ole Suomessa sillä tas

Ilmoittajan suojelua koskeva EU-direktiivi, ns. whistleblower-direktiivi, velvoittaa jäsenvaltioita säätämään ilmoittajan suojelusta. Direktiivin mukaan kansallisen sääntelyn piti tulla voimaan viimeistään joulukuussa 2021, mutta täytäntöönpano on Suomessa viivästynyt ja näillä näkymin sääntely tulee voimaan loppuvuodesta 2022. EU-direktiivi velvoittaa viimeistään 17.12.2023 yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä, osuuskuntia, yhdistyksiä ja julkisen sektorin organisaatiota järjestämään kanavan, jonka välityksellä voi jättää ilmoituksen väärinkäytösepäilystä. Järjestelmän avulla voidaan tehdä nimettömiä ilmiantoja vaikkapa huonosta johtamisesta tai häiriökäyttäytymisestä. Direktiivin idea on suojata ilmoituksen tekijää, mikä edellyttää toimivan prosessin rakentamista ilmoitusten vastaanottamiseksi, käsittelemiseksi ja anonyymin yhteydenpidon mahdollistamiseksi. Ilmoituskanavalla tarkoitetaan toimintoa, jonka kautta otetaan vastaan ilmoituksia väärinkäytöksistä organisaatiossa. Toiminto

Arvoisa puheenjohtaja, värderade ordförande Tässä salissa keskustellaan usein siitä, miltä Porvoon tulisi näyttää – mitä palveluita täällä tarjotaan, miten palveluiden piiriin pääsee ja miten kaupunki kehittyy ja kasvaa. Mietimme miten raha riittää kaikkeen, mistä rahaa voi ottaa pois ja minne sitä voi laittaa lisää. Meillä ei kuitenkaan ole yhtään palveluita, ellei meillä ole henkilöstöä tekemässä kaupungista viihtyisää ja tarjoamassa asukkaille heidän tarvitsemia palveluita. Arvoisat valtuutetut, Porvoon suurin voimavara on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Demariryhmä on iloinen siitä, että meillä on tänään täällä valtuustossa mahdollisuus keskustella henkilöstömme jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Me olemme useaan otteeseen nostaneet esille henkilöstön jaksamisen, työturvallisuuden ja hyvinvoinnin. Tiedämme, että kaupungin työntekijät ovat olleet kovilla – kaksi raskasta koronavuotta ovat uuvuttaneet monet. Epävarmuus ja jatkuvasti muuttuva tilanne oli viime vuonna arkipäivää. Korona

Adhd on yleinen neuropsykiatrinen häiriö myös aikuisilla. Käypä hoito -suosituksen mukaan aikuisilla esiintyvyys on 2,5–3,4 prosenttia ja karkean arvion mukaan tämä tarkoittaa, että Suomessa on noin 110 000–150 000 adhd-oireista aikuista. Adhd-oirekuva on hyvin yksilöllinen ja moninainen. Ja se jää helposti tunnistamatta. Tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisen adhd-tutkimukset käynnistyvät usein jonkin toisen terveyspulman tai oireen selvittelyillä tai hoidolla. Taloustutkimuksen (2021) mukaan aikuisen adhd:n hoitoon liittyi haasteita kaikissa palvelupolun vaiheissa; tutkimuksiin pääsy on hidasta ja tutkimusprosessit ovat pitkiä. Adhd-oireisen aikuisen perheenjäsenten tuki stressaavassa tilanteessa on olematonta. Palvelupolut ovat epäselvät. Tämä ilmenee mm. Hilkka Reinivuon vuonna 2018 jättämästä kuntalaisaloitteesta (Porvoo). Kyseiseen aloitteeseen ei ole ymmärtääkseni vastattu. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on ehdottoman tärkeää kiinnittää huomiota adhd-oireisten aikuisten yhdenver

Vanda svenska socialdemokrater understöder Anette Karlssons kandidatur i riksdagsvalet 2023. Karlsson var medlem i föreningen under sin studietid, då föreningen ställde upp henne i olika val. Karlsson fungerade bl.a. som medlem i Vanda bildningsnämnd åren 2012–2015. Efter att Karlsson flyttade till Borgå och blev invald i stadsfullmäktige där, behöll föreningen kontakten med henne och understödde henne i riksdagsvalet 2019. - Min politiska karriär började i Vanda och det känns bra att fortfarande ha stöd av kamrater som jag lärt att känna då. Vanda är en växande ort och i framtiden ser jag tågförbindelsen som en viktig möjlighet för att sammankoppla östra Nyland och Vanda-regionen. Föreningen anser att Anette Karlssons framgång har blivit större för varje val och hennes meriter har ökat genom verksamheten som sakkunnig för tredje sektorns verksamhet i den socialdemokratiska riksdagsgruppen. Vid sidan av initiativrika ordförandeskap i Finlands svenska socialdemokrater (FSD) och vi