Anette Karlsson

Geo Stenius kirjoittaa Uusimaassa (21.9.) pettymyksestään COVID-19-rokotteiden säästämiseen suomalaisia varten. Vaikka mielestäni on tärkeää suojella riskiryhmässä olevia sekä eturintamassa työskenteleviä, ajattelen myös, että meidän suomalaisten pitää olla solidaarisia ja toimia sen puolesta, että kaikki maailman kansalaiset saavat rokotteen. En kuitenkaan tehnyt pikaisia virhearvioita yhden uutisissa esille nostetun lauseen perusteella vaan perehdyin asiaan. Ilokseni havaitsin nopeasti, että Suomi todella kantaa vastuunsa globaalista pandemiasta lahjoittamalla noin kymmenen miljoonan euron edestä käyttämättömäksi jääneitä rokoteannoksia Maailman terveysjärjestön WHO:n perustaman COVAX-ohjelman kautta. Rokotteet ohjautuvat lahjoituksiin suoraan valmistajalta eivätkä ne saavu missään vaiheessa Suomeen. COVID-19-rokotteiden lahjoittaminen ei hidasta rokotustahtia Suomessa. Suomi on sitoutunut yhdessä muiden EU-jäsenmaiden ja komission kanssa vahvasti solidaarisuuteen koronapandemian hoi

Kävimme jokin aika sitten puolitoistavuotiaamme kanssa allergiatesteissä. Iloksemme hänellä ei ollut kala-allergiaa, mitä epäilimme. Sairaalalla lastenlääkäri kuitenkin kehotti meitä olemaan yhteydessä terveyskeskukseen, sillä pojalla oli vähän punaista korvassa. Soitin terveyskeskukseen ja meitä kehotettiin tulemaan kiirevastaanotolle. Menimme paikalle, mutta tilanne tuntui hölmöltä, sillä eihän pojallamme ollut akuuttia tarvetta lääkäriin. Kiireettömiä aikoja ei kuitenkaan ollut saatavissa moneen viikkoon. Tilanne sai minut miettimään yksityisen terveysvakuutuksen ottamista lapselleni. Monella perheellä on terveysvakuutus ja määrä kasvaa vuosittain. Vanhempana ymmärrän heitä – lapselle halutaan heti apua, sillä pienikin kipu pienokaisella on iso kipu vanhemman sydämessä. En kuitenkaan halua, että hyvinvointivaltio-Suomesta tulee yksityisten vakuutusten varaan rakentuva maa. Terveydenhuoltojärjestelmämme on jo nyt eriarvoistava, sillä varakkailla työllisillä on käytössään kolme järjes

Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta. Syksy on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Lehtien palstoilla on puhuttu kuljetuksiin (esim. koulujen uimahallikuljetukset) liittyvästä kilpailutuksesta - joka ei mennyt kuten Strömssössä - kun paikalliset toimijat jäivät viestinnällisten virheiden takia kilpailutuksen ulkopuolelle. Tässä asiassa meillä on nyt peiliin katsomisen paikka ja syytä varmistaa, ettei jatkossa käy niin, että paikalliset toimijat (syystä tai toisesta) jäävät kilpailutuksista (vasten tahtoaan) ulos. Kuntana meidän tulee noudattaa lakia ja kohdella kaikkia tasapuolisesti, se on selvä. Me voimme kuitenkin omalla viestinnällä ja kilpailutukseen liittyvillä laatukriteereillä painottaa niitä asioita, jotka ovat meille paikallisesti tärkeitä. Kuten esimerkiksi ruotsinkielinen palvelu. Yllätyin kuullessani Elin Blomqvist-Valtoselta (rkp), että Porvoossa on kilpailutuksissa valittu palveluita, joissa toisen kotimaisen kielen osaaminen ei ole ollut turvattu. Niin ei saa ol

Tänään 8. syyskuuta vietetään YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää. Päivä muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa yhteiskunnassamme. Lukutaito on yksi merkittävimmistä kansalaistaidoista ja lukemaan oppiminen on jokaisen oikeus. Lukutaidolla on suuri merkitys esimerkiksi demokratian, terveyden ja tasa-arvon edistämisessä. Viime vuosina tutkimukset ovat huolestuttavasti tuoneet esille sen, että nuorten lukutaito on heikentynyt. Tällä hetkellä Suomessa alle 25-vuotiaiden nuorten ja erityisesti poikien lukutaito on heikompi, kuin vuosikymmen sitten. Lasten oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun ajan. Syitä tällaiselle kehitykselle on monia. Keskittymiskyky on heikentynyt digitaalisten laitteiden ja tietotulvan maailmassa. Kaivatko puhelimen taskustasi, jos joudut odottamaan hissiä minuutin? Todennäköisesti, sillä nykyihminen ei kestä hetkeäkään tylsyyttä. Liiat ärsykkeet vievät kyvyn keskittyä, ja se näkyy koululuokissa. Lapse

Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta. Uusi kaupunginhallitus on nyt kokoontunut kaksi kertaa. Tänään käsittelimme mm. talouden ja toiminnan seurantaraporttia, joka osoittaa, että Porvoon taloustilanne on vakaa ja moneen muuhun kuntaan verrattuna hyvä (emme esimerkiksi viime viikolla lähteneet hakemaan valtion harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, joka on tarkoitettu heikossa taloustilanteessa oleville kunnille / kriisikuntarajan lähellä oleville kunnille). Erityisen tärkeää taloutemme tasapainon kannalta on ollut Marinin hallituksen laajat kuntien tukitoimet, joista myös Porvoo on saanu osansa. Yhteisövero on ollut merkittävä talouden tasapainoittaja Porvoossa, kansallisessa vertailussa olemme saaneet toiseksi eniten yhteisöverotuloa ja edellämme on vain yksi pieni Ahvenanmaalainen kunta. Viime kaudella talouden tasapaino oli tärkeä yhteinen tavoite kaikille puolueille ja teimme ennen kriisiä ja sen aikana kaikki (silloisen tiedon valossa) mahdolliset toimet kotiku

Puolitoistavuotias vauhtitaaperoni aloitti reilu viikko sitten päiväkotitaipaleensa. Alku oli kivisempi, kun osasin odottaa. Lapsemme pelkäsi ja itki ensimmäisinä päivinä melko paljon. Päiväkodin aloittaminen on normaalissakin tilanteessa iso muutos pienelle ihmiselle. Koronarajoitukset ja kasvomaskit tekevät muutoksesta vielä suuremman. Onneksemme ammattitaitoiset varhaiskasvattajat ovat saaneet poikamme olon turvalliseksi ja päiväkotiarki sujuu mielestäni päivä päivältä paremmin. Meiltä kaikilta löytyy erilaisia koronatarinoita – kertomuksia siitä, miten korona on muuttanut ja vaikeuttanut elämäämme. Erityisesti lapset ja nuoret ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen menneen vuoden aikana. Meidän on annettava heille kaikki tuki ja ymmärrys, jonka voimme heille osoittaa. He ansaitsevat vastuullisia aikuisia, jotka tekevät kaikkensa taudin taltuttamiseksi. Vastuulliset aikuiset huolehtivat käsihygieniasta, käyttävät maskia ja ottavat molemmat rokotukset. Riittävän korkean rokotuskat

Ennen kesätaukoa keskustelimme selkokielen käyttöönotosta kotikaupungissani. Keskustelun aikana huomasin, että esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja selkokieleen liittyvät asiat ovat monelle vieraita. Selkokielen käyttö nähtiin joissakin puheenvuoroissa toimintana, joka auttaa pelkästään maahanmuuttajia. Korostettiin, että vieraskielisten tulisi ensisijaisesti oppia suomea tai ruotsia. Nämä puheenvuorot osoittivat suurta tietämättömyyttä. Selkokielestä hyötyvät melkein kaikki. Kun asiat on selitetty yksinkertaisesti, on ne helpompi ymmärtää. Asiointi sujuu vaivattomammin. Myös epäselvyyksistä johtuvat puhelut ja sähköpostit voisivat vähentyä selkokieltä käyttämällä. On tärkeää muistaa, että noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. He eivät ole vain maahanmuuttajia. He ovat ikäihmisiä, muistisairaita, afaatikkoja, kehitysvammaisia ja henkilöitä joilla on luku- tai kirjoitusvaikeuksia. Isolla osalla aikuisväestöstä on oppimisvaikeuksia. Joillakin aloilla oppimisvaikeuksia