Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kirje Anettelta

Pari viikkoa sitten tuttava kysyi, miksi olen ehdolla eduskuntavaaleissa, kun politiikalla on niin negatiivinen leima. Kysyjän mietinnät ovat tärkeitä, sillä valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansalaisten valtaa käyttävät kansanedustajat säätäessään lakeja ja päättäessään valtion talousarviosta. On aivan oikein, että vaateemme kansanedustajia kohtaan ovat korkeita. Järjestelmästä tulee kitkeä kaikki mahdollisuudet vallan väärinkäytöksille. Eduskunnan työskentelyn avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tulee lisätä. Työskentelin itse seitsemän vuotta sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä ja tunnen sen myötä eduskunnan toiminnan hyvin. Kokemukseni kaupunginhallituksessa ja nyt myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella antaa minulle myös hyvän kuvan politiikan maailmasta. Politiikka ei aina ole mukavaa. Kritiikki kuuluu asiaan, sillä se pitää poliitikot rehellisinä. Rehellisyys ja avoimuus ovat minulle tärkeitä arvoja, ja niitä noudatan kaikes
Uusimmat tekstit

Eriarvoisuus ei pääty eläkepäiviin

Eläkeköyhyys on todellinen ongelma Suomessa, vaikka eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on parantunut viime vuosina. Koronapandemia heikensi monen ikääntynen hyvinvointia ja terveyttä. Sitä seurasi Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainaan, jonka jälkeen energia- ja hintakriisi rantautui Eurooppaan. Hintojen nopea nousu vaikuttaa kipeimmin juuri heikoimmassa asemassa olevien, kuten hyvin matalaa työeläkettä saavien tai kansaneläkkeen varassa elävien, toimeentuloon. Kun tällainen henkilö esimerkiksi sairastuu, pelkät lääkkeet, lääkärikäynnit ja muut terveydenhoitokulut voivat yksistään viedä suuren osan eläkkeestä. Näin ei voi olla. Nyt on tärkeää ryhtyä toimiin ja lähteä etsimään keinoja köyhien eläkkeensaajien tilanteen helpottamiseksi ja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Keinoja kyllä on, kun vain tahtoa riittää. Esimerkiksi lääkemenojen, kuljetusten ja terveydenhuoltopalveluiden yhteinen maksukattojärjestelmä helpottaisi paljon sairastavien eläkeläisten taloudellista taakkaa n

Eduskuntavaaleissa päätetään Suomen suunnasta

Muistatko ajan ennen Sanna Marinin nousua pääministeriksi? Siitä ei ole niin kauaa - olin itse silloin raskaana ja nyt vietimme rakkaan lapseni 3-vuotissyntymäpäivää. Näihin reiluun kolmeen vuoteen on mahtunut paljon suuria tapahtumia, jotka ovat mullistaneet kaikkien elämää ja arkea. Korona vuoden 2020 alussa, jonka jälkeen elimme pandemian armoilla muutaman vuoden. Marinin hallitus hoiti kriisiä ja panosti ihmisten hyvinvointiin, koulutukseen ja tulevaisuuteen. Oppivelvollisuusiän pidennys vietiin maaliin, perhevapaauudistus tehtiin ja vanhusasiavaltuutettu saatii Suomeen. Asiakasmaksuja alennettiin, vanhustenhoidon tilaa parannettiin ja ammatilliseen koulutukseen laitettiin rahaa. Vihdoin tuntui näkyvän valoa tunnelissa, mutta helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan. Euroopassa on sota. Pian ryhdyttiin keskustelemaan Nato-jäsenyydestä ja maamme turvallisuudesta ihan uudella vakavuudella. Jokainen meistä tunsi sodan kamaluudet sydämessään. Sitten energia- ja hintakriis

Arbetskraftsbristen inom vården och småbarnspedagogiken måste lösas

De som jobbar inom branschen har redan märkt problemet i flera år. Nu har äntligen hela Finland upptäckt problemet, men räcker det? Kommer det att bli fler åtgärder under nästa regeringsperiod för att lösa personalbristen inom den offentliga sektorn? Jag tycker att det är viktigt att det väljs personer som känner till social- och hälsovården samt småbarnspedagogiken till riksdagen. De är personer som bäst kan berätta vad det är för åtgärder som behövs för att återställa branschernas attraktionskraft. Det är klart att lönen är en central del av den här diskussionen. Därför är det viktigt att Finland förbinder sig till avtalssamhället och rättvisa spelregler inom arbetsmarknaden även i framtiden.Två arbetsmarknader får inte skapas i vårt land trots att det behövs mer utländsk arbetskraft. Att betala för lite lön ska kriminaliseras och myndigheterna ska ha en lagstadgad rätt att ingripa i lönedumpning till exempel genom att utfärda samfundsbot. För de människor som tar hand om våra barn o

Loviisan huumeongelma on todellinen

Työssäni Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijänä olen päässyt näköalapaikalle tutustumaan alueen lasten ja nuorten elämään ja hyvinvointiin. Työni myötä olen myös päässyt tutustumaan ihmisiin, jotka tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi Loviisassa. Valitettavasti romanttinen kuva rauhallisesta ja turvallisesta saaristokaupungista ei ole todellinen, sillä liian moni nuori joutuu Loviisassa huumeiden karulle tielle. Kannabis ja vahvemmat huumeet ovat ongelma loviisalaisnuorten keskuudessa. Loviisalaiset tunnistavat ongelman, sillä vuonna 2020 tehdyssä turvallisuuskyselyssä loviisalaisia huolestutti eniten huumeiden käyttö tai huumekauppa ja toiseksi eniten työttömyyden lisääntyminen. Eduskuntavaalien alla puhutaan usein mediaseksikkäistä aiheista, kuten kannabiksen laillistamisesta. Henkilökohtaisesti näen sellaisen kehityssuunnan erittäin haitallisena. Meidän tulisi nyt keskustella siitä, miten voimme suojella lapsiamme huumeiden negatiivisi

Digisyrjäytymistä vähennettävä

Juttelin viime viikolla ikääntyneen ystävän kanssa. Hän kertoi miten ulkopuolinen olo ihmisellä voi olla Suomen talvisäässä. Toimintakyvyn heikkenemisen myötä liikkuminen on vaikeaa, ja sohjossa rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuminen on miltei mahdotonta. Kontakti ulkomaailmaan vähenee, mutta tätä kaipuuta voi helpottaa esimerkiksi sosiaalisen median mahdollistamalla yhteydenpidolla. Kaikki ikääntyneet, ja myös moni nuorempi, eivät kuitenkaan ole digiguruja. Tiedän tämän, sillä oma isoäitini ei pysty asioimaan digitaalisten palveluiden kautta. Nyky-Suomessa digitaalisten laitteiden ja palveluiden käytöstä on tehty kansalaistaito, jota ilman ei useissa arjen tilanteissa voi toimia. Miettiessäni digitaalista yhteiskuntaa tulee mieleeni iäkkäämpi nainen, joka soitti minulle aiheeseen liittyen. Hän oli pahoillaan siitä, että monissa uutisissa viitataan verkkosivustoon, johon hänellä ei ole pääsyä. Itselleni lisätiedon hakeminen verkosta on luonnollista, mutta näin ei ole kaikille. Tä

Aluevaltuustoaloite: Lukureseptit neuvolaan

Suomeen on rantautunut uusi ilmiö: puhumattomat kolmevuotiaat. Ammattilaisten mukaan vanhemmat puhuvat lapsilleen vähemmän kuin ennen, mikä on tuonut aikaisempaa enemmän pieniä puhumattomia lapsia puheterapiaan. Vanhempien ajasta ja huomiosta haukkaa yhä suuremman palan esimerkiksi sosiaalinen media. Kieli opitaan kuulemalla ja puhe matkimalla. Lapsi tarvitsee siihen aikuisen tai jonkun mallin, muuten puhetta ja kieltä ei voi oppia. Vuonna 2018 toteutetussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että 84,1 prosenttia vanhemmista luki 2-3-vuotiaalle päivä- tai iltasadun ja 44,2 prosenttia teki näin joka päivä. Äideistä joka päivä ääneen luki kolmannes ja isistä neljännes. Etenkin lapselle ääneen lukemisella on todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia. Vaikutukset ovat todella laaja-alaisia sekä puhtaasti lukemaan oppimisen että vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kannalta. Se ei koske vain lasta, vaan myös perhettä ja läheisiä. Mielenkiintoinen ajatus lapsen kielellisten oikeuksien toteutu