I Finland finns alkohol att få nästan överallt. Den kan köpas i butiker, kiosker, på servicestationer, restauranger och på Alko. Ändå har riksdagen just inför sommaren godkänt en ändring av alkohollagen som möjliggör hemleverans av alkohol och utvidgar näthandeln. Reformen har motiverats med konsumenternas valfrihet, förändrade köpvanor och företagens konkurrenskraft. Alla dessa mål är förståeliga. Ändå återstår en fråga: vilket samhällsproblem löser den här förändringen? Just nu söker välfärdsområdena efter besparingar, man oroar sig för om servicen räcker till och kostnaderna för missbrukets skadeverkningar ökar. En färsk utredning visar att användningen av alkohol och droger orsakar samhället kostnader på nästan åtta miljarder euro varje år. I summan ingår bland annat utgifter för hälso- och sjukvården, barnskyddet, polisens uppgifter, brottspåföljder och förlorad arbetsinsats. Allt kan ändå inte mätas i euro. Den otrygghet som barn upplever, de närståendes oro och effekterna som gå...

Suomessa alkoholia on saatavilla lähes kaikkialla. Sitä voi ostaa kaupasta, kioskista, huoltoasemalta, ravintolasta ja Alkosta. Silti eduskunta on kesän kynnyksellä hyväksynyt alkoholilain muutoksen, joka mahdollistaa alkoholin kotiinkuljetukset ja laajentaa verkkokauppaa. Uudistusta on perusteltu kuluttajien valinnanvapaudella, muuttuneilla ostotottumuksilla ja yritysten kilpailukyvyllä. Ne ovat kaikki ymmärrettäviä tavoitteita. Silti yksi kysymys jää vastaamatta: mitä yhteiskunnallista ongelmaa tällä muutoksella ratkaistaan? Tällä hetkellä hyvinvointialueet etsivät säästöjä, palvelujen riittävyydestä ollaan huolissaan ja päihdehaittojen kustannukset kasvavat. Tuoreen selvityksen mukaan alkoholin ja huumeiden käytöstä aiheutuu yhteiskunnalle lähes kahdeksan miljardin euron kustannukset vuosittain. Lukuun sisältyvät muun muassa terveydenhuollon menot, lastensuojelu, poliisin tehtävät, rikosseuraamukset sekä menetetty työpanos. Kaikkea ei kuitenkaan voi mitata euroissa. Lasten kokema tu...

Ydinaseet ovat maailman tuhoisimpia aseita. Niiden vaikutukset eivät pääty räjähdyshetkeen, vaan ulottuvat ympäristöön, ihmisiin ja tuleviin sukupolviin. Siksi kansainvälinen yhteisö on vuosikymmenten ajan pyrkinyt rajoittamaan niiden leviämistä ja vähentämään niiden määrää. Nyt Orpo-Purran hallitus esittää ydinenergialain muuttamista siten, että Suomessa voimassa ollut ydinaseiden täyskielto poistettaisiin. Käytännössä muutos mahdollistaisi ydinaseiden tuomisen Suomeen tilanteissa, jotka liittyvät Suomen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalaisessa satamassa olisi sota-alus, jonka aseistukseen kuuluu ydinkärki, tai että Suomen alueen kautta kulkisi ydinaseita osana sotilaallista toimintaa. Kyse on yhdestä merkittävimmistä turvallisuuspoliittisista ratkaisuista sitten Nato-jäsenyyden. Keskustelussa on hyvä pitää mielessä, mistä ei ole kyse. Suomi kuuluu jo nyt Naton ydinpelotteen piiriin, eikä nykyinen ...

Itäväylän tekstaripalstalla kysyttiin huhtikuussa, miksi hoivapaikkaa on niin vaikea saada, vaikka läheinen ei enää pärjää kotona. Ikääntyneen läheisten huoli on ikävää luettavaa, mutta valitettavan tuttua. Apua haetaan, mutta järjestelmä ei aina reagoi toivotulla tavalla. Ympärivuorokautinen hoiva on viimesijainen palvelu. Tämä on valtakunnallinen linja, ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella se näkyy tavoitteena vahvistaa ikääntyneiden kotona asumista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hoivakotipaikan saaminen edellyttää merkittävää toimintakyvyn heikkenemistä ja sitä, että muut palvelut, kuten kotihoito ja omaishoito, on todettu riittämättömiksi. Omaisille ja ikääntyneelle itselleen voi olla vierasta ymmärtää, miten RAI-arviointi määräytyy, ja siksi tilanne voi tuntua kohtuuttomalta. On syytä pysähtyä miettimään, onko kriteeristö liian tiukka. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuu paljon erittäin huonokuntoisia ikääntyneitä, joista osa on miltei jatkuvasti vuoteessa. Se ei ole ...

På senaste tiden har det talats mycket om regeringens planer på att avskaffa det multiprofessionella samarbetet inom rådgivningen för uppfostrings- och familjefrågor. För många är familjerådgivningen en obekant plats. Och det är i sig något gott. Ofta betyder det att familjen inte har behövt utomstående hjälp för svåra problem. Samtidigt finns det också familjer i Finland som skulle ha behövt stöd, men som inte har hittat fram till hjälpen. Till familjerådgivningen söker man sig ofta när vardagen långsamt börjar falla sönder. Då barnet inte längre vågar gå till skolan. Då en ungdom drar sig undan till sitt rum och talar inte med någon. I situationer där föräldrarna grälar ständigt och hemma går alla på tå. Ibland har en skilsmässa utvecklats till en lång och tung konflikt där barnet hamnar mitt i de vuxnas illamående. Många söker hjälp just i det skede då situationen ännu inte ser katastrofal ut utåt, men där man hemma vet att allt inte står rätt till. Då kan familjerådgivningen vara d...

Sannfinländarna Pirhonen och Hindersson skriver att svenskans framtid inte avgörs av vilket parti som bäst marknadsför sig som svenskans försvarare. Det håller jag med om. Det handlar inte om marknadsföring, utan om värderingar, trovärdighet och resultat. När Sannfinländarna satt i Sipiläs regering försämrades svenskans ställning på flera områden. Vasa centralsjukhus miste sin fulljourstatus. Det var den socialdemokratiskt ledda regeringen under Antti Rinne som återställde den. Då, under vår regeringsperiod, stärktes svenskans ställning igen på fler fronter. Idag ser vi en annan verklighet. Regeringen Orpo-Purra har åter ifjol beviljat så kallade julklappspengar till Finskhetsförbundet, som driver kampanj mot svenskans ställning. Det är inte överraskande. Sannfinländarna har själva lanserat ett finskhetsprogram med åtgärder som skulle försvaga svenskan. Partiet ifrågasätter dessutom svenskans jämlika ställning som nationalspråk och kallar det en ”övertolkning av lagen” att säga att fin...

Monelle psoriasista sairastavalle sairaus ei näy vain iholla tai nivelissä, vaan myös pankkitilin saldossa. Kuulen jäseniltämme yhä uudelleen, kuinka välttämättömän hoidon kustannukset kasaantuvat tavalla, joka tekee pitkäaikaissairaudesta kohtuuttoman taloudellisen taakan. Kyse ei ole ylellisyydestä vaan hoidosta, jota ilman arki ei yksinkertaisesti toimi. Viimeisten neljän vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon lääkekatto, matkakatto ja asiakasmaksukatot ovat nousseet lähes 470 eurolla. Samaan aikaan moni välttämätön meno jää kokonaan maksukattojen ulkopuolelle. Keinoiho, haavasidokset, jotkut voiteet ja monet itsehoitolääkkeet maksetaan itse, vaikka ne ovat osa jokapäiväistä hoitoa. Kyse ei ole ylellisyydestä vaan hoidosta, jota ilman arki ei yksinkertaisesti toimi. Vuoden 2023 järjestökyselyssä 15 prosenttia pitkäaikaissairaista kertoi jättäneensä lääkärin suosittelemia lääkkeitä hankkimatta hinnan vuoksi. Myös hyvinvointialueiden välillä on eroja siinä, mitä hoitotarvikkeita ...