Sannfinländarna Pirhonen och Hindersson skriver att svenskans framtid inte avgörs av vilket parti som bäst marknadsför sig som svenskans försvarare. Det håller jag med om. Det handlar inte om marknadsföring, utan om värderingar, trovärdighet och resultat. När Sannfinländarna satt i Sipiläs regering försämrades svenskans ställning på flera områden. Vasa centralsjukhus miste sin fulljourstatus. Det var den socialdemokratiskt ledda regeringen under Antti Rinne som återställde den. Då, under vår regeringsperiod, stärktes svenskans ställning igen på fler fronter. Idag ser vi en annan verklighet. Regeringen Orpo-Purra har åter ifjol beviljat så kallade julklappspengar till Finskhetsförbundet, som driver kampanj mot svenskans ställning. Det är inte överraskande. Sannfinländarna har själva lanserat ett finskhetsprogram med åtgärder som skulle försvaga svenskan. Partiet ifrågasätter dessutom svenskans jämlika ställning som nationalspråk och kallar det en ”övertolkning av lagen” att säga att fin...

Monelle psoriasista sairastavalle sairaus ei näy vain iholla tai nivelissä, vaan myös pankkitilin saldossa. Kuulen jäseniltämme yhä uudelleen, kuinka välttämättömän hoidon kustannukset kasaantuvat tavalla, joka tekee pitkäaikaissairaudesta kohtuuttoman taloudellisen taakan. Kyse ei ole ylellisyydestä vaan hoidosta, jota ilman arki ei yksinkertaisesti toimi. Viimeisten neljän vuoden aikana sosiaali- ja terveydenhuollon lääkekatto, matkakatto ja asiakasmaksukatot ovat nousseet lähes 470 eurolla. Samaan aikaan moni välttämätön meno jää kokonaan maksukattojen ulkopuolelle. Keinoiho, haavasidokset, jotkut voiteet ja monet itsehoitolääkkeet maksetaan itse, vaikka ne ovat osa jokapäiväistä hoitoa. Kyse ei ole ylellisyydestä vaan hoidosta, jota ilman arki ei yksinkertaisesti toimi. Vuoden 2023 järjestökyselyssä 15 prosenttia pitkäaikaissairaista kertoi jättäneensä lääkärin suosittelemia lääkkeitä hankkimatta hinnan vuoksi. Myös hyvinvointialueiden välillä on eroja siinä, mitä hoitotarvikkeita ...

Arvoisat vapun viettäjät Mukava nähdä teitä kaikkia täällä aurinkoisessa kevätsäässä. Vappu on työväenliikkeelle tärkeä hetki kokoontua yhteen ja puhua työstä, tulevaisuudesta ja toivosta. Tänä vuonna on kuitenkin todettava, että Suomi ei ole aurinkoinen kaikille. Liian moni on huolissaan työstä, toimeentulosta ja tulevaisuudestaan. Epävarmuus on kasvanut ja se näkyy arjessa yhä useammassa kodissa. Viime viikolla Orpon ja Purran hallitus teki kautensa viimeisiä suuria päätöksiä, mutta suuntaa ei saatu käännettyä. Työllisyyteen ei löytynyt ratkaisuja ja heikoimmassa asemassa olevien arki vaikeutui entisestään – kun muun muassa asiakasmaksuja taas kerran korotettiin. Tilastokeskuksen mukaan työttömyys on korkeimmillaan sitten vuoden 2009 ja Suomen työttömyys on Euroopan korkeinta. Silti vastaukseksi tarjotaan työttömien aseman heikentämistä ja irtisanomissuojan purkamista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan merkittävä osa työttömistä on ajautunut niin kauas työmarkkinoista, ettei pelkk...

Terveiset porvoolaiselta kansanedustajalta. Hetki on mennyt sitten viimeksi kirjoitin terveisiä, tuntuu että kevät on tullut vastaan vauhdilla. Kun kotona on 2-vuotias ja 6-vuotias, niin kylään tulee myös erilaisia flunssia, joista toivottavasti on tämän kevään osalta nyt vihdoin päästy. Huomenna perjantaina 1.5. vietetään vappua, ja olen tavattavissa Porvoossa kaupunginpuistossa klo 13 alkavassa vappujuhlassa. Tervetuloa! Viime viikolla oli iso viikko eduskunnassa, mutta myös Porvoon kannalta. Aloitetaan paikallisesta, eli meidän junaratahankkeesta. Sain jokin aika sitten tiedon, että Porvoo ja Kouvola puuttuu Verkkojen Eurooppa eli Connecting Europe Facility (CEF) suunnitelmasta. Merkityksellistä tämä on meille siksi, että ratahankkeisiin voi saada EU-rahaa, ja sitä rahaa annetaan yleensä paremmin hankkeisiin, jotka on määritelty EU:ssa merkityksellisiksi. Hyvällä yhteistyöllä hankeyhtiön väen, Porvoon apulaiskaupunginjohtajan ja keravalaisen kansanedustajan Pia Lohikosken kanssa sai...

Orpo-Purran hallitus on nyt näyttänyt suuntansa. Talouden pelastaminen jäi puheisiin, työllisyyteen ei löytynyt ratkaisuja ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien arki on tehty entistä vaikeammaksi. Ensin kohteena olivat lapset, nyt vuorossa ovat vanhukset ja sairaat. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on korotettu jo aiemmin tällä hallituskaudella, mutta se ei riittänyt. Nyt maksuja nostetaan uudelleen ja samalla otetaan käyttöön uusia maksuja. Terveyskeskuskäynti nousee yli 36 euroon ja kolmen käynnin vuosikustannus yli 108 euroon. Kun mukaan lasketaan päivystyskäynti, nousee sairastumisen hinta nopeasti satoihin euroihin. Monelle tämä on liikaa. Perussuomalaisten sote-ministeri Rydmanin väite siitä, että maksut osuvat kohdalle harvoin, kertoo karua kieltä todellisuudentajusta. Sairaus ei kysy tuloja eikä ajoitu sopivasti. Korotukset koskevat laajasti koko terveydenhuoltoa. Poliklinikkamaksu nousee 78,40 euroon ja päiväkirurgian maksu 257,20 euroon. Samalla otetaan käyttö...

Naapurissa asuu perhe, jossa rahat loppuvat ennen kuun loppua. Köyhyys näkyy pieninä mutta jatkuvina valintoina. Harrastus jäi kesken, luokkaretki jäi väliin ja kaupassa valitaan aina halvin vaihtoehto. Vanhempi tinkii omasta syömisestään, ja lapsen ruokavalio jää yksipuoliseksi. Joissakin perheissä kurkku voi olla luksustuote. Yhä useammin epävarmuus ulottuu myös asumiseen. Olen saanut viestejä perheiltä, jotka joutuvat Kelan ratkaisujen vuoksi muuttamaan pois tutusta kodista. Se voi tarkoittaa lapselle koulun vaihtoa, kaverisuhteiden katkeamista ja turvan tunteen horjumista. Itä-Uudellamaalla noin 9 prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä, mutta taloudellinen epävarmuus koskettaa paljon laajempaa joukkoa. Monella perheellä ei ole säästöjä, eikä yllättävistä menoista, kuten pesukoneen rikkoutumisesta, selvittäisi. Lapset ovat fiksuja ja ymmärtävät enemmän kuin usein huomaamme. He kantavat huolta perheen taloudellisesta tilanteesta. 1990-luvun laman lapsena ja vähävaraisesta...

Ensihoitajat menevät paikalle, kun joku on hädässä. Yhä useammin he joutuvat samalla arvioimaan omaa turvallisuuttaan. Vastassa ei ole vain sairastuminen tai onnettomuus, vaan sekavuus, päihteet ja joskus väkivalta. Viime vuonna ensihoidossa kirjattiin 456 uhka- ja väkivaltatilannetta. Itä-Uudellamaalla ensihoito hälytettiin 10 742 tehtävälle. Uhka- ja väkivaltatilanteita kirjattiin kolme. Yksikään tapaus ei ole hyväksyttävä. Siksi rikoslain muutos oli tarpeellinen. Huhtikuun alussa voimaan tullut uudistus tarkoittaa, että ensihoitajiin ja pelastajiin kohdistuva väkivalta rinnastetaan poliisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Hälytystoiminnan vaikeuttamisesta voi seurata jopa vankeutta. Rangaistusten koventaminen ei kuitenkaan yksin korjaa tilannetta. Ensihoitajat näkevät läheltä, miten ihmisten pahoinvointi on lisääntynyt. Päihteet, mielenterveyden kriisit ja toimeentulon vaikeudet kasautuvat. Ongelmat eivät poistu kovemmilla rangaistuksilla. Tarvitaan tukea ja palveluja. Tällä hallituskaud...