SDP:n kansanedustaja Anette Karlsson on käynnistänyt Kansanedustajan kahvipöydässä podcastin, jossa käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia päätöksiä ja ilmiöitä. Ensimmäisessä jaksossa Karlsson keskustelee masennuksesta toipuvan someyrittäjän ja neljän lapsen äidin kanssa. Toimeentulotuki on ollut perheelle tärkeä tulonlähde, sillä yritystoiminnan tulot ovat pienimuotoiset. Toimeentulotukiuudistuksen myötä Kela on kiristänyt tulkintaansa, eikä yksilökohtaista harkintaa ole perheen kohdalla tehty. Yrittäjien osalta käytäntönä on, että jos yritystoiminnasta saatava tulo jää alle työmarkkinatuen tason, noin 595 euroa kuukaudessa, toimintaa pidetään kannattamattomana. Hakijalle annetaan kuukauden määräaika, jonka kuluessa yritystoiminnan tulee muuttua kannattavaksi tai se on lopetettava. Muussa tapauksessa toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa jopa 50 prosenttia. Käytäntö koskee myös freelancereita ja muita itsensä työllistäviä. Karlsson pitää kuukauden määräaikaa lyhyenä ja joiss...

Korvassa soi jonomusiikki. Palvelupisteen luukulla on lappu. Ikääntynyt ihminen istuu keittiön pöydän ääressä, paperit levällään, ja yrittää vielä kerran soittaa. Hän miettii, tekeekö jotain väärin, kun ei saa asiaansa hoidettua. Todellisuudessa hän ei ole epäonnistunut missään. Silti vastuu sysätään hänelle, kirjautumaan, tunnistautumaan, selvittämään yksin. Kun avun pyytämisestä tulee uuvuttava tehtävä, kyse ei ole sattumasta. Se on seurausta päätöksistä, jotka tuntuvat pieniltä paperilla mutta raskailta ihmisen arjessa. Rakenteellinen ikäsyrjintä syntyy poliittisista valinnoista. Maan hallitus hakee säästöjä sosiaali- ja terveyspalveluista ja rakentaa tulevaisuutta yhä vahvemmin teknologian varaan. Hyvinvointialueille on asetettu tiukat talousraamit ja Uudellemaalle ollaan kohdistamassa vielä lisäleikkauksia. Säästöjen pakottamana hyvinvointialueiden palveluita yritetään tehostaa teknologialla. Silloin teknologia ei välttämättä enää helpota työtä tai paranna palveluja, vaan korvaa i...

Tilastokeskukseen kohdistuvat mittavat leikkaukset uhkaavat keskeisiä rikos- ja rangaistustilastoja. SDP:n lakivaliokunnan edustajat Anette Karlsson, Juha Viitala ja Jani Kokko ovat jättäneet asiasta kirjallisen kysymyksen ja vaativat hallitukselta selkeää sitoumusta tilastojen turvaamiseen. Tilastokeskuksen määrärahoja leikataan hallituskaudella lähes kuudella miljoonalla eurolla, ja henkilöstömäärä on supistumassa noin 740 henkilötyövuodesta noin 600 henkilötyövuoteen. Lakkautusuhan alla on useita kansallisia tilastoja, mukaan lukien rikos- ja rangaistustilastot. Edustajien mukaan kyse on huolestuttavasta suunnasta. Jos rikos- ja rangaistustilastoja heikennetään, vaarana on, että rikos- ja oikeuspolitiikka ei enää perustu luotettavaan tietoon, lakien vaikutuksia ei pystytä arvioimaan kunnolla ja kansalaisten luottamus päätöksenteon avoimuuteen heikkenee. Rikos- ja rangaistustilastot ovat välttämättömiä sekä uusien lakien valmistelussa että jo tehtyjen muutosten arvioinnissa. Ilman v...

Takarivi on jokaiselle koulun käyneelle tuttu käsite. Se ei ole vain paikka luokan perällä vaan tapa olla koulussa. Siellä opitaan miten selvitään mahdollisimman vähällä. Ysiluokkaa lukuvuoden ajan seurannut tutkimus osoittaa, että vältteleminen on järjestelmällistä ja ryhmän yhdessä ylläpitämää. Tänään moni ei uskoisi, mutta minä olin takarivin tyttö. Halusin kyllä pärjätä, mutta siinä elämäntilanteessa koulu ei ollut tärkein asia. Ryhmään kuuluminen meni edelle. Koulumenestykseni oli heikkoa ja tulevaisuuden näkymät sen mukaiset. Äitini ei kuitenkaan hyväksynyt tätä, vaan uskoi minuun ja kannusti minua yrittämään. Hänen viitoittamalla tiellä olen vieläkin. Ilman hänen luottamusta en olisi siirtynyt luokan perältä eturiviin. Kaikilla ei kuitenkaan ole kotona aikuista, joka jaksaa vaatia, tukea ja uskoa silloinkin kun nuori itse ei jaksa. Suomi ei ole enää koulutuksen kärkimaa. Erityisesti matematiikassa ja lukutaidossa kehitys on ollut huolestuttavaa. Kyse ei ole yksittäisestä notkahd...

Riksdagsledamöter från SDP har lämnat in ett skriftligt spörsmål till ansvarig minister om Transport- och kommunikationsverket Traficoms planer på att lägga ner ett stort antal serviceställen för teori- och körprov samt körkorts- och tillståndsärenden från och med 2027. De vill ha tydliga svar från regeringen på hur nedläggningarna påverkar möjligheterna att avlägga körprov på de berörda orterna och vilka alternativ regeringen ser för att trygga statlig service i hela landet. Enligt Traficoms planer ska antalet serviceställen minska från 77 till 43. I Österbotten berörs bland annat Jakobstad och Kristinestad. I Nyland föreslås att servicestället i Lovisa stängs. Längre resor och väntetider riskerar att fördröja studier. – När serviceställena blir färre ökar avstånden, och då blir det både dyrare och krångligare att avlägga körprov. Det drabbar särskilt unga, studerande och dem som behöver körkort för sin utbildning eller sitt arbete, säger riksdagsledamot Matias Mäkynen som är första u...

Arbete är inte bara lön. Det är en grundsten som livet kan byggas på. Nu har denna grund börjat krackelera. Före jul drev regeringen Orpo-Purra igenom en lagändring som försvagade arbetstagarnas uppsägningsskydd. Kravet på sakliga och vägande skäl, som preciserats under årtionden, ersattes av en ny och lägre uppsägningsnivå, sakligt skäl. Samtidigt revs den rättspraxis upp som åtminstone erbjudit arbetstagare ett visst mått av förutsebarhet. Lagen lämnar uppsägningar öppna för tolkning. Det är först kommande rättsfall som avgör var gränsen går. Det tar år, och fram till dess faller osäkerheten på arbetstagaren. För Östnyland är situationen särskilt oroande. Tingsrätten inom vårt område är redan i dag hårt belastad och rättsprocesserna tar längre tid än i övriga landet. När uppsägningstvister framöver allt oftare hamnar i domstol kommer processerna att dra ut ännu mer på tiden. En arbetstagare kan tvingas vänta i flera år på besked om uppsägningen varit lagenlig. Regeringen slutade inte...

Moni suomalainen osaa nimetä sen hetken, jolloin vastuu läheisestä alkoi muuttua pysyväksi. Ensin autetaan, koska se tuntuu oikealta. Pian kuitenkin huomataan, ettei apu ole enää satunnaista, vaan välttämätöntä. Ilman sitä läheinen ei pärjää. Suomessa jopa 80 prosenttia hoivasta on omaisten ja läheisten vastuulla. He ovat puolisoita, aikuisia lapsia, sisaruksia ja joskus myös alaikäisiä lapsia ja nuoria, joiden arki rakentuu läheisen ihmisen tarpeiden ympärille. He ovat omaishoitajia, vaikka hyvinvointialue ei heitä sellaisiksi tunnistaisi. Omaiset auttavat läheistään rakkaudesta, sopimuksista riippumatta. Vastuu voi kuitenkin ajan myötä muuttua raskaaksi ja heijastua omaishoitajan hyvinvointiin. Siksi yhteiskunnan tuki on välttämätöntä, jotta sekä omaishoitaja että omaishoidettava saavat riittävästi apua. Suomen omaishoidon nykymalli on auttamatta ajastaan jäljessä. Rakenteelliset ongelmat ovat merkittäviä, ja niiden seurauksena kymmenet tuhannet omaishoitajat ovat vaikeassa asemassa....