Kun liikkuu kesällä eri puolilla Suomea, huomaa nopeasti, mitkä paikat vetävät lapsiperheitä puoleensa. Liikennepuistoissa polkuautot kiertävät risteyksiä, lapset jonottavat vuoroaan ja samaan paikkaan halutaan uudelleen. Lapselle kyse on ennen kaikkea hauskasta tekemisestä. Aikuisen silmin näkyy myös se, miten leikin lomassa harjoitellaan itsenäistä liikkumista. Lapsi ei ole pienikokoinen aikuinen liikenteessä. Liikennemerkin tunnistaminen on eri asia kuin toimiminen risteyksessä, jossa pitää seurata muita ja tehdä monta havaintoa yhtä aikaa. Käytännön harjoittelu, toisto ja palaute tukevat liikennetaitojen oppimista. Liikennepuisto ei korvaa oikeassa liikenteessä harjoittelua, mutta se tarjoaa lapselle paikan kokeilla, erehtyä ja yrittää uudelleen. Porvoo on matkailukaupunki, jossa käy paljon perheitä. Aikuisille on Vanha Porvoo, jokiranta ja historiaa, mutta matkalla myös lapset etsivät omaa tekemistään. Hyvä lasten kohde voi olla yksi syy pysähtyä, viettää kaupungissa pidempi päivä...

För oss finländare betyder sommaren vatten: badstränder, stugstränder, bryggor, båtar och långa dagar vid sjön eller havet. Därför stannar man upp varje gång man hör om ett barn som har drunknat. Den här sommaren har de tragiska nyheterna varit ovanligt många. Varje fall är ett fall för mycket. I diskussionerna lyfts ofta föräldrarnas ansvar och barns simkunnighet fram. Båda är viktiga. Samtidigt är det skäl att komma ihåg att antalet drunkningsolyckor bland barn i Finland har minskat betydligt. Ännu på 1970-talet drunknade i genomsnitt fler än 40 barn under 15 år varje år. Under de senaste åren har antalet varit en bråkdel av detta. Utvecklingen visar att vi har börjat fästa större uppmärksamhet vid säkerheten. Barns simkunnighet är en viktig fråga för mig. Min sexåring och min tvååring älskar att simma, och vi tillbringar mycket tid vid vattnet under sommaren. Där skapas många av sommarens bästa stunder. Också på vintern njuter vi av gemensamma stunder i simhallen, och sparesor hör t...

I Finland finns alkohol att få nästan överallt. Den kan köpas i butiker, kiosker, på servicestationer, restauranger och på Alko. Ändå har riksdagen just inför sommaren godkänt en ändring av alkohollagen som möjliggör hemleverans av alkohol och utvidgar näthandeln. Reformen har motiverats med konsumenternas valfrihet, förändrade köpvanor och företagens konkurrenskraft. Alla dessa mål är förståeliga. Ändå återstår en fråga: vilket samhällsproblem löser den här förändringen? Just nu söker välfärdsområdena efter besparingar, man oroar sig för om servicen räcker till och kostnaderna för missbrukets skadeverkningar ökar. En färsk utredning visar att användningen av alkohol och droger orsakar samhället kostnader på nästan åtta miljarder euro varje år. I summan ingår bland annat utgifter för hälso- och sjukvården, barnskyddet, polisens uppgifter, brottspåföljder och förlorad arbetsinsats. Allt kan ändå inte mätas i euro. Den otrygghet som barn upplever, de närståendes oro och effekterna som gå...

Suomessa alkoholia on saatavilla lähes kaikkialla. Sitä voi ostaa kaupasta, kioskista, huoltoasemalta, ravintolasta ja Alkosta. Silti eduskunta on kesän kynnyksellä hyväksynyt alkoholilain muutoksen, joka mahdollistaa alkoholin kotiinkuljetukset ja laajentaa verkkokauppaa. Uudistusta on perusteltu kuluttajien valinnanvapaudella, muuttuneilla ostotottumuksilla ja yritysten kilpailukyvyllä. Ne ovat kaikki ymmärrettäviä tavoitteita. Silti yksi kysymys jää vastaamatta: mitä yhteiskunnallista ongelmaa tällä muutoksella ratkaistaan? Tällä hetkellä hyvinvointialueet etsivät säästöjä, palvelujen riittävyydestä ollaan huolissaan ja päihdehaittojen kustannukset kasvavat. Tuoreen selvityksen mukaan alkoholin ja huumeiden käytöstä aiheutuu yhteiskunnalle lähes kahdeksan miljardin euron kustannukset vuosittain. Lukuun sisältyvät muun muassa terveydenhuollon menot, lastensuojelu, poliisin tehtävät, rikosseuraamukset sekä menetetty työpanos. Kaikkea ei kuitenkaan voi mitata euroissa. Lasten kokema tu...

Ydinaseet ovat maailman tuhoisimpia aseita. Niiden vaikutukset eivät pääty räjähdyshetkeen, vaan ulottuvat ympäristöön, ihmisiin ja tuleviin sukupolviin. Siksi kansainvälinen yhteisö on vuosikymmenten ajan pyrkinyt rajoittamaan niiden leviämistä ja vähentämään niiden määrää. Nyt Orpo-Purran hallitus esittää ydinenergialain muuttamista siten, että Suomessa voimassa ollut ydinaseiden täyskielto poistettaisiin. Käytännössä muutos mahdollistaisi ydinaseiden tuomisen Suomeen tilanteissa, jotka liittyvät Suomen puolustukseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalaisessa satamassa olisi sota-alus, jonka aseistukseen kuuluu ydinkärki, tai että Suomen alueen kautta kulkisi ydinaseita osana sotilaallista toimintaa. Kyse on yhdestä merkittävimmistä turvallisuuspoliittisista ratkaisuista sitten Nato-jäsenyyden. Keskustelussa on hyvä pitää mielessä, mistä ei ole kyse. Suomi kuuluu jo nyt Naton ydinpelotteen piiriin, eikä nykyinen ...

Itäväylän tekstaripalstalla kysyttiin huhtikuussa, miksi hoivapaikkaa on niin vaikea saada, vaikka läheinen ei enää pärjää kotona. Ikääntyneen läheisten huoli on ikävää luettavaa, mutta valitettavan tuttua. Apua haetaan, mutta järjestelmä ei aina reagoi toivotulla tavalla. Ympärivuorokautinen hoiva on viimesijainen palvelu. Tämä on valtakunnallinen linja, ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella se näkyy tavoitteena vahvistaa ikääntyneiden kotona asumista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hoivakotipaikan saaminen edellyttää merkittävää toimintakyvyn heikkenemistä ja sitä, että muut palvelut, kuten kotihoito ja omaishoito, on todettu riittämättömiksi. Omaisille ja ikääntyneelle itselleen voi olla vierasta ymmärtää, miten RAI-arviointi määräytyy, ja siksi tilanne voi tuntua kohtuuttomalta. On syytä pysähtyä miettimään, onko kriteeristö liian tiukka. Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuu paljon erittäin huonokuntoisia ikääntyneitä, joista osa on miltei jatkuvasti vuoteessa. Se ei ole ...

På senaste tiden har det talats mycket om regeringens planer på att avskaffa det multiprofessionella samarbetet inom rådgivningen för uppfostrings- och familjefrågor. För många är familjerådgivningen en obekant plats. Och det är i sig något gott. Ofta betyder det att familjen inte har behövt utomstående hjälp för svåra problem. Samtidigt finns det också familjer i Finland som skulle ha behövt stöd, men som inte har hittat fram till hjälpen. Till familjerådgivningen söker man sig ofta när vardagen långsamt börjar falla sönder. Då barnet inte längre vågar gå till skolan. Då en ungdom drar sig undan till sitt rum och talar inte med någon. I situationer där föräldrarna grälar ständigt och hemma går alla på tå. Ibland har en skilsmässa utvecklats till en lång och tung konflikt där barnet hamnar mitt i de vuxnas illamående. Många söker hjälp just i det skede då situationen ännu inte ser katastrofal ut utåt, men där man hemma vet att allt inte står rätt till. Då kan familjerådgivningen vara d...