Anette Karlsson

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin.

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on maailman parhaimmistoa, mutta joskus asiat eivät kuitenkaan suju toivotulla tavalla. Lääkärikäynnin jälkeen tuntuu pahalta: kohtelu ei ollut sellaista kun olisit toivonut. Sosiaalihuollon päätös ei aina vastaa asiakkaan omia toiveita ja tarpeita. Tuntuu, ettet tule kuulluksi tai saa asiaasi eteenpäin. Hoitolaitteen ollessa epäkunnossa tai virheellisesti asennettuna loukkaat itsesi. Olet huolissasi rakkaasta ihmisestä ja koet ettet saa riittävästi apua. Olet pettynyt soitettuasi kymmenettä kertaa terveyskeskukseen, etkä saa varattua toivottua lääkäriaikaa. Nämä ovat hyvin tavallisia tuntemuksia sosiaali- ja potilasasiamiehen asiakkailla. Aloitin helmikuussa työt Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiamiehenä ja koen tämän olevan tärkeä näköalapaikka alueemme palveluihin. Samalla olen huomannut, että sosiaali- ja potilasasiamiehen toiminta on yhä monelle alueen asukkaalle tuntematonta. Siksi päätin kirjoittaa aiheesta tänään. O

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna

Lasten tulevaisuuden perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Laadukas koulutus ja monipuolinen kouluruoka ovat jo vuosia olleet suomalaisen menestystarinan resepti. Koulutukseen ja lasten hyvinvointiin panostaminen on aina investointi tulevaan, ja sellainen panostus kannattaa. Monet tutkimukset osoittavat, että lasten monipuolinen ruokavalio on yhteydessä koulumenestyksen kanssa. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan alakoululaisista vain vajaa 70 prosenttia syö lounaan koulussa kaikkina koulupäivinä. Yläkoululaisista enää vain 60 prosenttia. Me päättäjät olemme muutaman viime vuoden aikana saaneet palautetta oppilailta, että kouluruokaa tulisi parantaa. Oppilaat ovat jopa tehneet adressin päättäjille. Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuusto päätti parantaa kouluruokaa perumalla vuonna 2020 tehdyt kouluruokaan kohdistuneet leikkaukset sekä lisäämällä kouluruokaan käytettäviä resursseja. Lisäresurssit mahdollistivat ruuan laadun parantamisen mm. panostamalla raaka-aineis

Alltför många djur och växter har försvunnit för alltid. Detta är verklighet, även om vissa beslutsfattare har deklarerat felaktiga “sanningar” om tillståndet i vår natur och vårt klimat. Finlands överkonsumtionsdag är på fredagen den 31. Mars. Om alla människor i världen levde som vi, skulle det behövas 3,6 jordar för att täcka behovet av naturresurser. Skogen är en viktig plats för mig, och det ska den vara också för kommande generationer. Om vi hugger ner alla träd ser vi inte hur ett mångsidigt djur- och växtsamhälle växer runt ett gammalt träd. Lönsamheten av att använda återvunnet material ska ökas. Reparation bör vara ett bättre och billigare alternativ än att köpa nytt. Nästa regering måste främja klimatpolitiken, vilket betyder att överge fossila bränslen, stärka tillräckligt med kolsänkor och säkerställa en socialt rättvis omställning. Naturen är bara i lån av kommande generationerna. Anette Karlsson Texten är publicerad 24.3.2023 i Östnyland.

Osallistuin viime viikolla eduskuntavaaliehdokkaiden paneeliin. Paneelissa kysyttiin, mikä on mielestäni tärkein ennaltaehkäisevä toimenpide tai palvelu. Hetkeksi jäin sanattomaksi, sillä sosiaalityöntekijällä on tähän monta hyvää vastausta.Hetken harkinnan jälkeen vastasin kuitenkin ikääntyneen väestön toimintakyvyn, terveyden ja osallisuuden vahvistaminen. Vastasin näin, koska Suomessa on iso joukko ikääntyneitä ihmisiä. Myös Itä-Uudenmaan väestöennusteen mukaan alueemme ikääntyy voimakkaasti tulevien vuosien aikana. Sillä, miten ikääntyneet voivat on suuri merkitys yksilön elämänlaatuun, mutta myös yhteiskunnalle. Ikääntyneet ovat aktiivisia toimijoita. He käyttävät ahkerasti kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita, mikä puolestaan vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja lisää työllisyyttä. He ovat meille työikäisille perheellisille taivaan lahja, sillä he hoitavat ja ilahduttavat lapsenlapsiaan. Eläkeläiset ovat myös suurin vapaaehtoistyötä tekevä ihmisryhmä, ja joidenkin arvioiden mukaan