Viime viikon sunnuntaina suomalaiset valitsivat maamme historian ensimmäiset aluevaltuutetut. Uuden rakentaminen tarkoittaa paljon työtä, mutta toisaalta myös mahdollisuutta luoda uudenlaisen – ihmislähtöisemmän – organisaation. Henkilöstön aseman vahvistaminen on tärkeää. Hyvinvointialueen on oltava houkutteleva työpaikka. Sellainen, jonne halutaan töihin. Siksi on tärkeää varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu päätöksenteossa. Erityisesti työhyvinvointiin tulee panostaa entistä enemmän. Ilman hyvinvoivia ammattilaisia ei ole laadukkaita palveluita. Pandemia on koetellut meitä kovin. Hyvinvointivelka on suuri. Hoitojonojen purkaminen, ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen hyvinvointialueelle tulevat olemaan lähivuosien tärkeimmät tavoitteet. Itä-Uudenmaan erityispiirteenä on myös kaksikielisten palveluiden turvaaminen, sillä hädässä ja huolessa on apua saatava ilman kielitaidosta johtuvia väärinkäsityksiä. Hoitojonoja voidaa...

Suomalaiset terveysasemat ovat vuosikymmenten saatossa ajettu ahtaalle. Erikoissairaanhoito on kasvanut perusterveydenhuollon kustannuksella, vaikka tarve terveysasemien palveluille ei ole vähentynyt, päinvastoin. Terveysasemat joutuvat toimimaan liian pienillä resursseilla, mikä on johtanut siihen, etteivät ihmiset saa terveysasemilta vastaanottoaikoja niitä tarvitsessaan. Keskeinen syy tähän kehitykseen on suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakenteelliset valuviat, joita hallitus toisensa jälkeen on hallitusohjelmassaan yrittänyt erilaisilla sote-uudistusten yrityksillä korjata, jotta ongelmaan voitaisiin puuttua. Nyt Marinin hallitus valmistelee lisäksi lakia, joka tuo Suomeen seitsemän päivän hoitotakuun perusterveydenhuollossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiireettömässä asiassa lääkärin vastaanotolle tulee päästä viikossa silloin, kun aikaa tarvitsee. Lisäksi hammashoidon hoitotakuuta kiristetään nykyisestä puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen. Seitsemän päivän...

Hyvät tovert, bästa kamrater Mukavaa nähdä teidät kaikki täällä tänään. Viime kerrasta onkin jo aikaa. Menneen vuoden aikana olemme ottaneet huikean digiloikan, mutta samalla kaipuu tavata kasvotusten on lisääntynyt. Korona on vienyt paljon: ei vain sosiaalista kanssakäymistä ja hyvinvointia, vaan myös aikaa ja palstatilaa. Pandemian alle on hautautunut historiallisia saavutuksia. Saavutuksia, jotka me sosialidemokraatit olemme – haastavista ajoista huolimatta – vieneet maaliin. Parikymmentä vuotta yritettiin, ja nyt Sanna Marinin johtama hallitus onnistui: sote-uudistus on tehty ja sen myötä hyvinvointivaalit ovat ovella. Aluevaalit ovat meille demareille, ja erityisesti meille demarinaisille, tärkeät vaalit. Aluevaaleissa meidän pitää puhua siitä, että jokaisen tulee päästä ajoissa hoitoon. Se tarkoittaa maksuttomia ja kohtuuhintaisia palveluita, mutta myös sitä, että palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. Terveysasemien ja –pisteiden tulee sijaita hyvien kulkuyhteyksien varrella, j...

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus vaikuttaa sote-järjestöjen toimintaan. Toimintaympäristön muutos haastaa järjestöt rakentamaan yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Järjestöjen toiminnalla edistetään ja vahvistetaan asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Järjestöjen toiminta täydentää julkisia palveluita. Järjestöjen tarjoama tuki voi olla esimerkiksi osa palveluketjua tai -kokonaisuutta. Järjestöjen toiminnan tukeminen on myös jatkossa kuntien vastuulla, koska hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yhä edelleen myös kuntien vastuulla. On tärkeää, että toimintatavoista sovitaan yhdessä hyvinvointialueen kanssa niin, etteivät järjestöjen toimintamahdollisuudet vaarannu muutosvaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tilojen käytön varmistamista, järjestöavustuksien turvaamista sekä kuntien ja hyvinvointialueiden välisestä työnjaosta sopimista. Esitän, että Porvoo laatii yhdessä tulevan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen kans...

Kävimme jokin aika sitten puolitoistavuotiaamme kanssa allergiatesteissä. Iloksemme hänellä ei ollut kala-allergiaa, mitä epäilimme. Sairaalalla lastenlääkäri kuitenkin kehotti meitä olemaan yhteydessä terveyskeskukseen, sillä pojalla oli vähän punaista korvassa. Soitin terveyskeskukseen ja meitä kehotettiin tulemaan kiirevastaanotolle. Menimme paikalle, mutta tilanne tuntui hölmöltä, sillä eihän pojallamme ollut akuuttia tarvetta lääkäriin. Kiireettömiä aikoja ei kuitenkaan ollut saatavissa moneen viikkoon. Tilanne sai minut miettimään yksityisen terveysvakuutuksen ottamista lapselleni. Monella perheellä on terveysvakuutus ja määrä kasvaa vuosittain. Vanhempana ymmärrän heitä – lapselle halutaan heti apua, sillä pienikin kipu pienokaisella on iso kipu vanhemman sydämessä. En kuitenkaan halua, että hyvinvointivaltio-Suomesta tulee yksityisten vakuutusten varaan rakentuva maa. Terveydenhuoltojärjestelmämme on jo nyt eriarvoistava, sillä varakkailla työllisillä on käytössään kolme järjes...

Eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvän lainsäädännön ja Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin hyvinvointialue. Suomi on ainoa valtio maailmassa, jossa terveydenhuollon rahoittaa yksittäinen kunta. Yli puolet kunnista eivät kykene järjestämään asukkailleen laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Erot ovat johtaneet suureen eriarvoisuuteen eri kuntien asukkaiden kesken. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kaikkien suomalaisten palveluita. Hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen turvaamiseksi ehdotettu rahoitusmalli perustuu palveluista aiheutuviin kokonaiskustannuksiin, palvelutarpeen kasvuun, kustannustason muutokseen sekä palvelutarvetta kuvaaviin tekijöihin ja eräisiin muihin määräytymistekijöihin sekä tarvittaessa valtion lisärahoitukseen. Kaikkien hyvinvointialueiden, myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus kasvaa, mutta kasvu tapahtuu eri tahtiin sillä alueiden palvelutarpeet ovat erilaiset ja tämä huomioidaan rahoitusmalliss...

Luonto ja liikkuminen antaa voimia kaikille. Uskon, että moni ajattelee niin, sillä lenkkipolulla näkee paljon ihmisiä - perheitä, ikäihmisiä, yksin liikkuvia, koiran ja myös kissan ulkoiluttajia, työikäisiä sekä aktiivisia liikunnanharrastajia. Harvoin näiden vastaantulijoiden kanssa tulee juteltua, mutta jokin aika sitten tuli vaihdettua muutama sana (turvavälin päästä) erittäin aktiivisen iäkkäämmän miehen kanssa. Hän teki tuttuja jumppaliikkeitä polun varrella ja lähestyessäni hän kertoi iloisesti kuinka tärkeää päivittäinen liikkuminen on. Hän oli 86-vuotias, enkä olisi sitä uskonut, ellei hän sitä olisi kertonut. Kyseinen tapaaminen antoi voimaa ja intoa liikkua enemmän ja pitää omasta hyvinvoinnista huolta. Tämä kohtaaminen nousi mieleen, kun maan hallitus julkaisi tuoreet suuntaviivat sosiaali- ja terveysuudistukselle. Tavoitteena on luoda uusia hyvinvointialueita, joista yksi olisi Itä-Uudenmaan hyvinvointialue. Porvoon sairaala tulee olemaan alueen sydän, jonka ympärille rake...

Sosioekonomiset terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. THL:n tutkimuksen mukaan köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää eroja suosimalla parempituloisia: Työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi. Yksityinen terveydenhuolto voi olla pienituloisille saavuttamattomissa. Jos pienituloisuus liittyy työttömyyteen, ei tarjolla ole myöskään työterveyshuoltoa. Sanna Marinin hallituksen tammikuussa julkaisemat toimet tasa-arvoisemman ja paremman sosiaali- ja terveydenhuollon eteen ovat ensimmäinen askel kohti terveyserojen kaventamista ja hoitojonojen lyhentymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on tervetullut uudistus, jota Suomi on odottanut kauan. Tänä vuonna demareiden johtama hallitus panostaa 70 mil...

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja, porvoolainen kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson  kannustaa Itä-Uudenmaan kuntia yhteistyöhön Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman valtionavustusten saamiseksi alueelle. Ensimmäinen hakuaika alkaa ensi viikolla. - Nyt on tärkeää, että pystymme tekemään hyvää yhteistyötä, jotta alueemme kunnat saavat lisäresursseja hoitojonojen purkamiseen sekä asukkaille tärkeiden sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseen. Esimerkiksi Porvoon talousarvion 2020 tunnuslukujen mukaan lääkärille pääsee noin 30 päivässä ja hoitajalle 20 päivässä, se on liian pitkä aika ja lisäresurssi on ehdottomasti tervetullut, Anette Karlsson kommentoi. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman kautta jaetaan 70 miljoonaa euroa kolmevuotisiin hankkeisiin. Tästä summasta noin 17 miljoonaa euroa on jaossa Uudellamaalla. - Terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomeen on muodostunut kahden kerroksen järjestelmä, joka syventää eroja suosimalla parempituloisia:...

Maan hallitus uudistui, mutta ohjelma pysyi samana. Näin ollen sote-uudistus etenee samoilla raiteilla, kuin aiemmin. Tavoitteena on, että vuoden vaihteessa on tiedossa millaisella mallilla sosiaali- ja terveysuudistusta lähdetään valmistelemaan Uudellamaalla. Meille itäuusmaalaisille kyse ei ole mistään pienestä ja merkityksettömästä asiasta. Kyse on siitä, tuleeko meistä osa suurta, noin 1,7 miljoonan asukkaan, maakuntaa vai saammeko pitää päätösvallan omissa käsissä. Ministeriön asettaman selvitysryhmän kaupunginjohtajat näyttävät kallistuvan viiden itsehallintoalueen kannalle. Samaan ratkaisuun Uudenmaan alueen sosialidemokraatit ovat päätyneet syksyn mittaisen selvitystyön jälkeen. Kyseinen malli tarkoittaa sitä, että alue jaetaan viiteen itsehallintoalueeseen: Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Vantaa-Kerava, Helsinki ja Länsi-Uusimaa. Kyseisessä mallissa meidän alue (eli Porvoo, Sipoo, Askola, Loviisa, Myrskylä, Pukkila ja Lapinjärvi) on Uudenmaan pienin, noin 100 000 asukkaan alue. E...

Keväällä sosiaali- ja terveysuudistus lähti liikkeelle uusilla raiteilla, kun Rinteen hallitus pääsi yhteisymmärrykseen uudistuksen suuntaviivoista. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet terveyserojen kaventamisesta ja palveluiden saatavuuden parantamisesta nostettiin taas keskiöön. Nyt on myös tarkoituksena ottaa alueelliset erityispiirteet huomioon. Uudenmaan erillisratkaisun selvitystyö alkoi viime viikolla kuntien kuulemisella. Selvityksen tulee valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Aikaa ei ole hukattavaksi. Uudenmaan kuntien on mahdollisimman pian löydettävä yhteinen sävel siitä, millainen malli halutaan. Halutaanko yksi yhtenäinen sote-alue, joka kattaa Helsingin ja koko Uudenmaan? Jos tähän päädyttäisiin, miten voidaan varmistaa, että myös pienemmillä reuna-alueen kunnilla on sananvaltaa päätöksenteossa? Ei oikeastaan millään tavalla. Yhden ison sote-alueen perustaminen Uudellemaalle ei näytä olevan järkevää, eikä ainakaan meidän itäuusmaalaisten kannalta tavoiteltava vaihtoeh...

Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi – puhutaan arvauskeskuksista, jonne on vaikea päästä. Kansainvälisen vertailun valossa suomalainen terveydenhuolto on kuitenkin kustannustehokasta ja huippuluokkaa. Sosiaalihuolto on jäänyt vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi vanhuspalvelut on muissa Pohjoismaissa paremmin resursoitu kuin Suomessa. Parantamisen varaa meillä on. Terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä, joka syventää eroja suosimalla parempituloisia: työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vähävaraisilla ihmisillä vain yksi. Jonot terveyskeskusten lääkäreille ja hammashoitoon ovat liian pitkiä. Vanhustenhoito on aliresursoitua, joka on johtanut vakaviin laatuongelmiin ja jopa kuolemantapauksiin. Viime hallituskaudella sote-ongelmia lähdettiin ratkomaan mammuttimaisella uudistuksella, jonka suurimmat epäkohdat olivat sote-palvel...

Pimeänä marraskuun yönä 2015 kokoomus ja keskusta tekivät lehmänkaupan. Toinen sai 18 maakuntaa ja toinen markkinamallin, eli ns. valinnanvapauden. Parlamentaarinen valmistelu ja sosiaali- ja terveysuudistuksen alkuperäiset tavoitteet (palveluiden saatavuuden parantaminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja terveyserojen kaventaminen) heitettiin romukoppaan. Ihmisten tarpeet ja perustuslailliset oikeudet jäivät terveysbisneksen voitontavoittelun ja valtapelin jalkoihin. Mammuttiuudistus eteni kuin höyryjuna, kunnes sen perustuslaillisuutta ryhdyttiin tarkastelemaan. Sote-seinä tuli vastaan kesäkuussa 2017, kun perustuslakivaliokunta esitti, että valinnanvapaus palautetaan valtioneuvoston valmisteltavaksi. Samoihin aikoihin hallituspuolue Perussuomalaiset hajosi. Siniset jäivät hallitukseen ja Perussuomalaiset siirtyivät oppositioon. Kaiken tämän keskellä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti pyytävänsä hallituksen eroa. Aiemmin hän oli vilauttanut eroa marraskuussa 2015. Toisel...

Sosiaali- ja terveysuudistus on kiistatta ollut yksi tämän hallituskauden kuumista perunoista. Matkan varrella on tehty useita muutoksia. Nyt kausi lähenee loppuaan ja mammuttiprojektilla on kiire. Ongelmakohtia on monia. Erityinen huoli kohdistuu viime viikolla esille tulleisiin epäkohtiin vanhusten hoivapalveluissa. Alan ammattilaiset ovat pitkään tuoneet ongelmia esille, mutta viesti on mennyt kuuroille korville. Hallituksen kaavailemassa sote-uudistuksessa toimintoja siirrettäisiin entistä enemmän yksityisten terveysjättien vastuulle. Valvonta on rakennettaisiin yritysten sisäisen valvonnan varaan - vaikka olemme nähneet, että se ei toimi. Paperilla asiat näyttävät olevan kunnossa, mutta todellisuus on toinen - haamuhoitajia pyörii listoilla ja sijaisia ei oteta tai saada. Maakunta- ja sote-uudistuksessa on iso valuvika. Maakunnat eivät voi itse päättää, kuinka paljon ne ulkoistavat palveluitaan, vaan valinnanvapauslaissa on useita pykäliä, joissa maakuntia pakotetaan tarjoamaan yk...

Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (ennen Perussuomalaisten) hallitus päätti kautensa alussa, että lääkekorvauksen omavastuuosuutta suurennetaan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan korottaa jopa 30 prosentilla. Porvoossa ja Loviisassa SDP:n edustajat esittivät, ettei maksuja koroteta niin huimasti. Valitettavasti kokoomuksen, keskustan ja RKP:n edustajat olivat toista mieltä ja asiakasmaksut nostettiin heti vuoden 2016 alusta tappiin. Nyt maan hallitus on taas kerran nostamassa maksuja ja heikentämässä pienituloisten mahdollisuuksia päästä lääkäriin. Tämä ilmeni tuoreesta asiakasmaksulakiesityksestä, joka on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Esityksen suurin epäkohta on terveyskeskusmaksujen nousu. Terveyskeskusmaksussa on ollut kolmen kerran sääntö (välikatto / vuosimaksu), ja nyt tämä poistetaan ja maksun joutuu jatkossa, jos tämä hallituksen esitys menee läpi, maksamaan joka kerta. Eli sellaisten ihmisten tilanne heikkenee, joilla on useita sairauksia ...

Hyvät läsnäolijat, bästa åhörare Suomessa on hyvä vanheta, näin kertovat monet tutkimukset. Valitettavasti jokainen meistä on lukenut sydäntä särkeviä kirjoituksia vanhustenhoidon tilasta. Ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa osa meidän ikäihmisistä tänä päivänä elää. Kyse on arvovalinnoista – siitä millaisen yhteiskunnan me haluamme – siitä, mikä on meille tärkeää. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä. Porvoossa on haluttu panostaa ikäihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Mutta meilläkin on vielä paljon tehtävää, jotta voimme todella sanoa, että kaupungin vanhustenhoito on maan parasta. Kaupungin strategiassa olemme linjanneet, että Porvoo tukee aktiivista ikääntymistä painottaen terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Tämä on hyvä tavoite, joka voidaan saavuttaa kuuntelemalla ikäihmisiä. Meidän tulee muistaa, että eläkeläiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme tukipilareita. He ovat aktiivisia ihmisiä, j...

Tuoreiden selvitysten mukaan joka kymmenes pienituloinen eläkeläinen kokee vakavia toimeentulovaikeuksia ja useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Nykyhallitus on lisännyt erityisesti yli 65-vuotiaiden pienituloisuutta - asumisen kulut ovat kallistuneet, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu ja lääkekorvauksia on leikattu. Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (ennen Perussuomalaisten) hallitus päätti kautensa alussa, että lääkekorvauksen omavastuuosuutta suurennetaan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan korottaa jopa 30 prosentilla. Loviisassa SDP:n edustaja esitti, ettei maksuja korotettaisi indeksikorotusta, eli reilua prosenttia enempää. Valitettavasti kokoomuksen, keskustan ja RKP:n edustajat olivat toista mieltä ja asiakasmaksut nostettiin heti vuoden 2016 alusta tappiin. Tällä hetkellä 18 Uudenmaan kunnassa on käytössä asiakasmaksuasetuksen mukainen enimmäismaksu, eli 20,60 euron kertama...

Lainsäädäntö maakunta- ja sote-uudistuksen osalta on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Kansanedustajista ja asiantuntijoista yksi toisensa jälkeen ilmoittaa, että aikataulu on liian tiukka ja että esitetyssä mallissa on paljon ongelmia. Esimerkiksi hallituksen vaatimista kustannussäästöistä ei ole mitään tietoa - ministeritkään eivät osaa sanoa mistä säästöt tulevat. Tilanne on kaikin tavoin huolestuttava. Kyseessä on aikakautemme suurin uudistus, jota ollaan nyt tekemässä kiireellä ja vasemmalla kädellä hutiloiden. Ja kaikki tämä vain siksi, että hallituspuolueet haluavat pitää kiinni aikeistaan järjestää maakuntavaalit lokakuussa. Oikeuskanslerin virasto on ilmoittanut (22.5.), että lakien voimaantulon ja vaalien välissä tulisi olla vähintään puoli vuotta valmistautumisaikaa. Sellaista aikaa ei nykytilanteessa ole näköpiirissä. On myös hyvä muistaa, että EU:ssa Suomi on aina puhunut demokratian ja hyvän hallinnon puolesta - olemme yhdessä muiden EU-maiden kanssa vaatineet, että...

Maan hallituksen sote-juna puksuttaa kiireellä eteenpäin, mutta keskustelu näyttää keskittyvän vain terveyspalveluiden järjestämiseen, vaikka uudistus sisältää myös sosiaalipalvelut ja vanhushuollon. Kahdesta jälkimmäisestä keskusteleminen olisi tärkeää, varsinkin kun uudistukseen liittyvistä säästötavoitteista on vaiettu. Nordic Healthcare Groupin ministeriölle jo vuonna 2016 laatiman laskelman mukaan vanhuspalveluiden säästöpotentiaali on vuodessa lähes miljardi euroa. Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa tuoreessa lausunnossa, ettei hallituksen esityksestä käy ilmi miten tavoiteltuihin kolmen miljardin euron säästöihin päästään. Sen sijaan arviointineuvosto huomauttaa, että esityksessä ei tuoda riittävällä tavalla esiin miten sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta parannetaan niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta. Aikooko maan hallitus toteuttaa säästötavoitteensa leikkaamalla kotihoidosta, palveluasumisesta ja terveyspalveluista? Useampi k...

Pari vuotta sitten kolme herraa löivät kättä päälle, että nyt rakennetaan maakunta-terveysbisnes-uudistus. Se törmäsi viime juhannuksena perustuslakiin, jonka jälkeen sitä viilattiin vähän ja laitettiin lausuntokierrokselle. Loviisan, Lapinjärven ja Porvoon lausunnot olivat kriittisiä, kuten myös miltei kaikkien muiden. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri totesi lausunnossaan, että lakiesityksestä voisi seurata, että Uudenmaan maakunta olisi pakotettu lopettamaan toiminnan Hyvinkään, Lohjan, Raaseporin ja Porvoon sairaaloissa, koska niissä loppuisi päivystystoiminta kokonaan. Porvoon sairaalan päivystys palvelee tällä hetkellä noin 15 000 asukasta vuodessa. Alueen kaikkien asukkaiden terveys, ja jopa henki, on vaarassa, jos sairaala menetetään. Porvoon sairaalaa on puolustettava! Ylen tekemässä selvityksessä Uudenmaan kunnanjohtajat arvioivat, että suuret kunnat ja erityisesti pääkaupunkiseutu ovat niin sanotusti “voittajia”. Asukasrikkaille sekä hyväosaisten ja maksukykyisten suo...