Siirry pääsisältöön

Maakuntavaaleja ei voi järjestää lokakuussa

Lainsäädäntö maakunta- ja sote-uudistuksen osalta on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Kansanedustajista ja asiantuntijoista yksi toisensa jälkeen ilmoittaa, että aikataulu on liian tiukka ja että esitetyssä mallissa on paljon ongelmia. Esimerkiksi hallituksen vaatimista kustannussäästöistä ei ole mitään tietoa - ministeritkään eivät osaa sanoa mistä säästöt tulevat. Tilanne on kaikin tavoin huolestuttava. Kyseessä on aikakautemme suurin uudistus, jota ollaan nyt tekemässä kiireellä ja vasemmalla kädellä hutiloiden. Ja kaikki tämä vain siksi, että hallituspuolueet haluavat pitää kiinni aikeistaan järjestää maakuntavaalit lokakuussa.

Oikeuskanslerin virasto on ilmoittanut (22.5.), että lakien voimaantulon ja vaalien välissä tulisi olla vähintään puoli vuotta valmistautumisaikaa. Sellaista aikaa ei nykytilanteessa ole näköpiirissä. On myös hyvä muistaa, että EU:ssa Suomi on aina puhunut demokratian ja hyvän hallinnon puolesta - olemme yhdessä muiden EU-maiden kanssa vaatineet, että lainsäädännön tulee olla voimassa vähintään vuosi, ennen kuin vaaleja, etenkään uusia vaaleja järjestetään. Nyt Suomessa, demokratian esikuva maassa, ollaan Sipilän hallituksen johdolla menossa vastakkaiseen suuntaan, jos maakuntavaalien aikataulua ei siirretä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) totesi (22.5.), että maakuntavaalien ajankohta ei ole kaikkein suurin kysymys, sillä hänen mukaan ajankohtaa voidaan “justeerata” tarpeen mukaan. Pääministeri ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole myöntänyt, että vaalien ajankohtaa on pakko muuttaa. Perusteellisen eduskuntakäsittelyn ja demokratian kannalta olisi tärkeää, että nyt ilmassa olevasta hoputtamisesta luovuttaisiin ja sen sijaan uudistus tehtäisiin huolella. Hallituksen pitäisi nyt ymmärtää, että näin suuret uudistukset on tehtävä ihmisten tarpeiden pohjalta ja perusteellisesti - ei markkinoiden tai muun poliittisen lehmänkaupan ehdoilla. Maakuntavaaleja on siirrettävä - kaikki muu on tässä vaiheessa vastuutonta!

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 25.5.2018 Loviisan Sanomissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...