Siirry pääsisältöön

Kuntalaisaloite: Esteetön puisto Porvooseen

Suomi on ratifioinut YK:n vammaispoliittisen sopimuksen kaksi vuotta sitten. Sopimuksessa taataan vammaisille täydet ihmisoikeudet, estetään syrjintä sekä edistetään esteettömyyttä. Vammaisella ihmisellä on oikeus määrätä itse omasta elämästään. Fyysisen ympäristön tulee olla esteetön ja tiedon saavutettavissa. Sopimuksen lähtökohtia ovat ihmisten välinen tasa-arvo, erilaisuuden kunnioittaminen, vammaisten henkilöiden hyväksyminen osana ihmisten moninaisuutta sekä vammaisten lasten oikeuksien kunnioittaminen. Syrjintäkiellon toteutuminen vaatii esteettömyyttä, mikä on otettu yhdeksi pääteemaksi kaupungin strategialuonnoksessa.

Julkisissa puistoissa on tärkeää ottaa huomioon puistoa käyttävien aikuisten ja lasten moninaisuus ja moninaiset tarpeet, myös toimimis- ja liikkumisesteiset henkilöt. Tärkeää on tarjota kaikille tasa-arvoinen mahdollisuus leikkiin ja liikuntaan. Porvoossa ei ole yhtään esteetöntä leikkipuistoa. Porvooseen tarvitaan esteetön puisto, jotta kaikilla kaupunkilaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet leikkiä ja liikkua.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Porvoo ryhtyy valmistelemaan esteettömän puiston rakentamista. Esteettömyys ja saavutettavuus tulee ottaa huomioon leikkivälineiden valinnan lisäksi myös puiston kokonaissuunnittelussa. Kaikille tulee olla tarjolla fyysisiä haasteita ja eri aisteja stimuloivia toimintoja sekä mahdollisuuksia kehittää sosiaalisia taitoja ja oppia uutta. Lisäksi olisi hyvä suunnitella puistoon wc-tilat, leikkivälineille varastotilat sekä ohjatun puistotoiminnan tilat, jotta myös kolmannen sektorin toimijat pystyisivät toiminnassaan hyödyntämään tiloja.

Aloitteen voi allekirjoittaa tästä.
Porvoon seudun kehitysvammaisten tuki yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Aaltonen ja Anette Karlsson ovat valmistelleet aloitteen asiasta.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Puheenjohtajan terveiset Psoriasliiton uutiskirjeessä

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...