Vuosia omaishoitajana toiminut ystävä kertoi työelämässä olevan omaishoitajan arjesta. Hän kertoi päivittäisistä puheluista, jolloin hän soitti varmistaakseen, että läheinen löysi jääkaapille ja sai sieltä lautasen mikroon. Hän odotti puhelimessa, että ruoka lämpenee ja muistutti läheistä ottamaan ruoan mikrosta ja sitten syömään. Rakkaus ja huoli ovat vahvoja tunteita omaishoitajan arjessa. Kaikki kohtaamani omaishoitajat kertovat, etteivät he muuttaisi mitään elämässään. Omaishoito on heille ainoa oikea vaihtoehto. Samalla monet heistä kertovat uupumuksesta. Ensin korona, ja sitten hyvinvointialueuudistus aiheutti monelle omaishoitajalle huolta ja yksinäisyyttä. Omaishoitajat ovat kertoneet minulle, etteivät ole voineet pitää heille kuuluvia vapaita. Osa ei edes halua pitää vapaita, koska he pelkäävät, että omaisen kunto heikkenee hoitojakson aikana. Suomalaisen yhteiskunnan on kyettävä parempaan. Omaishoitajien jaksamista on tuettava nykyistä paremmin. Lisäksi yhä useampi omaishoita...

Läheisten auttaminen ja omaishoitajuus on jotenkin läsnä meidän jokaisen elämässä. Lapsuudessani omaishoito näyttäytyi ihan tavallisena lähimmäisenrakkautena, sillä sain nähdä isoäitini toimivan isomummini omaishoitajana. Nyt aikuisena ymmärrän, että kyseessä on usein omaishoitajalle erittäin raskas, vaikkakin rakas työ. Ystäväpiirissäni on sekä lasten että ikääntyneiden omaishoitajia ja tiedän, että kukaan ei toimi omaishoitajana rikastuakseen. Taustalla on aina aito halu auttaa itselle rakasta ihmistä. Omaishoidon taloudellinen ulottuvuus ei kuitenkaan ole merkityksetön. Yksilölle omaishoito usein tarkoittaa köyhyysloukkua ja uupumusriskiä. Työn ja omaishoitajuuden yhteensovittaminen on usein vaikeaa. Yhteiskunnalle kyse on taloudellisesti kannattavasta toiminnasta, sillä olisihan omaishoidettavien hoitaminen paljon kalliimpaa ilman omaishoitajia. Omaishoidon tuki jaetaan jatkossa kaikissa alueen kunnissa kolmeen luokkaan: 1) päivittäinen toistuva hoidon tarve, 2) ympärivuorokautinen...

Eduskunnassa käsitellään perhevapaauudistusta, joka on erittäin tervetullut uudistus. Vanhempien välistä tasa-arvoa vahvistetaan ja isien hoitovapaajaksoa pidennetään. Valitettavaa on, että perhevapaauudistus tunnistaa ainoastaan sopimusomaishoitajat, mutta jättää huomioimatta ne sadat tuhannet omaishoitajat, joilla ei sopimusta, mutta huolehtivat läheistään ja käyvät samalla töissä. Arvioidaan, että työikäisissä on 750 000 omaistaan auttavaa. Tämä tarkoittaa joka kolmatta työikäistä. Mahdollisuus työn ja perheen yhteensovittamiseen on tärkeää sairastuneen omaisille ja pitkäaikaissairaan tai vammaisen lapsen vanhemmille, jotta he voivat huolehtia työstään, toimeentulostaan ja läheisensä hoidosta. Tällä hetkellä meillä on paljon erilaisia ongelmia työelämälainsäädännössä sekä työelämä arjessa, joissa ei tunnisteta omaishoitajuutta eikä niitä erityiskysymyksiä, jotka vaikeuttavat omaishoitajan työssäkäyntiä tai työnhakijana olemista. On hyvä, että perhevapaauudistuksessa säädetään uudes...

Tänään vietetään Ystävänpäivää. Kyseinen päivä tarkoittaa monelle iloa ja rakkautta. Kaikki eivät kuitenkaan ole niin onnekkaita. Toisille päivä tarkoittaa yksinäisyyden ja menetysten korostumista. Liian moni suomalainen elää yksinäisyyden vankilassa. Juttelin jokin aika sitten omaishoitajana toimivan ystävän kanssa. Hän kertoi, kuinka omaisen tilanne heikkenee päivä päivältä. Hän kertoi, kuinka surullista on nähdä rakkaan ihmisen ajautuvan kauemmas ja kauemmas. Elämänkumppani, paras ystävä on vain muisto, vaikka hän on vielä fyysisesti läsnä. Monelle omaishoitajalle arki on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Yksinäisyys ei ole sama asia kuin yksin oleminen. Ihminen voi olla yksin, olematta yksinäinen, tai hän voi olla tosi yksinäinen silloinkin, kun on seurassa. Vuosi 2020 muistetaan Suomen historiassa yksinäisyyden vuotena. Toivon koko sydämestäni, että vuosi 2021 jää muistiin uutena alkuna ja valoisamman tulevaisuuden vuotena. Jokainen kaipaa aitoja kohtaamisia ja läheisyyttä...

Tunnettu sanonta kuuluu: rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin on myös sosiaali- ja terveysuudistuksella, jota on valmisteltu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana erilaisin lähtökohdin ja keinoin. Maaliin ei ole vielä päästy, mutta Marinin hallituksella näyttää olevan parhaat edellytykset onnistua tehtävässä. Suunnitteilla on hyvinvointialueiden perustaminen, mikä tarkoittaa, että alueemme kunnat eivät tulevaisuudessa vastaa soteen kuuluvista asioista, kuten terveyskeskustoiminnasta, lastensuojelusta, sosiaalipäivystyksestä, kotihoidosta, omaishoidon tuista ja kuntoutustoiminnasta. Nämä kaikki tehtävät siirtyvät Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alaisuuteen. Yksi keskeinen keskustelunaihe sote-uudistuksen ympärillä on raha ja sen säästäminen. Palvelutarpeen kasvaessa kustannukset nousevat, siksi kustannusten nousua halutaan hillitä ja toimintaa tehostaa. Raha ei saa mennä ihmisen edelle, mutta päättäjien tulee ehdottomasti nähdä ne toimet, jotka ovat sekä inhimillisiä että yhteiskunna...

Pari päivää sitten juttelimme mieheni kanssa siitä, kuinka onnekasta on syntyä Suomeen. Elämämme olisi hyvin erilaista, jos olisimme syntyneet maassa, jossa ihmiset esimerkiksi joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja saadakseen puhdasta juomavettä. Suomi on monella tapaa erinomainen maa, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä olisi parantamisen varaa. Globalisaatio ja markkinavoimat ovat viime vuosikymmenten aikana ohjanneet yhteiskuntaa suuntaan, jossa rikkaat ja vahvat pärjäävät ja heikommat ja vähävaraiset jäävät jalkoihin. Koronakevät laajensi kuilua ihmisten välillä entisestään. Kevät oli monelle raskas, erityisesti heille, joilla oli jo ennestään vaikeaa - sairaat, iäkkäät, vammaiset ja heidän läheisensä. Eristyksissä elo tuntuu aina pahalta. Osa suomalaista elää yhä eristyksissä, vaikka yhteiskunta onkin kesän aikana lähtenyt pikkuhiljaa käyntiin. Näiden eristyksissä eläjien joukossa on muun muassa monisairaita, ikäihmisiä, vammaisia ja heidän omaishoitajia. Yksinäisyys on jo muutenkin ...

Terveiset eilisestä kaupunginhallituksen kokouksesta. Seitsemän viikkoa sitten poikamme syntyi ennenaikaisesti, ja jouduimme olemaan muutaman viikon sairaalassa. Nyt olemme kotona ja on taas ollut voimia ja aikaa kirjoitella terveisiä. Kaupunginhallituksen kokoukset on toteutettu etäkokouksina, mikä on ollut mielenkiintoista - ja toiminut yllättävän hyvin. Mutta kyllä meillä kaikilla taitaa tässä pikkuhiljaa olemaan kaipuu aitoihin ihmiskohtaamisiin - eikä pelkkiin verkkokohtaamisiin. Nyt on kuitenkin vain odotettava. Eilen kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan tilinpäätöksen 2019. Löytyy täältä: https://www.porvoo.fi/porvoon-tulos-2019-vain-lievasti-ylijaamainen-yhteisovero-kasvoi-59-prosenttia Viime vuoden tulos oli lievästi ylijäämäinen, mikä on positiivinen uutinen, vaikka ylijäämä olikin pienempi kuin edellisvuotena. Juhlaan ei kuitenkaan ole aihetta, sillä ylijäämä perustui ennätyksellisen korkeisiin yhteisöverotuloihin, joka kasvoi 59 prosenttia. Talon perusta pitää olla k...

“ Hän on minulle rakas ja haluan auttaa häntä niin paljon kun jaksan ja voin. Välillä kuitenkin tuntuu, että voimat loppuu. Raha on tiukilla. Kaupassa käyn kiireellä, ja silloin mieltä painaa huoli. En minä oikeastaan minnekään muualle voi mennä. Omaa elämää ei ole ollut vuosiin. Onhan tämä melko yksinäistä ja raskasta. ” Näin eräs omaishoitaja kuvaili elämäänsä minulle. Kertomus oli pysäyttävä, mutta toisaalta myös ihailtava - todistus siitä, että pyyteetöntä rakkautta on olemassa. Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa. Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain murto-osa, noin 10 prosenttia, on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Ilman omaishoitajia emme selviäisi. Joukko aktiivis...

“Hän on minulle rakas ja haluan auttaa häntä niin paljon kun jaksan ja voin. Välillä kuitenkin tuntuu, että voimat loppuu. Raha on tiukilla. En oikeastaan koskaan poistu kotoa. Kaupassa käyn kiireellä, ja silloin mieltä painaa huoli. En minä oikeastaan minnekään muualle voi mennä. Omaa elämää tai aikaa ei ole ollut vuosiin. Onhan tämä melko yksinäistä ja raskasta.” Näin eräs omaishoitaja kuvaili elämäänsä minulle. Pysäyttävää, mutta toisaalta myös ihailtavaa kuultavaa. Todistus siitä, että pyyteetöntä rakkautta on olemassa. Yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Arvioiden mukaan Suomessa on noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain murto-osa, 10 prosenttia, on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Tilanne on kestämätön. Omaishoitajat ansaitsevat tulla kuulluksi. Joukko aktiivisia omaishoitajia on perustanut Palava sydän -kansanliikkeen, joka yrittää parantaa omaishoitajien asemaa muun muassa kansalaisaloitteen avulla. He kysyvä...

Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoitajien työpanoksen merkitys ja arvostaa sitä nykyistä enemmän. Omaishoitolaki 4 §:n mukaan jokaisella omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on kuitenkin oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen ...

Kaikki tarvitsevat joskus apua, siksi meillä tulee olla toimiva turvaverkko, jonka läpi kukaan ei pääse tippumaan. Seuraavalla hallituskaudella sosiaaliturvaa tulee uudistaa. Sosiaaliturvan tulee olla jatkossakin syyperusteista ja kannustavaa, mutta esimerkiksi toimimattomasta aktiivimallista on luovuttava. Uudistuksen edetessä tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden ihmisten (kuten esimerkiksi sijoitetut lapset, omaishoitajat ja pienyrittäjät) aseman parantamiseen, joiden turvaverkko on tällä hetkellä heikko. Perhehoitajan saaman palkkion suuruus ja lapsesta maksettava kulukorvaus vaihtelee kunnittain. Sama tilanne on omaishoitajilla, joiden erityisenä ongelmana on myös se, että monet tekevät arvokasta omaishoitotyötä ilman minkäänlaista korvausta. Perhehoitajien ja omaishoitajien kohdalla tarvitaan valtakunnalliset kriteerit ja toimintaohjeet. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tuen suuruus vaihtelee asuinpaikan perusteella. He tekevät mittaamattoman arvokasta työtä ja meidän päätt...

Suomessa ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Hoivayrityksissä on kääritty voittoja laiminlyömällä hoidettavia. Kotihoito on monin paikoin kriisissä ja eläkeköyhyys on todellisuutta. Pienituloiset eläkeläiset joutuvat jättämään menemättä lääkäriin tai ostamatta lääkkeitä rahapulan takia. Asiakasmaksuja menee jopa ulosottoon. Haluammeko todella, että 2020-luvun Suomi näyttää tältä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolista apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoit...

Omaishoitajat tekevät inhimillisestä, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta tarkastellen mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Hoidon kuormittavuus ei ole riippuvainen hoidettavan iästä. Tampereen yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen (2014) mukaan ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain 2,8 miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoitajien työpanoksen merkitys ja arvostaa sitä nykyistä enemmän. Sen, että ihmiset huolehtivat toisistaan rakkaudesta, ei pidä johtaa uupumiseen oman terveyden kustannuksella. Omaishoitajia pitää tukea rahallisesti, mutta heille pitää taata myös säännöllinen virkistyminen ja lepo ilman tunnontuskia omaisen jättämisestä jonkun toiseen huomaan. Li...