Tunnettu sanonta kuuluu: rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin on myös sosiaali- ja terveysuudistuksella, jota on valmisteltu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana erilaisin lähtökohdin ja keinoin. Maaliin ei ole vielä päästy, mutta Marinin hallituksella näyttää olevan parhaat edellytykset onnistua tehtävässä. Suunnitteilla on hyvinvointialueiden perustaminen, mikä tarkoittaa, että alueemme kunnat eivät tulevaisuudessa vastaa soteen kuuluvista asioista, kuten terveyskeskustoiminnasta, lastensuojelusta, sosiaalipäivystyksestä, kotihoidosta, omaishoidon tuista ja kuntoutustoiminnasta. Nämä kaikki tehtävät siirtyvät Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alaisuuteen.
Yksi keskeinen keskustelunaihe sote-uudistuksen ympärillä on raha ja sen säästäminen. Palvelutarpeen kasvaessa kustannukset nousevat, siksi kustannusten nousua halutaan hillitä ja toimintaa tehostaa. Raha ei saa mennä ihmisen edelle, mutta päättäjien tulee ehdottomasti nähdä ne toimet, jotka ovat sekä inhimillisiä että yhteiskunnalle edullisia - niin sanottuja win-win-tilanteet. Omaishoito on yksi tällainen. Yhteiskunnan panostus omaishoitoon on häpeällisen alhainen siihen hyvään nähden, jota omaishoito tuo yhteiskunnalle ja yksilölle.
Kevään epidemiatilanne ja rajoitustoimet lisäsivät omaishoitajien uupumusta ja eristäytymistä. Haastavia kotitilanteita koettiin monessa omaishoitoperheessä. On syytä myöntää, että virheitä tehtiin keväällä. Omaishoitajien vapaiden peruminen ja autettavan kuntoutuksen katkolle laittaminen heikensi hoidettavan toimintakykyä, jolloin hoidosta tuli entistä raskaampaa. Rakkaudesta läheistään kohtaan, pienellä yhteiskunnan tuella, hoitavaa ei saa jättää yksin oman onnensa nojaan. Koronaepidemian jatkuessa meidän on opittava kevään virheistä. Omaishoitajia ei saa jättää yksin ja heidän tukensa ja apunsa on jatkuttava tauotta. Yksi keino taata omaisten vapaapäivät turvallisesti ovat osa-aikainen tai kotiin vietävä perhehoito. Jos omaishoitajat uupuvat, kustannukset yhteiskunnalle kasvavat inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Omaishoitajien viikkoa vietetään 22.-29.11.2020. Lämmin kiitos Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:lle sekä kaikille omaishoitajille siitä arvokkaasta työstä, jota teette läheistenne ja koko yhteiskunnan eteen.
Anette Karlsson
Yksi keskeinen keskustelunaihe sote-uudistuksen ympärillä on raha ja sen säästäminen. Palvelutarpeen kasvaessa kustannukset nousevat, siksi kustannusten nousua halutaan hillitä ja toimintaa tehostaa. Raha ei saa mennä ihmisen edelle, mutta päättäjien tulee ehdottomasti nähdä ne toimet, jotka ovat sekä inhimillisiä että yhteiskunnalle edullisia - niin sanottuja win-win-tilanteet. Omaishoito on yksi tällainen. Yhteiskunnan panostus omaishoitoon on häpeällisen alhainen siihen hyvään nähden, jota omaishoito tuo yhteiskunnalle ja yksilölle.
Kevään epidemiatilanne ja rajoitustoimet lisäsivät omaishoitajien uupumusta ja eristäytymistä. Haastavia kotitilanteita koettiin monessa omaishoitoperheessä. On syytä myöntää, että virheitä tehtiin keväällä. Omaishoitajien vapaiden peruminen ja autettavan kuntoutuksen katkolle laittaminen heikensi hoidettavan toimintakykyä, jolloin hoidosta tuli entistä raskaampaa. Rakkaudesta läheistään kohtaan, pienellä yhteiskunnan tuella, hoitavaa ei saa jättää yksin oman onnensa nojaan. Koronaepidemian jatkuessa meidän on opittava kevään virheistä. Omaishoitajia ei saa jättää yksin ja heidän tukensa ja apunsa on jatkuttava tauotta. Yksi keino taata omaisten vapaapäivät turvallisesti ovat osa-aikainen tai kotiin vietävä perhehoito. Jos omaishoitajat uupuvat, kustannukset yhteiskunnalle kasvavat inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Omaishoitajien viikkoa vietetään 22.-29.11.2020. Lämmin kiitos Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:lle sekä kaikille omaishoitajille siitä arvokkaasta työstä, jota teette läheistenne ja koko yhteiskunnan eteen.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 22.11.2020 Uusimaassa.
