Ei anneta nuorten mennä pilalle

Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten pahoinvoinnista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä, kuten ilkivallasta ja järjestyshäiriöistä. Porvoolaisen rehtorin kirjoitus (UM 27.10.) oli pysäyttävä. Mieleeni palasi Islannissa järjestetty seminaari, jossa kerrottiin, miten reilun 100 000 asukkaan Reykjavik onnistui määrätietoisella työllä lisäämään nuorten ja perheiden hyvinvointia. Tämä Islannin-malli on myös puhututtanut Suomessa ja se oli mukana Porvoon vuoden 2020 talousarviossa. Mallin toteuttaminen ei kuitenkaan ole koronan takia edennyt toivotulla tavalla.

Nuorten ongelmat ja pahoinvointi on lisääntynyt, mutta kuten rehtori kirjoittaa, korona ei ole yksin syynä. Taustalla on monia tekijöitä: perheiden taloudelliset ja muut huolet, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, vanhempien kiire ja stressi sekä mahdolliset muut lapsen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Ratkaisuja tilanteeseen uskon löytyvän ottamalla mallia Pohjolan naapurista. Porvoolainen rehtori, kuten myös porvoolaiset vanhempainyhdistykset (UM 29.10.) nostavat esille tärkeän asian: lapset ja nuoret tarvitsevat välittävää aikuista, rakkautta, rajoja ja aikaa. Tähän lauseeseen kiteytyy Islannin-mallin ydin. Reykjavikissa aikuiset päättivät yhdessä pitää huolta kaupunkinsa nuorista. Päättäjät lanseerasivat “Sanon ei, koska rakastan sinua” -kampanjan. Kyseinen kampanja sisälsi sanoman, että vanhempien tulee asettaa lapsille ja nuorille rajoja. Lisäksi vanhempia kannustettiin seuraamaan lastensa liikkeitä ja olemaan osallisia nuorten arjessa. Vanhemmat sopivat yhteisistä kotiintuloajoista, joita pyrittiin valvomaan ja noudattamaan. Islannissa mentiin jopa niin pitkälle, että poliisi saattoi tuoda lapsen kotiin, jos tämä ei noudattanut kotiintuloaikoja. Näin pitkälle ei liene mahdollista mennä Suomessa, mutta yhteiset pelisäännöt saman koulun oppilaiden vanhempien kesken voivat viedä jo pitkälle. Näiden toimien lisäksi jokaiselle lapselle mahdollistettiin ohjattuun harrastukseen osallistuminen koulupäivän yhteydessä. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on kirjaus “Islannin-mallin” mukaisen harrastustakuun toteuttamisesta Suomessa ja nyt opetusministeriön avustukset mallin edistämiseksi kunnissa on haussa. Tähän mahdollisuuteen Porvoon tulee tarttua.

Toivon, että otamme rehtorin neuvosta vaariin ja ryhdymme yhdessä kasvattamaan lapsiamme. Uskon, ettei kukaan meistä halua lukea uutisia, joissa kerrotaan kuinka nuoret ovat pahoinpidelleet koulukavereitaan (UM 30.10.). Kiusaaminen on ongelma suomalaisissa kouluissa, mutta mielestäni tilanne on riistäytynyt käsistä, eikä näissä tapauksissa enää voi puhua kiusaamisesta. Kyse on pahoinpitelystä. Näin ei voi jatkua. Nollatoleranssi kiusaamiselle. Vastuu on meillä aikuisilla ja meidän tulee ryhtyä toimiin. Ensimmäiset, tutkitusti toimivat, askelmerkit löytyvät Islannista ja toivottavasti tulevaisuudessa Porvoon-mallista. Rakkaus on rajoja.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu Uusimaassa 3.11.2020



Kommentit