Eläkeköyhyys on todellinen ongelma Suomessa, vaikka eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on parantunut viime vuosina. Koronapandemia heikensi monen ikääntynen hyvinvointia ja terveyttä. Sitä seurasi Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainaan, jonka jälkeen energia- ja hintakriisi rantautui Eurooppaan. Hintojen nopea nousu vaikuttaa kipeimmin juuri heikoimmassa asemassa olevien, kuten hyvin matalaa työeläkettä saavien tai kansaneläkkeen varassa elävien, toimeentuloon. Kun tällainen henkilö esimerkiksi sairastuu, pelkät lääkkeet, lääkärikäynnit ja muut terveydenhoitokulut voivat yksistään viedä suuren osan eläkkeestä. Näin ei voi olla. Nyt on tärkeää ryhtyä toimiin ja lähteä etsimään keinoja köyhien eläkkeensaajien tilanteen helpottamiseksi ja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Keinoja kyllä on, kun vain tahtoa riittää. Esimerkiksi lääkemenojen, kuljetusten ja terveydenhuoltopalveluiden yhteinen maksukattojärjestelmä helpottaisi paljon sairastavien eläkeläisten taloudellista taakkaa n...

Eläkeläiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme tukipilareita, joita tulisi arvostaa enemmän. He ylläpitävät Suomen kansantaloutta harrastamalla, matkustamalla ja hoitamalla lapsenlapsiaan. Isovanhempi, joka kuuntelee ja tukee elämän vaikeinakin aikoina on lapsenlapselle kullanarvoinen tukihenkilö - turvallinen aikuinen kenen puoleen voi kääntyä. Isovanhemman tärkein perintö lapsenlapselle on kiintymykseen ja tunteisiin perustuva tärkeä ihmissuhde. Isovanhempi on linkki nykyisyyden ja menneisyyden välillä. Hän kertoo lapsenlapselle muistoja menneiltä sukupolvilta ja auttaa lasta oppimaan enemmän maailmasta ja perheen suvusta. Lisäksi lapsi näkee mitä ikääntyminen tuo mukanaan - viisautta ja rauhallisuutta, mutta myös ihmisen haurastumista. Lapselle on tärkeää kuulla eri ikäisten ihmisten puhetta, sillä pieni lapsi erottaa kielen sävyt ja tunnistaa, että isovanhempi puhuu eri tavalla kuin vanhempi. On tärkeää, että isovanhemmat lukevat satuja lapsenlapsilleen. Nykypäivänä yhä useampi kolmevuot...

Eläkeläiset ovat yhteiskuntamme tukipilareita - he ovat ahkeria omien vanhempiensa sekä lastenlastensa hoitajia, aktiivisia kulttuurin ja liikunnan harrastajia, lisäksi moni tekee vapaaehtoistyötä, jonka arvoa voidaan vain arvailla. Ikääntymisen myötä tuen tarve kuitenkin kasvaa. Vanheneminen pelottaa monia. Kehon fyysiset muutokset, sairauden ja avuttomuuden pelko ovat tavallisia ja luonnollisia huolia ihmisen ikääntyessä. Lapsena minua pyydettiin usein hakemaan isomummi kylään - kävelimme hitaasti käsikynkässä ovelta ovelle. Silloin minun oli vaikea ymmärtää, kuinka pelottavaa ja haasteellista liukkaalla liikkuminen oli iäkkäälle isomummilleni. Muutamana talvena hän kaatui ja mursi muun muassa kätensä. Kaatumisen pelko rajoittaa monen ikäihmisen elämää. Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman 2018-2021 mukaan iäkkäiden tapaturmista yleisimpiä ovat kaatumiset tai matalalta putoamiset, joita on noin 80 prosenttia tapaturmista. Suomessa kuolee vuosittain noin tuhat ikäihmistä kaatumisen ...

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 65-74-vuotiaista kansalaisista 25 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Ikäihmisten suosimia kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankit ovat hävinneet miltei jokaisesta kylästä. Lisäksi kassapalveluita on supistettu merkittävästi. Liljendalissa asuvalle isoäidilleni muutos on ollut iso. Hän ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta, puhumattak...

Jokaisen uudistuksen yhteydessä joukko ihmisiä joutuu väliinputoajaksi. Sellainen tilanne nähtiin vähän aikaa sitten, kun niin sanottu “Lex Lindström” (aiemmin Lex Taipale) eläketuki tuli voimaan. Pitkäaikaistyöttömille suunnatun eläketuen ehdot täyttyivät, jos 60 vuotta tuli täyteen ennen syyskuuta 2016. Eräs nainen soitti minulle ja kysyi, miksi hän ei saanut eläketukea. Hän oli syntynyt syyskuussa 1956 - eli pari päivää liian myöhään. Samanlaisia tilanteita tulee vastaan miltei jokaisessa uudistuksessa. Ihmiset ovat erilaisia. Heillä on erilaiset perhetaustat, työurat, palkat ja myös eläkkeet. Suomen työeläkejärjestelmä koostuu myös useista eri eläkejärjestelmistä, jotka karkeasti voidaan jakaa yksityisen sekä julkisen sektorin palkansaajien eläkejärjestelmiin ja yrittäjien eläkejärjestelmiin. Näitä järjestelmiä on uudistettu useaan otteeseen; 1968 eläkepalkka laskettiin työsuhteen neljän viimeisen vuoden perusteella valitsemalla niistä kaksi ansiotasoltaan parasta vuotta ja 1979 va...

Haluan kertoa teille minulle läheisestä ihmisestä. Nuorena hän oli kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti. Hän sai pientä palkkaa koko työuransa aikana. Ennen eläkkeelle pääsyä hän sairastui ja jatkoi muutaman vuoden osa-aikaista työntekoa. Eläkkeelle pääsy ei parantanut hänen tilannetta - päinvastoin. Eläke laskettiin viimeisten vuosien tulojen pohjalta, jotka sairauden ja osa-aikaisuuden vuoksi olivat todella pienet. Nyt hänelle jää käteen noin tuhat euroa kuukaudessa. Vuokran ja sähkölaskun jälkeen elämiseen jää vain muutamia satasia. Taloudelliset huolet ovat jatkuvasti mielessä. Asiakasmaksujen nousu ja kalliit lääkkeet lisäävät huolta entisestään. Samanlaisia kohtaloita on Suomessa tuhansia. Eläketurvakeskuksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Kaikkein köyhin suomalainen on yli 75-vuotta täyttänyt nainen, joka asuu yksin. Pienituloiset eläkeläiset ovat enenevästi köyhyysloukussa. Se johtuu kasvavista sosiaali- j...

Regeringen har bjudit på dramatik under den senaste tiden. Riksdagsledamöter har hoppat från grupper till andra och en efter den andra meddelar att de kommer att rösta emot regeringens förslag, därpå alla olösta frågor kring ett eventuellt landsskapsval, bara för att nämna några exempel. Regeringens landskaps- och vårdreform har hela tiden innehållit stora problem, men nu ser det ut som att den “faller”. En sak är klar, vi kommer snart att ha riksdagsval. Partierna är i startgroparna och det börjar synas i den offentliga diskussionen. Socialdemokraternas ordförande Antti Rinne s första maj-tal väckte mycket diskussion. Regeringspartierna, med Samlingspartiet i spetsen, skällde ut förslaget om att öka de minsta garanti- och folkpensionerna under en längre tid med hela hundra euro i månaden. Kritikerna påstod att förslaget inte går att förverkliga på grund av pengabrist. Samtidigt har Centerns, Samlingspartiets och De Blåas (samt tidigare Sannfinländarnas) regering bland annat sänkt skat...