Naapurissa asuu perhe, jossa rahat loppuvat ennen kuun loppua. Köyhyys näkyy pieninä mutta jatkuvina valintoina. Harrastus jäi kesken, luokkaretki jäi väliin ja kaupassa valitaan aina halvin vaihtoehto. Vanhempi tinkii omasta syömisestään, ja lapsen ruokavalio jää yksipuoliseksi. Joissakin perheissä kurkku voi olla luksustuote. Yhä useammin epävarmuus ulottuu myös asumiseen. Olen saanut viestejä perheiltä, jotka joutuvat Kelan ratkaisujen vuoksi muuttamaan pois tutusta kodista. Se voi tarkoittaa lapselle koulun vaihtoa, kaverisuhteiden katkeamista ja turvan tunteen horjumista. Itä-Uudellamaalla noin 9 prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä, mutta taloudellinen epävarmuus koskettaa paljon laajempaa joukkoa. Monella perheellä ei ole säästöjä, eikä yllättävistä menoista, kuten pesukoneen rikkoutumisesta, selvittäisi. Lapset ovat fiksuja ja ymmärtävät enemmän kuin usein huomaamme. He kantavat huolta perheen taloudellisesta tilanteesta. 1990-luvun laman lapsena ja vähävaraisesta...

Kuvittele kymmenenvuotias, joka lähtee kouluun ilman aamupalaa. Hän istuu matematiikan tunnilla nälkäisenä ja väsyneenä, eikä jaksa keskittyä. Illalla hän jää kotiin tai ajautuu väärään seuraan, koska perheellä ei ole varaa harrastuksiin – ja kun hän kotona avaa jääkaapin, siellä ei ole juuri mitään. Tämä ei ole yksittäinen tarina, vaan todellisuutta myös täällä Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudellamaalla ruoka-avun jonot kasvavat. Lastensuojeluilmoitusten määrä on nousussa, mikä kertoo perheiden arjen kuormittumisesta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on kuitenkin onnistunut tukemaan perheitä niin, että huostaanottoja on edelleen vähän – ja tästä ennaltaehkäisevästä työstä on pidettävä kiinni. On myös hyvä muistaa, että köyhyys ei aina liity työttömyyteen. Myös pienipalkkaiset vanhemmat, etenkin yksinhuoltajat, kamppailevat arjessa. Lapsen vanhempi tekee pitkää päivää pienellä palkalla, mutta palkka ei vain riitä kattamaan kaikkia perheen pakollisia menoja. Yksinhuoltajaäiti voi palata iltavuor...

Monet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Samoin opettajat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset jotka osoittivat, että perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin. Samoihin aikoihin julkaistu kouluterveyskysely kertoi samaa karua tarinaa. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Peruskoulu ei enää kykene tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Minä, minua kymmenen vuotta nuorempi sukulaislapsi ja nyt myös oma vauvani - me kaikki olemme laman lapsia. Minun lapsuudessani 1990-luvulla tehdyillä leikkauksilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Liian moni 1980-luvulla syntynyt on jäänyt vanhempiensa ongelmien vangiks...

Joulu kolkuttaa jo ovelle ja monet suomalaiset valmistautuvat juhlaan. Lahjoja ostetaan, jouluruokia valmistellaan ja joululauluja lauletaan. Suurimmalle osalle joulu on iloista aikaa. Valitettavasti näin ei ole kaikille. Köyhyys koskettaa yli miljoonaa suomalaista, joista noin 150 000 on lapsia. Näissä perheissä mietitään, miten rahat saadaan riittämään joulupyhinä. Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Lapset kokevat kuitenkin ulkopuolisuutta, kun he tietävät, etteivät voi kertoa päiväkotiin tai kouluun palattuaan lahjoista tai matkoista. Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi. Vähävaraisille lapsiperheille on demareiden johtaman hallituksen ansiosta luvassa pientä helpotusta alkuvuodesta. Perusturvaetuuksiin (vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvan peruspäivä...

”Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo.” Näin kuuluvat tunnetun joululaulun sanat. Monelle suomalaiselle joulu on iloista aikaa - ostetaan lahjoja, koristellaan koti ja syödään yhdessä hyvää ruokaa. Valitettavasti joulu ei merkitse kaikille iloa ja vatsantäyteistä aikaa. Suomessa on yli 150 000 köyhyydessä elävää lasta. Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Lapset kokevat kuitenkin ulkopuolisuutta, kun he tietävät, etteivät voi kertoa päiväkotiin tai kouluun palattuaan lahjoista tai matkoista. Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi. Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen verkkokyselyn mukaan lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on kokenut kiusaamista - köyhyys saattaa olla yksinään kiusaamisen syy. Vähävaraisille lapsiperheille ja työttömil...

Köyhyys on viime vuosina kolkuttanut yhä useamman suomalaisen ovelle. Köyhyydessä elävä ihminen ei toivo kuuta taivaalta - hän toivoo, että voisi käydä viihtyisässä kahvilassa ystävän kanssa, ostaa itselleen hyvät kengät ja ehkä joskus käydä elokuvissa. Hän toivoo, että lapsi saisi hyvän haalarin, monipuolisempaa ruokaa kotona ja että joulukuusen alla olisi edes yksi lahja lapselle. Pienikin muutos vaikuttaa merkittävästi pienituloisen ihmisen arkeen ja elämään. Muutaman kympin lisäys tarkoittaa monipuolisempaa ruokaa. Samaan aikaan muutaman kympin leikkaus saattaa pakottaa ihmisen valitsemaan lääkkeiden ja ruoan välillä. Viime vuosina vähävaraisille suomalaisille on ollut tarjolla vain leikkauksia ja lisää kurjuutta. Nyt tähän on tulossa muutos. Ensi vuonna kaikkein pienituloisimmat suomalaiset saavat lisäeuroja kukkaroon. Takuueläkkeeseen tulee 50 euron ja täyteen kansaneläkkeeseen 31 euron kuukausikorotus. Korotus toteutetaan niin, ettei se vaikuta asumistukeen. Palkansaajien ja elä...

Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä yhteiskuntaluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, Suomi palaa takaisin luokkayhteiskunnaksi. EAPN-FIN (European anti poverty network) julkaisi lokakuussa Köyhyysvahti 2018-raportin, jonka mukaan köyhyys ja eriarvoisuus ovat yhä vakavia ongelmia Suomessa. Tällä hallituskaudella tuloerot ovat lähteneet kasvuun. Viime vuoden syksyllä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi, että hänen johtamansa hallituksen politiikka on suosinut hyvätuloisia ja lisännyt eriarvoisuutta. Vastauksena tilanteeseen ministeri pisti pystyyn työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sitten hän jatkoi kylmän viileästi pienituloisilta leikkaamista. Työryhmä julkaisi keväällä raportin, joka sisälsi useita toimenpide-ehdotuksia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sen sijaan, että hallitus olisi lähtenyt toteuttamaan työryhmän ehdotuksia he päättivät ha...

Suomessa lähes joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä. Miltei jokaisessa päiväkotiryhmässä on lapsi, jolla ei ole uusimpia Hello Kitty -kenkiä tai Frozen-nukkea. Miltei jokaisessa koululuokassa on lapsi, jolla ei ole älypuhelinta tai uusimpia muotituotteita. Suomessa on nuoria, jotka eivät voi käydä lukiota, koska heillä ei ole varaa kirjoihin ja omaan tietokoneeseen. Köyhyys koskettaa yli 100 000 lasta. Perheiden köyhyys lisää eriarvoisuutta. Köyhyys aiheuttaa lapselle osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita sekä häpeää. Vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimus osoittaa, että lapsena koettu köyhyys on yhteydessä myöhemmässä elämässä alhaiseen koulutustasoon, mielenterveysongelmiin, heikkoon hyvinvointiin ja rikollisuuteen. Suomen sosiaali ja terveys ry:n selvityksen mukaan pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien aikana ja erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän. Lapsiperheiden reaalitulojen menetys...