Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2022.

Kolumni: Hyvinvointia rakentamassa

Kuva
Viime viikon sunnuntaina suomalaiset valitsivat maamme historian ensimmäiset aluevaltuutetut. Uuden rakentaminen tarkoittaa paljon työtä, mutta toisaalta myös mahdollisuutta luoda uudenlaisen – ihmislähtöisemmän – organisaation. Henkilöstön aseman vahvistaminen on tärkeää. Hyvinvointialueen on oltava houkutteleva työpaikka. Sellainen, jonne halutaan töihin. Siksi on tärkeää varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu päätöksenteossa. Erityisesti työhyvinvointiin tulee panostaa entistä enemmän. Ilman hyvinvoivia ammattilaisia ei ole laadukkaita palveluita. Pandemia on koetellut meitä kovin. Hyvinvointivelka on suuri. Hoitojonojen purkaminen, ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen hyvinvointialueelle tulevat olemaan lähivuosien tärkeimmät tavoitteet. Itä-Uudenmaan erityispiirteenä on myös kaksikielisten palveluiden turvaaminen, sillä hädässä ja huolessa on apua saatava ilman kielitaidosta johtuvia väärinkäsityksiä. Hoitojonoja voidaa

Sosiaalihuolto jää terveydenhuollon varjoon sote-keskustelussa

Kuva
Aluevaalit ovat ovella, ja paljon on keskusteltu siitä, missä terveyskeskuksia tulevaisuudessa sijaitsee ja kuinka nopeasti ihmiset pääsevät lääkäriin. Nämä ovat erittäin tärkeitä aiheita, mutta Itä-Uudenmaan osalta palveluverkko (eli terveyskeskusten määrä ja sijainti) on mielestäni hyvä, eikä tarvetta suurille muutoksille pitäisi olla näköpiirissä. On olennaista keskustella myös sosiaalihuollosta, eli siitä miten uupunut vauvaperhe saa perhetyötä kotiin, kuinka liikenneonnettomuuteen joutunut ihminen saa kriisiapua tai päihdeongelmaiset ihmiset päihdehoitoa. Tai miten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset saavat lastensuojelun palveluita. Marinin hallitus on ryhtynyt toimiin ihmisten sosiaalipalveluiden parantamiseksi mm. tuomalla lastensuojeluun, koulupsykologeille ja -kuraattoreille laissa säädetyt maksimi asiakasmäärät. Nyt meidän aluevaaleissa ehdolla olevien tehtävänä on varmistaa, että näihin tavoitteisiin päästään Itä-Uudellamaalla. Sosionomina (AMK) ja jouluna val

Terveiset kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajalta 18.1.2022

Kuva
Eilinen kaupunginhallituksen kokous oli pitkä, lopetimme hieman klo 21 jälkeen. Asialistalla oli monia tärkeitä asioita, ja mm. koronaan liittyvät kysymykset veivät paljon aikaa. Tilanne on vakava ja toivon, että kaikki porvoolaiset käyvät ottamassa rokotteen sekä toimivat terveysturvallisesti. Porvoossa olemme varautuneita pandemian jatkumiseen liittyviin haasteisiin ja olen luottavainen siihen, että meidän virkamiesjohto kykenee toimimaan nopeasti ja tarpeellisesti, jos sellainen tilanne tulee. Tiedämme, että monella sektorilla (esim. kotihoito, ruokahuolto jne) on huolta työntekijöiden riittävyydestä ja jaksamisesta. Kyse ei ole vain terveydenhuollon kantokyvystä, vaikka sekin on erittäin oleellinen ja tärkeä asia. Kyse on myös muiden palveluiden toimivuudesta. Kun moni työntekijä kaatuu sängynpohjalle taudin takia, on palveluiden tuottaminen vaikeuksissa. Sillä ilman työntekijöitä suurin osa toiminnoista ei toimi. Siksi meidän kaikkien tulee ottaa tilanne vakavasti ja omalta osalta

Gammelbackan hyvinvointipalveluista ei saa luopua!

Kuva
Maanantaina 17.1.2022 Porvoon kaupunginhallitus tulee päättämään kaupungin omistamien kiinteistöjen tulevaisuudesta – mitkä säästetään, mitkä korjataan, mitkä vuokrataan tai myydään ja mitkä puretaan. Purkulistalla löytyy kaksi hyvinvoinnin kannalta merkittävää rakennusta – Gammelbackan palvelukeskus ja Gammelbackan monitoimitalo. Eli ne tilat, joissa nyt on mm. Alvarin kulman Tatsin ruokailu, kirjasto, nuorisotila, eläkeläisten tuolijumpat ja muu hyvinvointitoiminta. Olemme talousarvion 2022 yhteydessä päättäneet, että Gammelbackan hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden tulevaisuus selvitetään ja luodaan suunnitelma siitä, miten asiassa tulisi edetä lähivuosina. Demariryhmä on vahvasti esittänyt, että alueelle tarvitaan hyvinvointi- ja sivistyskeskus. Saman tyyppistä näkökulmaa kaupunginjohtaja myös tuki tammikuussa 2021 ( UM 21.1. ). Hävisimme tähän liittyvän äänestyksen valtuustossa marraskuussa, mutta selvitys toteutetaan kuitenkin, vaikka hankkeen aikataulu onkin paljon pidemmällä t

Barns, ungas och familjers tjänster bör finnas nära

Kuva
Coronakrisen har slagit hårt mot barn och unga. Det talas redan om en förlorad generation. Vi måste se till att så inte sker. Satsningar måste riktas till barn, unga och familjers välmående. Framförallt anser jag att barnen och ungas social- och hälsovårdstjänster, såsom mödrarådgivningen, barnskyddet, skolhälsovården, kuratorer, skolpsykologer och elevernas tandvård ska finnas nära hemmet och skolan. Vi måste ha resurser att stöda barn och unga snabbt, så att problemen inte blir större och förvärras. Möjliga negativa konsekvenser för barn och unga kan undvikas i beslutsfattandet genom barnkonsekvensbedömningar. Bedömningen bör göras i samband med alla beslut, inte bara i dem som berör direkt barn. Östra Nylands välfärdsområde bör ta i bruk barnbudgetering. Målet med barnbudgetering är att göra resursanvändningen synlig och transparent, så att vi kan se effekterna tydligare samt göra ändringar då det behövs för att bättre ta barnens behov i beaktande. Barnens rättigheter måste beaktas

Seitsemässä päivässä hoitoon – miksi ja miten?

Kuva
Suomalaiset terveysasemat ovat vuosikymmenten saatossa ajettu ahtaalle. Erikoissairaanhoito on kasvanut perusterveydenhuollon kustannuksella, vaikka tarve terveysasemien palveluille ei ole vähentynyt, päinvastoin. Terveysasemat joutuvat toimimaan liian pienillä resursseilla, mikä on johtanut siihen, etteivät ihmiset saa terveysasemilta vastaanottoaikoja niitä tarvitsessaan. Keskeinen syy tähän kehitykseen on suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakenteelliset valuviat, joita hallitus toisensa jälkeen on hallitusohjelmassaan yrittänyt erilaisilla sote-uudistusten yrityksillä korjata, jotta ongelmaan voitaisiin puuttua. Nyt Marinin hallitus valmistelee lisäksi lakia, joka tuo Suomeen seitsemän päivän hoitotakuun perusterveydenhuollossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiireettömässä asiassa lääkärin vastaanotolle tulee päästä viikossa silloin, kun aikaa tarvitsee. Lisäksi hammashoidon hoitotakuuta kiristetään nykyisestä puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen. Seitsemän päivän

Vård inom sju dagar

Kuva
Primärhälsovården har blivit åsidosatt av specialsjukvården allt för länge. Vårdcentraler är tvungna att bedriva verksamhet med knapphändiga resurser, vilket har lett till att människor inte får mottagningstider då de behöver dem. Detta sker också i Borgå. För inte så länge sedan blev min tvååring erbjuden endera brådskande mottagning eller mottagningstid två månader senare. Båda alternativen var dåliga. Regeringen Marin har utarbetat, utöver social- och hälsovårdsreformen, en lag som innebär en sjudagars vårdgaranti för primärvården. Därtill kommer vårdgarantin inom tandsjukvården att förkortas till tre månader. Dessa målsättningar är ambitiösa, men samtidigt viktiga och möjliga att förverkliga. Många åkommor och problem bör skötas i primärvåden – innan de förlängs och förvärras. Detta är inte bara mänskligt rätt, utan det är också vettigt för folkhälsan och ekonomin. Vi måste satsa på att göra hälsocentralerna till attraktiva arbetsplatser samt förbättra personalens välmående i arbet

Hyvinvointialueen uusi suunta

Kuva
Tammikuun 23. päivä järjestettävissä aluevaaleissa valitaan 59 aluevaltuutettua päättämään siitä, miten me jatkossa saamme sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimen palveluita Itä-Uudellamaalla. Tulevat päättäjät saavat vastattavakseen esimerkiksi riittävän ja hyvinvoivan henkilöstön saatavuuden, palvelupaikkojen sijainnin ja palvelutason. Näillä linjauksilla on merkitystä meidän jokaisen arkeen. Monien selvitysten mukaan hallinnon ja toiminnan siiloutuminen heikentää toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Palvelujärjestelmän kokonaisuutta voidaan parantaa ilmiöpohjaisella budjetoinnilla ja toimivalla yhteistyöllä. Ilmiöpohjaisuus tarkoittaa hallintoraja-ajattelusta luopumista. Tavoitteena on katsoa asiaa asiakkaan näkökulmasta organisaation hallintorakenteiden sijaan. Tulevia hyvinvointialueita, kuntia ja järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite: ihmisten hyvinvointi. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa tulee saada muodostettua yhteinen

Uuden vuoden lupaus

Kuva
Uusi vuosi on aina juhlaa meidän perheessä, sillä mieheni viettää syntymäpäivää uuden vuoden aattona. Tänä vuonna annoin hänelle älysormuksen joka mittaa hyvinvointitietoja. Sain idean muutaman kuukauden takaisesta keskustelusta omaan elämääni liittyen: vuodet vierivät vauhdilla, unen laatu on välillä heikkoa ja kilot kertyvät vyötärölle. Omaan hyvinvointiin panostaminen on tärkeää. Siksi halusimme tänä vuonna väkinäisen liikunnan ja laihduttamisen sijaan luvata itsellemme enemmän hyvinvointia. Terveystietoisuus on kasvanut Suomessa merkittävästi. Kaksi kolmesta suomalaisesta on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään. Moni havahtuu myös ilman laitteita huomaamaan muutokset terveydentilassaan. Sydämen rytmimuutokset, rinnan patti tai vatsavaivat saavat kysymään, mikä minua vaivaa. Kun omasta terveydestään huolestuu, on tärkeää päästä selvittämään, mistä oikein on kyse. Tilanne ei ehkä sillä hetkellä ole akuutti, mutta asia kasvaa niin mielessä kuin kehossa sitä suuremmaksi, mitä kauem