Uusi vuosi on aina juhlaa meidän perheessä, sillä mieheni viettää syntymäpäivää uuden vuoden aattona. Tänä vuonna annoin hänelle älysormuksen joka mittaa hyvinvointitietoja. Sain idean muutaman kuukauden takaisesta keskustelusta omaan elämääni liittyen: vuodet vierivät vauhdilla, unen laatu on välillä heikkoa ja kilot kertyvät vyötärölle. Omaan hyvinvointiin panostaminen on tärkeää. Siksi halusimme tänä vuonna väkinäisen liikunnan ja laihduttamisen sijaan luvata itsellemme enemmän hyvinvointia.
Terveystietoisuus on kasvanut Suomessa merkittävästi. Kaksi kolmesta suomalaisesta on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään. Moni havahtuu myös ilman laitteita huomaamaan muutokset terveydentilassaan. Sydämen rytmimuutokset, rinnan patti tai vatsavaivat saavat kysymään, mikä minua vaivaa. Kun omasta terveydestään huolestuu, on tärkeää päästä selvittämään, mistä oikein on kyse. Tilanne ei ehkä sillä hetkellä ole akuutti, mutta asia kasvaa niin mielessä kuin kehossa sitä suuremmaksi, mitä kauemmin epätietoisuudessa joutuu elämään.
Kolme kuukautta on pitkä aika odottaa tietoa siitä, miksi sydän ei lyö normaalisti tai vatsa ei siedä mitään ruokaa. Varhainen puuttuminen on taudin hoidon kannalta oleellista. Sen vuoksi hoitotakuun kolmen kuukauden aikarajaa on muutettava Marinin hallituksen tavoitteiden mukaisesti seitsemään päivään. Seitsemän päivän hoitotakuun toteuttaminen parantaa merkittävästi ihmisten hyvinvointia, sillä nopealla hoitoon pääsyllä voidaan estää vaivojen pitkittyminen ja ehkäistä monia ongelmia. Oikea-aikainen hoito on myös yhteiskunnan etu, koska avunsaannin pitkittyessä ongelmat usein kertaantuvat, kustannukset kasvavat ja esimerkiksi työkyvyttömyyden riski kohoaa.
Hyvä laki ei kuitenkaan yksin riitä, jos tekijät hoidon toteuttamiseksi puuttuvat. Tammikuun 23. päivänä valittavat aluevaltuustot ovat merkittävässä roolissa siinä, kuinka houkutteleviksi työnantajiksi hyvinvointialueet muodostuvat. Aluevaltuustojen on syytä määrittää selkeät tavoitteet ja askelmerkit sille, miten työoloja parannetaan. Sillä ilman tekijöitä ei hyviäkään tavoitteita voida toteuttaa.
Anette Karlsson
Terveystietoisuus on kasvanut Suomessa merkittävästi. Kaksi kolmesta suomalaisesta on kiinnostunut mittaamaan omaa terveyttään. Moni havahtuu myös ilman laitteita huomaamaan muutokset terveydentilassaan. Sydämen rytmimuutokset, rinnan patti tai vatsavaivat saavat kysymään, mikä minua vaivaa. Kun omasta terveydestään huolestuu, on tärkeää päästä selvittämään, mistä oikein on kyse. Tilanne ei ehkä sillä hetkellä ole akuutti, mutta asia kasvaa niin mielessä kuin kehossa sitä suuremmaksi, mitä kauemmin epätietoisuudessa joutuu elämään.
Kolme kuukautta on pitkä aika odottaa tietoa siitä, miksi sydän ei lyö normaalisti tai vatsa ei siedä mitään ruokaa. Varhainen puuttuminen on taudin hoidon kannalta oleellista. Sen vuoksi hoitotakuun kolmen kuukauden aikarajaa on muutettava Marinin hallituksen tavoitteiden mukaisesti seitsemään päivään. Seitsemän päivän hoitotakuun toteuttaminen parantaa merkittävästi ihmisten hyvinvointia, sillä nopealla hoitoon pääsyllä voidaan estää vaivojen pitkittyminen ja ehkäistä monia ongelmia. Oikea-aikainen hoito on myös yhteiskunnan etu, koska avunsaannin pitkittyessä ongelmat usein kertaantuvat, kustannukset kasvavat ja esimerkiksi työkyvyttömyyden riski kohoaa.
Hyvä laki ei kuitenkaan yksin riitä, jos tekijät hoidon toteuttamiseksi puuttuvat. Tammikuun 23. päivänä valittavat aluevaltuustot ovat merkittävässä roolissa siinä, kuinka houkutteleviksi työnantajiksi hyvinvointialueet muodostuvat. Aluevaltuustojen on syytä määrittää selkeät tavoitteet ja askelmerkit sille, miten työoloja parannetaan. Sillä ilman tekijöitä ei hyviäkään tavoitteita voida toteuttaa.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 4.1.2021 Uusimaassa.