Viime viikon sunnuntaina suomalaiset valitsivat maamme historian ensimmäiset aluevaltuutetut. Uuden rakentaminen tarkoittaa paljon työtä, mutta toisaalta myös mahdollisuutta luoda uudenlaisen – ihmislähtöisemmän – organisaation. Henkilöstön aseman vahvistaminen on tärkeää. Hyvinvointialueen on oltava houkutteleva työpaikka. Sellainen, jonne halutaan töihin. Siksi on tärkeää varmistaa, että työntekijöiden ääni kuuluu päätöksenteossa. Erityisesti työhyvinvointiin tulee panostaa entistä enemmän. Ilman hyvinvoivia ammattilaisia ei ole laadukkaita palveluita.
Pandemia on koetellut meitä kovin. Hyvinvointivelka on suuri. Hoitojonojen purkaminen, ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen hyvinvointialueelle tulevat olemaan lähivuosien tärkeimmät tavoitteet. Itä-Uudenmaan erityispiirteenä on myös kaksikielisten palveluiden turvaaminen, sillä hädässä ja huolessa on apua saatava ilman kielitaidosta johtuvia väärinkäsityksiä.
Hoitojonoja voidaan purkaa määrätietoisilla toimilla, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Lisäksi yksityisen sektorin palveluntuottajat voivat tarvittaessa täydentää palvelutarjontaa, mutta päävastuu tulee aina olla julkisella toimijalla. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että voiton tavoittelu kitketään sosiaali- ja terveyspalveluista. Julkisuudessa on esitelty pelottavia esimerkkejä (muun muassa vanhustenhoidosta) siitä, mihin voiton tavoittelu ja riittämätön henkilöstö pahimmillaan johtaa. Haluan peräänkuuluttaa voittoa tavoittelemattomien toimijoiden, kuten järjestöjen roolia alueemme palveluntarjoajina. Järjestöjen monipuolista osaamista kannattaa hyödyntää päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä, sillä niillä on usein sellaista erityisosaamista, mitä muilla ei ole. Järjestöt tuottavat myös erikoistuneita palveluita sellaisille väestöryhmille, joille ei ole muuta palvelua tarjolla. He tekevät arvokasta työtä, jota tulee tukea ja vahvistaa.
Anette Karlsson
Pandemia on koetellut meitä kovin. Hyvinvointivelka on suuri. Hoitojonojen purkaminen, ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen ja ammattitaitoisen henkilöstön saaminen hyvinvointialueelle tulevat olemaan lähivuosien tärkeimmät tavoitteet. Itä-Uudenmaan erityispiirteenä on myös kaksikielisten palveluiden turvaaminen, sillä hädässä ja huolessa on apua saatava ilman kielitaidosta johtuvia väärinkäsityksiä.
Hoitojonoja voidaan purkaa määrätietoisilla toimilla, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Lisäksi yksityisen sektorin palveluntuottajat voivat tarvittaessa täydentää palvelutarjontaa, mutta päävastuu tulee aina olla julkisella toimijalla. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että voiton tavoittelu kitketään sosiaali- ja terveyspalveluista. Julkisuudessa on esitelty pelottavia esimerkkejä (muun muassa vanhustenhoidosta) siitä, mihin voiton tavoittelu ja riittämätön henkilöstö pahimmillaan johtaa. Haluan peräänkuuluttaa voittoa tavoittelemattomien toimijoiden, kuten järjestöjen roolia alueemme palveluntarjoajina. Järjestöjen monipuolista osaamista kannattaa hyödyntää päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä, sillä niillä on usein sellaista erityisosaamista, mitä muilla ei ole. Järjestöt tuottavat myös erikoistuneita palveluita sellaisille väestöryhmille, joille ei ole muuta palvelua tarjolla. He tekevät arvokasta työtä, jota tulee tukea ja vahvistaa.
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu 30.1.2022 Uusimaassa ja Loviisan Sanomissa.