Sosiaalihuolto jää terveydenhuollon varjoon sote-keskustelussa

Aluevaalit ovat ovella, ja paljon on keskusteltu siitä, missä terveyskeskuksia tulevaisuudessa sijaitsee ja kuinka nopeasti ihmiset pääsevät lääkäriin. Nämä ovat erittäin tärkeitä aiheita, mutta Itä-Uudenmaan osalta palveluverkko (eli terveyskeskusten määrä ja sijainti) on mielestäni hyvä, eikä tarvetta suurille muutoksille pitäisi olla näköpiirissä.

On olennaista keskustella myös sosiaalihuollosta, eli siitä miten uupunut vauvaperhe saa perhetyötä kotiin, kuinka liikenneonnettomuuteen joutunut ihminen saa kriisiapua tai päihdeongelmaiset ihmiset päihdehoitoa. Tai miten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset saavat lastensuojelun palveluita. Marinin hallitus on ryhtynyt toimiin ihmisten sosiaalipalveluiden parantamiseksi mm. tuomalla lastensuojeluun, koulupsykologeille ja -kuraattoreille laissa säädetyt maksimi asiakasmäärät. Nyt meidän aluevaaleissa ehdolla olevien tehtävänä on varmistaa, että näihin tavoitteisiin päästään Itä-Uudellamaalla.

Sosionomina (AMK) ja jouluna valtiotieteiden kandidaatiksi (sosiaalityö) valmistuneena tiedän, että avuntarve on luonnollinen osa ihmisen elämää, sillä jokainen meistä tarvitsee joskus apua. Sosiaalityön tavoitteena on auttaa apua tarvitsevia ja antaa heille tukea ja keinoja, jotta he voivat elää täysipainoista, ihmisarvoista ja mielekästä elämää. Valitettavan usein sosiaalityö kuitenkin nähdään pelottavana mörkönä, joka antaa erittäin kurjassa elämäntilanteessa oleville rahaa tai vie lapset. Tämä ei kuitenkaan miltään osin vastaa todellisuutta. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä tekee työtä, koska hänellä on halu auttaa kanssaihmisiä. Halu rakentaa parempaa yhteiskuntaa ja usko siihen, että jokainen ihminen on arvokas. Sosiaalityöhön panostaminen ei ole vain inhimillistä ja oikein, se on myös taloudellisesti kannattavaa.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 18.1.2022 Loviisan Sanomissa.



Kommentit