Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi
SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään.
– Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää.
– Kun ihminen joutuu odottamaan liian pitkään, ei kyse ole vain käsittelyajasta. Kyse on epävarmuudesta, joka jää arkeen asumaan. Tilanne, jonka pitäisi ratketa, jää päälle. Se voi estää toipumista, vaikeuttaa uuden aloittamista tai jättää vääryyden käsittelemättä. Oikeusturva ei saa riippua siitä missä sattuu asumaan, Karlsson toteaa.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden toimintakertomuksen (2024) mukaan ruuhkautuminen johtuu alueen väestönkasvusta, taloudellisesta laskusuhdanteesta, Helsinki-Vantaan lentokentän erityisasemasta ja alueella esiintyvästä rikollisuudesta. Vaikka käräjäoikeus on saavuttanut sille asetetut tulostavoitteet, työmäärän kasvu on jatkunut vuosi toisensa jälkeen, eikä henkilöstöä ole saatu riittävästi vastaamaan tarpeeseen.
Karlsson edellyttää, että hallitus ryhtyy konkreettisiin toimiin oikeudenhoidon turvaamiseksi valtakunnallisesti, sekä erityisesti Itä-Uudellamaalla.
– Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tarvitsee nyt kunnollisen satsauksen niin henkilöstöön kuin toimitiloihin. Jatkuva venyminen ei ole inhimillisesti eikä oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta kestävää. Tarvitaan suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja riittävää resursointia, jotta tuomioistuin saadaan palautettua vakaaseen tilaan. Kansalaisten oikeus saada asiansa käsitellyksi kohtuullisessa ajassa ei saa olla alueellinen sattuma, vaan se on perusoikeus, Karlsson päättää.
Kirjallinen kysymys löytyy täältä.
– Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää.
– Kun ihminen joutuu odottamaan liian pitkään, ei kyse ole vain käsittelyajasta. Kyse on epävarmuudesta, joka jää arkeen asumaan. Tilanne, jonka pitäisi ratketa, jää päälle. Se voi estää toipumista, vaikeuttaa uuden aloittamista tai jättää vääryyden käsittelemättä. Oikeusturva ei saa riippua siitä missä sattuu asumaan, Karlsson toteaa.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden toimintakertomuksen (2024) mukaan ruuhkautuminen johtuu alueen väestönkasvusta, taloudellisesta laskusuhdanteesta, Helsinki-Vantaan lentokentän erityisasemasta ja alueella esiintyvästä rikollisuudesta. Vaikka käräjäoikeus on saavuttanut sille asetetut tulostavoitteet, työmäärän kasvu on jatkunut vuosi toisensa jälkeen, eikä henkilöstöä ole saatu riittävästi vastaamaan tarpeeseen.
Karlsson edellyttää, että hallitus ryhtyy konkreettisiin toimiin oikeudenhoidon turvaamiseksi valtakunnallisesti, sekä erityisesti Itä-Uudellamaalla.
– Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tarvitsee nyt kunnollisen satsauksen niin henkilöstöön kuin toimitiloihin. Jatkuva venyminen ei ole inhimillisesti eikä oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta kestävää. Tarvitaan suunnitelmallista, pitkäjänteistä ja riittävää resursointia, jotta tuomioistuin saadaan palautettua vakaaseen tilaan. Kansalaisten oikeus saada asiansa käsitellyksi kohtuullisessa ajassa ei saa olla alueellinen sattuma, vaan se on perusoikeus, Karlsson päättää.
Kirjallinen kysymys löytyy täältä.
