Äitiys on palauttanut mieleen muistoja omasta lapsuudesta. Samalla olen pohtinut paljon lapsuutta yleisesti ja lapsen oikeuksia – ennen kaikkea lapsen oikeutta olla lapsi. Omassa lapsuudessani oli epävakautta, huolta ja pelkoa. Alkoholismin varjo oli jatkuvasti läsnä. Iloitsen ja toivon, ettei lapseni joudu kantamaan samaa huolta ja pelkoa, kun itse olen joutunut kantamaan. Lapsuuden kuuluu olla huoletonta aikaa. Aikuisena ehtii murehtia ja kantaa painavaa vastuuta harteillaan ihan riittävästi. Ikävä kyllä Suomessakin on paljon koteja, joissa lapsi tai nuori joutuu ottamaan liikaa vastuuta, jopa huolehtimaan muusta perheestä, murehtimaan asioista. THL:n Kouluterveyskyselyssä vuodelta 2019 kysyttiin ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten perheissään antamasta hoivasta. Kyselyaineiston mukaan viikoittain tai päivittäin läheistään hoivaavia nuoria oli vastanneista noin kuusi prosenttia. Hoivavastuussa olevia tyttöjä oli hieman poikia enemmän ja tytöt myös kokivat elämässään erilaisia haast...

Lastenoikeuksiensopimus turvaa jokaiselle lapselle oikeuden leikkiin, vapaa-aikaan ja lepoon. Näitä kaikkia, kuten myös lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyviä oikeuksia toteutetaan laadukkaassa varhaiskasvatuksessa. Vihdoinkin varhaiskasvatus nähdään lapsen oikeutena, eikä pelkästään lasten säilytyspaikkana. Tuoreessa lapsistrategiassa korostetaan varhaiskasvattajien osaamista, yksilöllisen tuen tarjoamista ja pitkän aikavälin tavoitteena kaikille maksutonta varhaiskasvatusta. Lapsistrategia tunnistaa tarpeen vahvistaa pienten lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Porvoossa tulee laatia lasten hyvinvointia ja kouluväkivaltaa ehkäisevä toimenpideohjelma, jonka yhtenä toimenpiteenä tulee olla tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja kodeissa. Lisäksi päiväkotien toimintaa on kehitettävä yhteistyössä varhaiskasvattajien kanssa. Esimerkiksi päiväkodinjohtajan olisi tärkeää saada keskittyä päiväkodin pedagogiseen johtamiseen aikaa vievän paperityön sijaan. Por...

Poikani syntyi muutamaa viikkoa ennen koronaepidemian rantautumista Suomeen. Päästyämme kotiin sairaalasta pandemia oli maamme suurin uutisaihe. Kukaan ei tiennyt mitä on edessä. Nyt tiedämme: raskaat, vaikeat ja yksinäiset ajat. Reilu vuosi myöhemmin valoa näkyy vihdoin tunnelissa. Sanna Marinin hallituksen exit-strategia vie meitä kohti yhteisiä hetkiä ja sosiaalista kanssakäymistä. Minun 1-vuotiaani on kasvanut kuplassa. Suunnitelmamme vauvauinneista, leikkitreffeistä ja perhekahviloista jäi haaveeksi. Ensimmäinen vuosi vierähti kotioloissa ja vertaistukea löytyi lähinnä sosiaalisesta mediasta. Monet vauvaperheet ovat kokeneet vuoden erityisen raskaana. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan koronaepidemia on vaikuttanut vauvaperheiden jaksamiseen. Epidemian aikana jopa puolet äideistä ja joka viides toisista vanhemmista kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Koronan takia vajaalla puolella pienten lasten vanhemmista yhteydenpito isovanhempiin on vä...

Sain helmikuussa etuoikeuden tulla pienen pojan äidiksi. Kokemus muutti minua. En olisi aiemmin uskonut, että toista ihmistä voisi rakastaa niin paljon. En ymmärtänyt miten ylpeä vanhempi voi omasta lapsestaan olla. Poikani on minun silmissäni hienoin olento päällä maan. Uskon, että jokainen vanhempi tuntee samoin omasta lapsestaan. Se ylpeys ja ilo on asia, jonka varmasti jokainen haluaa jakaa läheistensä kanssa. Viimeisen vuosikymmenen aikana elämänpiirimme on kuitenkin laajentunut huimasti. Tänä päivänä jopa ventovieraat saattavat seurata elämäämme läheltä, koska me mahdollistamme sen julkaisemalla hyvinkin yksityisiä asioita itsestämme. Aikuisina ihmisinä meillä on oikeus jakaa itsestämme mitä haluamme ja kenelle haluamme. Samaa oikeutta meillä ei kuitenkaan ole lastemme suhteen. Heillä on oikeus yksityisyyteen ja turvalliseen kasvuympäristöön. Me, heidän vanhemmat, olemme ensisijaisesti vastuussa siitä, että lapsemme oikeudet toteutuvat. Viime aikoina olen pohtinut paljon omaa lap...

Monet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Samoin opettajat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset jotka osoittivat, että perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin. Samoihin aikoihin julkaistu kouluterveyskysely kertoi samaa karua tarinaa. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Peruskoulu ei enää kykene tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Minä, minua kymmenen vuotta nuorempi sukulaislapsi ja nyt myös oma vauvani - me kaikki olemme laman lapsia. Minun lapsuudessani 1990-luvulla tehdyillä leikkauksilla on ollut kauaskantoiset seuraukset. Liian moni 1980-luvulla syntynyt on jäänyt vanhempiensa ongelmien vangiks...

Hyvä äiti, huono äiti, kotiäiti, uraäiti, suurperheen äiti, masentunut äiti, nuori äiti, vanha äiti, yh-äiti, adoptioäiti ja äitipuoli – meitä äitejä on moneksi. Lapselle kaikki ovat pelkkiä äitejä. Side äidin ja lapsen välillä on kaunein asia mitä maailmassa on. Mutta miksi niin monet äidit, myös minä, tunnemme niin usein häpeää ja epäonnistumista? Vajaan kolmen kuukauden äitiyden aikana olen nähnyt kuinka auttavaisia äidit ovat. Äitimaailmaan raadollisuus on myös tullut tutuksi. On paljon asioita, joista äidit eivät puhu, varsinkaan toisille äideille. Ymmärrettävästi monelle on vaikeaa puhua väsymyksestä, kiukkukohtauksista tai parisuhteeseen liittyvistä ongelmista, vaikka ne ovat luonnollisia asioita tuoreessa perheessä, eikä niitä tarvitse hävetä. Uutena äitinä minulle oli yllätys, että tavallisista asioista, kuten vauvan syömisestä, nukkumisesta tai kehityksestä, pelätään puhua. Tunnen äitejä joiden lapsi on nukkunut omassa huoneessa viiden viikon ikäisestä saakka. Isiä, jotka ova...

Muu­ta­ma viik­ko sit­ten sain pi­ka­kurs­sin äi­tiy­teen. Esi­koi­sem­me päät­ti ni­mit­täin yl­lät­tää mei­dät täy­sin syn­ty­mäl­lä vii­si viik­koa etu­a­jas­sa. Tyh­jen­sim­me mie­he­ni kans­sa vauh­dil­la ka­len­te­rit, jot­ta voi­sim­me kes­kit­tyä poi­kam­me hy­vin­voin­tiin. Asuim­me kak­si viik­koa sai­raa­las­sa Kot­kas­sa. Se oli meil­le kai­kil­le ras­kas ko­ke­mus. Il­man mies­tä­ni ko­ke­mus oli­si ol­lut vie­lä ras­kaam­pi. Lap­sem­me ja myös mi­nun kan­nal­ta oli tär­ke­ää, et­tä isä sai ol­la mu­ka­na mil­tei kai­kis­sa vai­heis­sa – syn­ny­tys­sa­lis­ta po­jan ko­tiu­tu­mi­seen saak­ka. Ai­no­as­taan yh­dek­si yök­si mie­he­ni jou­tui aja­maan ko­tiin. Sil­loin minä olin osas­tol­la ja poi­kam­me vau­va­te­hol­la. Syn­ny­tys­sa­lis­sa tu­le­va isä nuk­kui lat­ti­al­la ja myö­hem­min saim­me vau­va­te­hol­ta huo­neen, jos­sa saim­me ma­joit­tua – me kaik­ki kol­me. Näi­den kah­den vii­kon ai­ka­na ym­mär­sin kuin­ka tär­ke­ää on, et­tä isä pää­see ole­maan mu­ka­na vau...

Joulu kolkuttaa jo ovelle ja monet suomalaiset valmistautuvat juhlaan. Lahjoja ostetaan, jouluruokia valmistellaan ja joululauluja lauletaan. Suurimmalle osalle joulu on iloista aikaa. Valitettavasti näin ei ole kaikille. Köyhyys koskettaa yli miljoonaa suomalaista, joista noin 150 000 on lapsia. Näissä perheissä mietitään, miten rahat saadaan riittämään joulupyhinä. Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Lapset kokevat kuitenkin ulkopuolisuutta, kun he tietävät, etteivät voi kertoa päiväkotiin tai kouluun palattuaan lahjoista tai matkoista. Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi. Vähävaraisille lapsiperheille on demareiden johtaman hallituksen ansiosta luvassa pientä helpotusta alkuvuodesta. Perusturvaetuuksiin (vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvan peruspäivä...

”Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo.” Näin kuuluvat tunnetun joululaulun sanat. Monelle suomalaiselle joulu on iloista aikaa - ostetaan lahjoja, koristellaan koti ja syödään yhdessä hyvää ruokaa. Valitettavasti joulu ei merkitse kaikille iloa ja vatsantäyteistä aikaa. Suomessa on yli 150 000 köyhyydessä elävää lasta. Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Lapset kokevat kuitenkin ulkopuolisuutta, kun he tietävät, etteivät voi kertoa päiväkotiin tai kouluun palattuaan lahjoista tai matkoista. Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi. Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen verkkokyselyn mukaan lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on kokenut kiusaamista - köyhyys saattaa olla yksinään kiusaamisen syy. Vähävaraisille lapsiperheille ja työttömil...

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson toivoo, että opetus- ja kulttuuriministeriö lisää puheterapeuttien koulutuspaikkoja ensi vuonna korkeakoulujen kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa. Tänään 20.11. vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää ja Karlsson haluaa muistuttaa, että jokaisella lapsella on oikeus kieleen. - Suomeen on rantautunut uusi ilmiö, puhumattomat kolmevuotiaat. Yhä useammalla lapsella on vaikeuksia puheen tuottamisessa. Peruskouluun siirryttäessä lasten erot ovat huimat, toinen osaa yli tuhat sanaa kun toinen vain sata. Yhtenä syynä on vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen vähentyminen. Lapsi pääsee harjoittelemaan puheen tuottamista aikaisempaa vähemmän, kun vanhemman läsnäolo lapsen elämässä on vähentynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan vuoksi, arvio Karlsson. Keväällä julkaistusta Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometristä selviää, että puheterapeuteista on pulaa koko maassa. Eikä kyseessä ole mikään uusi ...