Muutama viikko sitten sain pikakurssin äitiyteen. Esikoisemme päätti nimittäin yllättää meidät täysin syntymällä viisi viikkoa etuajassa. Tyhjensimme mieheni kanssa vauhdilla kalenterit, jotta voisimme keskittyä poikamme hyvinvointiin.
Asuimme kaksi viikkoa sairaalassa Kotkassa. Se oli meille kaikille raskas kokemus. Ilman miestäni kokemus olisi ollut vielä raskaampi. Lapsemme ja myös minun kannalta oli tärkeää, että isä sai olla mukana miltei kaikissa vaiheissa – synnytyssalista pojan kotiutumiseen saakka. Ainoastaan yhdeksi yöksi mieheni joutui ajamaan kotiin. Silloin minä olin osastolla ja poikamme vauvateholla. Synnytyssalissa tuleva isä nukkui lattialla ja myöhemmin saimme vauvateholta huoneen, jossa saimme majoittua – me kaikki kolme.
Näiden kahden viikon aikana ymmärsin kuinka tärkeää on, että isä pääsee olemaan mukana vauvan hoidossa heti alusta alkaen. Hoitajat kannustivat ja kehuivat häntä, kun ensimmäisiä vaippoja vaihdettiin. Minä seurasin sivusta ja havaitsin, että mieheni oli minua näppärämpi vaippojen kanssa. Isät ovat yhtä osaavia hoitamaan pientä vauvaa kun äidit. Silti minulla oli jatkuvasti halu nousta ylös ja “sekaantua” tapaan, jolla mieheni hoiti vauvaamme.
Pian ymmärsin, että me äidit saatamme olla syynä sille, että isät eivät aina osallistu niin aktiivisesti lasten hoitoon. Isälle pitää antaa tilaa ja aikaa luoda suhde lapseen, oppia hoitamaan lasta ja saada lapsi rauhoittumaan – ilman äidin apua tai sekaantumista asiaan. Ei lapsi pienestä itkusta mene rikki ja harjoitus tekee mestarin. Koko perheen kannalta on arvokasta, että lapselle ja isälle syntyy varhaisessa vaiheessa turvallinen ja hyvä suhde.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus julkaisi perhevapaauudistuksen suuntaviivat juuri ennen poikamme syntymää. Uudistuksen tavoitteena on lisätä joustavuutta ja tasa-arvoa sukupuolten välillä. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden pitää sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistui joulukuussa, jolloin lapsen oikeus sekä isään että isovanhempiin vahvistui. Suomi on tunnetusti maailman parhaimmistoa äidin ja lapsen kannalta, nyt olemme myös matkalla kohti parhaimmistoa isyyden näkökulmasta. Se on hyvä asia.
Asuimme kaksi viikkoa sairaalassa Kotkassa. Se oli meille kaikille raskas kokemus. Ilman miestäni kokemus olisi ollut vielä raskaampi. Lapsemme ja myös minun kannalta oli tärkeää, että isä sai olla mukana miltei kaikissa vaiheissa – synnytyssalista pojan kotiutumiseen saakka. Ainoastaan yhdeksi yöksi mieheni joutui ajamaan kotiin. Silloin minä olin osastolla ja poikamme vauvateholla. Synnytyssalissa tuleva isä nukkui lattialla ja myöhemmin saimme vauvateholta huoneen, jossa saimme majoittua – me kaikki kolme.
Näiden kahden viikon aikana ymmärsin kuinka tärkeää on, että isä pääsee olemaan mukana vauvan hoidossa heti alusta alkaen. Hoitajat kannustivat ja kehuivat häntä, kun ensimmäisiä vaippoja vaihdettiin. Minä seurasin sivusta ja havaitsin, että mieheni oli minua näppärämpi vaippojen kanssa. Isät ovat yhtä osaavia hoitamaan pientä vauvaa kun äidit. Silti minulla oli jatkuvasti halu nousta ylös ja “sekaantua” tapaan, jolla mieheni hoiti vauvaamme.
Pian ymmärsin, että me äidit saatamme olla syynä sille, että isät eivät aina osallistu niin aktiivisesti lasten hoitoon. Isälle pitää antaa tilaa ja aikaa luoda suhde lapseen, oppia hoitamaan lasta ja saada lapsi rauhoittumaan – ilman äidin apua tai sekaantumista asiaan. Ei lapsi pienestä itkusta mene rikki ja harjoitus tekee mestarin. Koko perheen kannalta on arvokasta, että lapselle ja isälle syntyy varhaisessa vaiheessa turvallinen ja hyvä suhde.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus julkaisi perhevapaauudistuksen suuntaviivat juuri ennen poikamme syntymää. Uudistuksen tavoitteena on lisätä joustavuutta ja tasa-arvoa sukupuolten välillä. Isille kiintiöityjä ansiosidonnaisia vapaita pidennetään lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden pitää sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso.
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistui joulukuussa, jolloin lapsen oikeus sekä isään että isovanhempiin vahvistui. Suomi on tunnetusti maailman parhaimmistoa äidin ja lapsen kannalta, nyt olemme myös matkalla kohti parhaimmistoa isyyden näkökulmasta. Se on hyvä asia.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 4.3.2020 Itäväylässä.
