Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2021.

Aivot lomalle vai aivolomalle?

Kuva
Tänä kesänä suljin ensimmäistä kertaa työpuhelimen. En ole pariin viikkoon lukenut työsähköpostia ja päivät ovat täyttyneet mukavista hetkistä perheen kanssa. Moni työstään innostunut lukee työsähköpostia ja vastaa työpuhelimeen myös lomalla. Nykyaika ei kannusta joutilaisuuteen. Päinvastoin odotukset teräville aivoille ja tehokkuudelle ovat entistä suuremmat. Mielenterveys on koetuksella nuorilla aikuisilla ja aivosairauksien riski kasvaa ikäihmisillä. Aivosairauksilla tarkoitetaan sairauksia, jotka muuttavat tai heikentävät aivojen toimintaa. Kokonaisuuteen kuuluvat neurologiset aivosairaudet (esimerkiksi aivoinfarkti, epilepsia ja MS-tauti), psykiatriset sairaudet (esimerkiksi depressio, skitsofrenia ja ahdistuneisuushäiriöt) ja krooninen kipu. Pitkittynyt korona on myös paljastunut uhaksi aivoterveydelle. Potilailla ilmenee poikkeavaa väsymystä ja keskittymiskyvyn puutetta. Aivotyö vie nopeasti voimat niin, ettei pysty normaaliin työsuoritukseen, eikä oikein pärjää arjessakaan. Aiv

Helteellä katse ikäihmisiin – kohti ikäystävällistä Suomea

Kuva
Helle on terveysriski ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille. Iän myötä elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski kasvaa. Helteellä on tärkeä käydä tervehtimässä kotonaan asuvaa, mahdollisesti liikunta- ja muistitoiminnoiltaan rajoittunutta vanhusta ja huolehtia, että tällä on juotavaa saatavilla. Vierailureissulla on hyvä myös katsoa, että juoma tulee juotua ja ruoka syötyä helteen aiheuttamasta ruokahaluttomuudesta huolimatta. Hyvä idea on nauttia yhdessä viilentävää juomaa kehoa kuivattavan kahvin sijasta ja syödä jotakin. Yksinäisyys, pelko ja hoivaköyhyys on tänään enemmän läsnä kuin koskaan aiemmin. Meillä on suuri työ ja vastuu varmistaa, että jokainen ikäihminen saa tarvitsemansa palvelut ja voi kokea oman elämän mielekkääksi koroneristyksen jälkeen. Suomi myös ikääntyy, jonka myötä meille avautuu uusia mahdollisuuksia – palveluinnovaatioita ja työpaikkoja. Ikäihmisten tarpeet tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Kunnissa kulttuuri ja liikuntamahdollisuuksie

Älä tule paha sote, tule hyvä sote

Kuva
Eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvän lainsäädännön ja Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin hyvinvointialue. Suomi on ainoa valtio maailmassa, jossa terveydenhuollon rahoittaa yksittäinen kunta. Yli puolet kunnista eivät kykene järjestämään asukkailleen laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Erot ovat johtaneet suureen eriarvoisuuteen eri kuntien asukkaiden kesken. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kaikkien suomalaisten palveluita. Hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen turvaamiseksi ehdotettu rahoitusmalli perustuu palveluista aiheutuviin kokonaiskustannuksiin, palvelutarpeen kasvuun, kustannustason muutokseen sekä palvelutarvetta kuvaaviin tekijöihin ja eräisiin muihin määräytymistekijöihin sekä tarvittaessa valtion lisärahoitukseen. Kaikkien hyvinvointialueiden, myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus kasvaa, mutta kasvu tapahtuu eri tahtiin sillä alueiden palvelutarpeet ovat erilaiset ja tämä huomioidaan rahoitusmalliss

Östra Nyland behöver en minnesby

Kuva
Mina vänner firade en tid sedan sitt guldbröllop, de har varit gifta i 50 år. Min man och jag gjorde en tankeresa till framtiden – hur skulle vårt liv se ut då vi är 80 år gamla? Vi önskade att vi kunde vara lika aktiva och glada som våra vänner. Vår dröm är inte omöjlig, eftersom social- och hälsovårdstjänsterna förbättras konstant. På grund av detta har livslängden blivit längre och allt fler seniorer är aktiva och välmående. Äldre klarar sig också längre i sina egna hem. Tyvärr är alla inte så lyckligt lottade. Sjukdomar och hög ålder för ofta med sig nedsatt funktionsförmåga och ibland också en minnessjukdom. Minnessjukdomar blir allt vanligare och årligen insjuknar cirka 14 500 personer i en minnessjukdom. I Finland finns omkring 200 000 minnessjuka och om vi tänker oss att alla har tre närstående, då berör minnesjukdom nästan en miljon finländare. Äldreomsorgen grundar på principen om att vården erbjuds i första hand i det egna hemmet. Då en minnessjukdom framskrider behövs vård

Millainen politiikka kiinnostaa?

Kuva
Kuntavaalit käytiin tänä vuonna erilaisissa tunnelmissa. Kaduilla ja toreilla näkyvä kampanja alkoi kunnolla vasta ennakkoäänestyksen loppupuolella. Porvoossa äänestettiin aktiivisesti ennakkoon, mutta kaiken kaikkiaan äänestysprosentti jäi alhaiseksi. ”Kotisohva” otti näissä vaaleissa suurimman vaalivoiton. Se on surullista, sillä kuntavaalien tulos vaikuttaa jokaiseen päivittäin. Miksi presidentinvaalit ja jopa Amerikan presidentinvaalit kiinnostavat suomalaisia enemmän kuin oman kotikylän asiat? Onko kunnallispolitiikka liian harmaata ja tylsää? En usko, sillä ihmiset onnistuvat keräämään satoja ja jopa tuhansia allekirjoituksia adresseihin koululakkautuksia, uusia rakennuksia tai puistojen muutoksia vastaan. Uhka saa ihmiset aktivoitumaan ja liikkeelle. Näissä kuntavaaleissa tämä konkreettinen paikallinen ”uhka” näytti puuttuvan. Muunlaista uhkaa, kuten vaalihäirintää ja propagandaa, valitettavasti oli ilmassa. Porvoon kouluverkko on pitkälti saatu kuntoon, pois lukien muutamaa eri

Omaishoitajien arvo ymmärrettävä

Kuva
Suomessa on arvion mukaan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Kunnan kanssa tehdyllä sopimuksella omaishoitajina toimivia on noin 48 700. Meillä on tälläkin hetkellä laaja joukko ihmisiä, jotka hoitavat omaistaan ilman virallista statusta omaishoitajan asemasta tai varsinaista pääsyä esimerkiksi omaishoidon tuen piiriin. Tuoreen arvion mukaan pelkästään iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palveluiden vaihtoehtoiskustannukset olisivat noin 3,1 miljardia euroa vuosittain. Omaishoitajille maksettavien palkkioiden kustannukset ovat merkittävästi pienemmät, alle puolen miljoonan luokkaa. Omaishoito on yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa ja meidän tulisi ehdottomasti pyrkiä korottamaan omaishoitajien palkkioita. Tehostetun palveluasumisen paikka on kustannuksiltaan noin 42 000 euroa vuodessa, kun taas omaishoidon kustannukset kunnille noin 9 900 euroa. Omaishoito on inhimillinen, sillä onhan kyse yhdestä suurimmista rakkaudenosoituksista mitä ihminen v

Valtuustoaloite: Liikenneturvallisuuden parantaminen Porvoossa

Kuva
Koulut ovat päättyneet ja lapset siirtyneet kesälomille. Syksyllä taas monet uudet koululaiset ovat liikenteessä, jolloin on tärkeää varmistaa, että jokaisen koulutie on turvallinen. Porvoon esiopetuksen ja peruskoulukuljetusperiaatteiden mukaan ”pimeä vuodenaika, luminen/liukas keli tai se, että oppilas kulkee yksin valaisematonta tietä pitkin, ei automaattisesti määritä koulumatkaa vaaralliseksi. Myöskään liikennöidyn yleisen tien käyttö ei suoraan tee koulumatkasta liian vaarallista. Teiden ylittämistä ei yleensä pidetä kuljetuksen perusteena. Oppilaat usein myös odottavat kuljetusta teiden varsilla.” Vaikka monet tiet on luokiteltu vaarallisiksi, on kuitenkin kaupungin linjausten mukaan hyväksyttävää, että lapsi ylittää vaaralliseksi luokitellun tien ja että hän kulkee sellaisen tien varrella 250 metriä. Sivistyslautakunta on valmistellut kuljetusperiaatteet huolellisesti ja ne ovat oletettavasti tarkoituksenmukaiset. Mielestäni koulumatkojen vaarakohdat tulee kuitenkin nostaa esil

Jokaiselle paras koulu

Kuva
Lapsi viettää koulussa suuren osan ajastaan. Koulu ei ole vain paikka, jossa opitaan lukujärjestyksen mukaisia aineita. Koulussa opitaan paljon muutakin, kuten sosiaalisia taitoja. Nyt kerätään myös nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on saada vuorovaikutus- ja tunnetaitojen oppiaineen lisäys peruskoulun opetussuunnitelmaan. Kannatan kyseistä kansalaisaloitetta. Tutkimukset osoittavat, että tunnetaitojen puute on usein taustatekijänä kouluväkivaltatapauksissa. Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä koulutus, kulttuuri ja liikunta tulevat olemaan tulevaisuuden kuntien ytimessä. Tällä valtuustokaudella Porvoossa on panostettu koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Samalla linjalla tulee jatkaa myös tulevalla kaudella. Toinen keskeinen kysymys on opetustilojen tarkoituksenmukaisuus. Kevätkummun sivistyskeskus on osoittautunut liian pieneksi. Lisätila tarvitaan. Peipon koulu on lähivuosina elinkaarensa päässä. On ryhdyttävä toimiin uuden sivistys- ja hyvinvointikeskuksen saam

Bästa möjliga skola åt alla

Kuva
Barnet är en stor del av tiden i skolan. Skolan är inte bara en plats där elever lär sig ämnen enligt läsordningen, de lär sig också sociala färdigheter. Jag stöder medborgarinitiativet om att göra kommunikations- och emotionella färdigheter till ett skolämne. Bristande emotionella färdigheter ligger ofta bakom skolvåld. Efter vårdreformen kommer utbildningen att ha en central roll i kommunen. I Borgå har vi satsat på att få bukt på inomhusluftsproblemen. Arbetet ska fortsätta. En annan viktig fråga är ändamålsenliga skolutrymmen. Det har visat sig att bildningscentret i Vårberga är för litet. Tilläggsutrymmen behövs. Peipon koulu ska snart renoveras. Vi borde skapa ett välfärds- och bildningscenter i Gammelbacka. Att flytta lågstadieskolan i samband med Pääskytien koulu är inte ett alternativ. Alla elever har rätt till en bra och trygg skola. Anette Karlsson Texten är publicerad 1.6.2021 i Östnyland.

Småbarns rättigheter ska stärkas

Kuva
Alla barn har rätt till lek, vila och fritid samt till utveckling och tillräckligt stöd. Dessa rättigheter förverkligas i högklassig småbarnspedagogik. Äntligen ses småbarnspedagogiken som barnens rättighet och inte som en förvaringsplats. Borgå behöver en plan för att främja barns och ungas välfärd samt motarbeta skolvåld. En av åtgärderna bör vara verktyg för småbarnspedagogiken och för familjerna att stärka barnens emotionella färdigheter. Vi ska utveckla småbarnspedagogiken tillsammans med personalen. Skolsekreterare är ett bra stöd för rektorerna, som får mera tid att fokusera på det viktigaste - pedagogiken och elevernas välfärd. Borgå stad bör utreda om daghemssekreterare kunde anställas för att underlätta daghemsföreståndarnas pappersarbete, så att föreståndarna kan fokusera på det pedagogiska ledarskapet. Anette Karlsson

Pienten lasten oikeuksia vahvistettava

Kuva
Lastenoikeuksiensopimus turvaa jokaiselle lapselle oikeuden leikkiin, vapaa-aikaan ja lepoon. Näitä kaikkia, kuten myös lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyviä oikeuksia toteutetaan laadukkaassa varhaiskasvatuksessa. Vihdoinkin varhaiskasvatus nähdään lapsen oikeutena, eikä pelkästään lasten säilytyspaikkana. Tuoreessa lapsistrategiassa korostetaan varhaiskasvattajien osaamista, yksilöllisen tuen tarjoamista ja pitkän aikavälin tavoitteena kaikille maksutonta varhaiskasvatusta. Lapsistrategia tunnistaa tarpeen vahvistaa pienten lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Porvoossa tulee laatia lasten hyvinvointia ja kouluväkivaltaa ehkäisevä toimenpideohjelma, jonka yhtenä toimenpiteenä tulee olla tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja kodeissa. Lisäksi päiväkotien toimintaa on kehitettävä yhteistyössä varhaiskasvattajien kanssa. Esimerkiksi päiväkodinjohtajan olisi tärkeää saada keskittyä päiväkodin pedagogiseen johtamiseen aikaa vievän paperityön sijaan. Por

Asukkaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa

Kuva
Kuntalaisten oikeus vaikuttaa kotikunnan asioihin ei ole vain kiva juttu, vaan kyse on lakisääteisestä oikeudesta. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Esimerkiksi kuntalaisaloitteet ja osallistuva budjetointi ovat keinoja edistää kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa. Tällä valtuustokaudella teimme yhteisen päätöksen aloitteiden käsittelyn tehostamiseksi. Jatkossa kuntalaisaloitteet tuodaan lautakunnille tiedoksi. Näin päättäjät saavat paremmin tietoa kuntalaisten tekemistä parannusehdotuksista ja aloitteiden merkitys päätöksenteossa vahvistuu. Osallistava budjetointi ei ole vierasta Porvoolle, sillä kevätkumpulaiset ja gammelbackalaiset ovat päässeet tutustumaan malliin lähiökehitystyön kautta. Osallistavaa budjetointia tulee mielestäni hyödyntää enemmän ja monipuolisemmin. Demarit esittivät tätä talousarviovaltuustossa 2019, mutta silloin esitys ei saanut en

Emotionella färdigheter är viktiga

Kuva
Barn och unga mår i stort sätt bra i skolan och på daghemmet. Tyvärr finns det barn som inte gör det. De upplever rädsla under sin skoltid. Under de senaste åren har vi satsat på gemenskapen i skolan, vänverksamhet, skolmedling och –coaching. Skolvåld har generellt minskat, men samtidigt har mobbningsfallen blivit allt mer allvarliga, våldsamma och svåra. Jag anser att bästa sättet att motarbeta psykiskt och fysiskt våld är att, för det första, börja arbetet i ett tidigt skede, och för det andra att tala om fenomenet med begrepp som bättre motsvarar vad det är frågan om. Jag vill att vi slutar tala om mobbning, eftersom det är frågan om psykiskt och fysiskt våld som sker i skolan eller daghemmet. Våldserfarenheter följer med barnet långt in i vuxenlivet. Många långtidsarbetslösa, personer som lider av psykisk ohälsa och marginaliserade berättar om negativa erfarenheter från sin skoltid. Det är frågan om ett allvarligare problem än bara småretas, utan det handlar om psykiskt och fysiskt

Lapsiperheitä tuettava

Kuva
Poikani syntyi muutamaa viikkoa ennen koronaepidemian rantautumista Suomeen. Päästyämme kotiin sairaalasta pandemia oli maamme suurin uutisaihe. Kukaan ei tiennyt mitä on edessä. Nyt tiedämme: raskaat, vaikeat ja yksinäiset ajat. Reilu vuosi myöhemmin valoa näkyy vihdoin tunnelissa. Sanna Marinin hallituksen exit-strategia vie meitä kohti yhteisiä hetkiä ja sosiaalista kanssakäymistä. Minun 1-vuotiaani on kasvanut kuplassa. Suunnitelmamme vauvauinneista, leikkitreffeistä ja perhekahviloista jäi haaveeksi. Ensimmäinen vuosi vierähti kotioloissa ja vertaistukea löytyi lähinnä sosiaalisesta mediasta. Monet vauvaperheet ovat kokeneet vuoden erityisen raskaana. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan koronaepidemia on vaikuttanut vauvaperheiden jaksamiseen. Epidemian aikana jopa puolet äideistä ja joka viides toisista vanhemmista kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Koronan takia vajaalla puolella pienten lasten vanhemmista yhteydenpito isovanhempiin on vä

Liikuntaa ja sielun ravintoa

Kuva
Kevät aurinko lämmittää jo ja lenkkipolut täyttyvät iloisista ihmisistä. Kiireisen arjen keskellä on ihanaa ottaa hetki itselle ja suunnata ulos luontoon. Porvoossa on paljon hienoja luontopolkuja ja ulkoilureittejä. Nämä ovat erittäin tärkeitä, sillä luonnon läheisyys elinympäristössä vähentää sairastavuutta ja lisää onnellisuutta. Valitettavasti luonto ei kuitenkaan ole vielä kaikkien saavutettavissa. Tarvitaan esteettömiä reittejä, jotta ihmiset, joilla on liikuntarajoitteita pääsevät nauttimaan niistä. Olisi myös tärkeää mahdollistaa luonto näkövammaisille turvallisella tavalla. Luonnon kuuleminen ja haistaminen lisää hyvinvointia yhtä lailla kuin luonnon näkeminen. Terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen on kunnan vastuulla, ja tämä tehtävä korostuu entisestään. Kunta rakentaa liikkumaan kannustavan elinympäristön, joka puolestaan pidentää ihmisten ikää ja parantaa elämänlaatua. Liikunnan lisäksi myös kulttuuripalvelut tuottavat hyvinvointia. Ihmisten harrastusmahdollisuu

Tal på FSD:s fullmäktigemöte 24.4.2021

Kuva
Kamrat fullmäktigeordförande, bästa kamrater, vänner Det är roligt att se er, även om vi bara träffas via skärmen. Som alltid kan vi igen konstatera att minister Ville Skinnaris tal var inspirerande och framtidsinriktat. Kamrat fullmäktigeordförande och ministern kommenterade den rådande regeringssituationen, så jag riktar blicken på de senaste två åren. Regeringsperioden startade med ett fantastiskt regeringsprogram som innehåller flera viktiga framtidsmålsättningar. Snart strandade coronapandemin i Finland. Pandemin övertog alla nyhetskanaler. Världen var inte mera den samma. Allt förändrades. Det senaste året har för många varit tungt och ensamt. Vi saknar fysiska träffar med våra medmänniskor. Samtidigt känner jag mig lättad att Finland lyckats rädda många människoliv. Allt detta tack vare vår regering som baserar sitt beslutsfattande på sakkunskap. Pandemin var en påminnelse om hur vi alla är bundna till varandra i denna globala värld. Våra problem är andras och andras problem är

Kolumni: Ikääntyminen on mahdollisuus

Kuva
Suomi on yksi Euroopan nopeimmin vanhenevista maista, ja vuonna 2030 noin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Väestön ikääntyessä esimerkiksi muistisairaudet lisääntyvät nopeasti ja yhä useamman fyysinen tai psyykkinen toimintakyky heikkenee, mikä aiheuttaa monenlaisia turvallisuuskysymyksiä. Samaan aikaan ikääntyneet itse haluavat tutkimusten mukaan asua kotona mahdollisimman pitkään. Kuntien päätöksenteossa tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita palveluiden saavutettavuuteen. Saavutettavuus ei tarkoita pelkästään esteettömiä ympäristöjä. Kyse on ajattelutavasta ja halusta varmistaa, että jokainen ihminen voi yhdenvertaisesti osallistua ja saada tietoa. Valitettavan usein ikäihmiset nähdään yhtenä yhtenäisenä ryhmänä. Kyseinen ajattelutapa on suppea ja ongelmallinen. Pahimmassa tapauksessa tarkastelu jää pelkästään olemassa oleviin palvelurakenteisiin, jolloin asiakkaan ihmisarvo, itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys jää huomaamatta. Palvelutarve ei useinkaan liity ikään, v

Tal på Folktingets session 23.4.2021

Kuva
Ärade talman, bästa Folktingsledamöter, vänner Det är roligt att se er, även om vi bara träffas via skärmen. Det senaste året har varit tungt och ensamt. Många av oss känner sig utmattade och vi saknar fysiska träffar med våra medmänniskor. Barn och unga är framtiden. Därför är det särskilt viktigt att vi inte låter dem gå illa. Vi vet att coronakrisen har drabbat barnen – de har under längre tider gått miste om närundervisning och skolgemenskapen, inte kunnat träffa kompisar eller delta i sina hobbyer. Vi vet att den sociala gemenskapen är speciellt viktigt för barn och unga. Regeringen Marin har i alla situationer strävat till att stöda familjer, barn och unga att klara sig igenom denna svåra tid. Kommunerna har fått miljardstöd och pengar har särskilt riktats till småbarnspedagogiken och skolorna. I Finland trädde konventionen om barnets rättigheter i kraft för trettio år sedan år 1991. Konventionen ger barn flera rättigheter varav fyra kan anses vara allmänna principer: förbudet mo

Motion och näring för själen

Kuva
Vårsolen värmer redan och det är trevligt att se så många glada motionärer röra sig utomhus. Mitt i den hektiska vardagen är det skönt att ta en stund för sig själv och gå ut i naturen. Det finns många fina naturstigar och motionsrutter i Borgå. De är guld värda för närheten till naturen bidrar till lycka och välmående. Tyvärr är naturen inte tillgänglig för alla. Det behövs rutter där personer som har svårt att röra sig också kan ta sig fram. Det är också viktigt att synskadade kan njuta av naturen på ett tryggt sätt. Det är en lika stor njutning att höra och lukta naturen som att se den. Det är på kommunens ansvar att främja hälsa, välfärd och motion, och den uppgiften blir allt mera framträdande. Kommunen bygger en livsmiljö som uppmuntrar invånarna att röra på sig, vilket förlänger livslängden och förbättrar livskvaliteten. Vid sidan om idrottstjänsterna ger kulturen näring till själen. Under nästa fullmäktigeperiod ska målsättningen vara att erbjuda möjligheter till bowling, uteev

Valtuustoaloite: Pienten lasten ja oppilaiden tunnetaitojen vahvistaminen ja kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma

Kuva
Uutisissa, mutta myös Porvoossa on viime aikoina puhuttu paljon kiusaamisesta ja kouluväkivallasta. Liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään koulutaipaleensa aikana. Ilmiö ei ole uusi, ja jokainen sukupolvi on paininut ongelman kanssa. Viime vuosina koulujen yhteisöllisyyteen, ystävätoimintaan, koulusovitteluun ja –coutchitoimintaan on panostettu. Kiusaaminen onkin isossa kuvassa vähentynyt, mutta samalla kiusaamistapaukset ovat muuttuneet aiempaa vakavammiksi, väkivaltaisiksi ja hankalammiksi. Kiusaamis- ja väkivaltakokemukset kantautuvat lapsen mukana pitkälle aikuisuuteen. Monet pitkäaikaistyöttömät, mielenterveysongelmista kärsivät ja yhteiskunnasta syrjään joutuneet kertovat kouluajan kiusaamiskokemuksista. Kyse on vakavammasta asiasta, kuin lasten välisestä nahistelusta, kyse on usein henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Sosiaalinen media on luonut uudenlaisen alustan ja ympäristön kiusaamiselle ja väkivallan harjoittamiselle. Porvoossa koulut, päiväkodit ja perheet tek

Fullmäktigemotion: Stärk småbarns och elevers emotionella färdigheter och utarbeta en handlingsplan mot mobbning

Kuva
Både i nyheterna och i Borgå har det de senaste tiderna talats mycket om mobbning och skolvåld. Allt för många barn och unga upplever rädsla under sin skoltid. Fenomenet är inte nytt, och alla generationer har tampats med problemet. Under de senaste åren har vi satsat på gemenskapen i skolan, vänverksamhet, skolmedling och –coaching. Mobbning har generellt minskat, men samtidigt har mobbningsfallen blivit allt mer allvarliga, våldsamma och svåra. Mobbnings- och våldserfarenheter följer med barnet långt in i vuxenlivet. Många långtidsarbetslösa, personer som lider av psykisk ohälsa och marginaliserade berättar om mobbningserfarenheter från sin skoltid. Det är frågan om ett allvarligare problem än bara småretas, utan det handlar om psykiskt och fysiskt våld. Social medier har bildat nya plattformer och omgivningar för utövning av mobbning och våld. I Borgå jobbar skolorna, daghemmen och familjerna med att minska och förebygga mobbning. Beslutsfattare har tagit problemet på allvar och vi

Säästetään planeetta tuleville sukupolville

Kuva
Vaikka luonnonvarojen liikakäytön lopettamiseksi tarvitaan suuria poliittisia toimia, jokainen voi tehdä osansa ylikulutuksen vähentämiseksi. Oman ylikulutuksen karsimisen ytimessä on oman toiminnan tarkastelu. En ole himoshoppaaja. Vuosien varrella kaappeihin on kuitenkin kertynyt kaikenlaista tavaraa. Kaappiin kurkatessa näky ei ole ilahduttava. Mistä kaikki tämä tavara on tullut ja onko meillä todella tuollainen, pohdin kaapin avautuessa. Ymmärsin, että minä olin osa ylikulutusongelmaa. Poikani tulevaisuuden kannalta minun on muutettava ostokäyttäytymistä. Se, että ostaminen on helppoa tai tavara edullinen, ei ole syy tavaran ostamiselle. Pari vuotta sitten mieheni totesi, ettei uusia vaatteita saa laittaa kaappiin, jos henkarit eivät riitä. Uusia henkareita ei myöskään saa ostaa. Mielestäni tämä oli hyvä sääntö – meille molemmille. Ennen uusien vaatteiden ostamista kävimme vanhat läpi. Rikkinäiset annoimme jämäkangaskeräyksiin ja ehjät hyväntekeväisyyteen. Viime aikoina olen myös i

Itä-Uudellemaalle muistikylä

Kuva
Ystäväpariskunta vietti jokin aika sitten kultahäitä, eli sitä, että ovat olleet naimisissa 50 vuotta. Teimme mieheni kanssa ajatusmatkan tulevaan - miltä elämämme näyttää 80-vuotiaina. Toivoimme, että voisimme olla yhtä aktiivisia ja onnellisia kuin ystäväpariskunta. Haaveemme ei ole mahdoton, sillä yhteiskuntamme sosiaali- ja terveyspalvelut paranevat jatkuvasti. Tämän myötä elinikämme on pidentynyt. Yhä useampi suomalainen elää pidempään ja usein vielä omassa kodissaan. Valitettavasti jokainen ei ole niin onnekas. Sairaudet ja korkea ikä tuo mukanaan toimintakyvyn heikkenemistä ja joskus myös muistisairauden. Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan ja vuosittain meillä sairastuu noin 14 500 henkilöä muistisairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kolme läheistä ihmistä, niin muistisairaudet koskettavat läheisesti jo lähes miljoonaa suomalaista. Vanhuspalvelujärjestelmän ensisijainen tukimuoto on kotihoito. Muistisairauden edetessä tarvita

FSD: Fortsatt översättning av God medicinsk praxis måste tryggas

Kuva
Finlands svenska socialdemokrater har kontaktat regeringen för att i statsbudgeten trygga fortsatt finansiering för översättning av God medicinsk praxis till svenska. - Jag har full tillit till att Sanna Marins regering kommer att trygga medlen för fortsatt översättning av nya och uppdaterade rekommendationer i God medicinsk praxis, säger riksdagsledamot Johan Kvarnström (SDP). - Regeringen har satsat på de språkliga rättigheterna inom vården genom att låta översätta God medicinsk praxis. Inte kommer man att låta det arbetet gå förlorat, säger Finlands svenska socialdemokraters ordförande Anette Karlsson . - Men det borde finnas en mer bestående finansiering för översättningar av centrala styrdokument och rekommendationer inom vården. Det är en fråga om språkliga rättigheter och patientsäkerhet, påminner Anette Karlsson. I regeringsprogrammet 2019 kom man överens om att tilldela 600 000 euro för översättningen till svenska och det bygger på Justitieombudsmannens beslut från år 2015 at

Osynligt, men viktigt socialt arbete

Kuva
Förra hösten började jag studera socialt arbete på Svenska social- & kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. I början av året fick jag möjligheten att göra min högskolepraktik på Östra Nylands familjerättsliga enhet. Under min praktik fick jag även bekanta mig med social- och krisjouren, skyddshemmet och socialt arbete bland unga på polisstationen (Ankkarverksamheten). Därtill fick jag besöka mina studiekompisars praktikplatser på barnskyddet och tjänsterna för personer med funktionsnedsättning. Under dessa dryga två månader fick jag se hur värdefullt, men osynligt för så många av oss, socialt arbete det görs i vår hemstad. Ingen vill vara beroende av andra. Att behöva hjälp är dock en naturlig del av livet, eftersom var och en av oss ibland behöver hjälp. Socialt arbete har som mål att hjälpa dem som behöver hjälp och ge dem stöd och verktyg så att de kan leva ett fullt, människovärdigt och meningsfullt liv. Allt för ofta anses socialt arbete vara skrämmande som Mårran – at

Näkymätön, mutta niin tärkeä sosiaalityö

Kuva
Aloitin viime syksynä sosiaalityöntekijäopinnot Helsingin yliopiston ruotsinkielisessä yksikössä. Alkuvuodesta sain mahdollisuuden suorittaa korkeakouluharjoittelun Itä-Uudenmaan perheoikeudellisessa yksikössä. Harjoitteluni aikana sain perheoikeudellisen yksikön toiminnan lisäksi tutustua sosiaali- ja kriisipäivystykseen, turvakodin toimintaan ja poliisilaitoksella nuorten parissa tehtävään sosiaalityöhön (Ankkuritoiminta). Lisäksi pääsin opintovierailulle opiskelutovereiden harjoittelupaikoille lastensuojeluun ja vammaispalveluihin. Näiden reilun kahden kuukauden aikana olen nähnyt miten arvokasta, mutta suurimmalle osalle meistä näkymätöntä, sosiaalityötä kaupungissamme tehdään. Kukaan ei halua olla riippuvainen toisista. Avuntarve on kuitenkin luonnollinen osa elämää, sillä jokainen meistä tarvitsee joskus apua. Sosiaalityön tavoitteena on auttaa apua tarvitsevia ja antaa heille tukea ja keinoja, jotta he voivat elää täysipainoista, ihmisarvoista ja mielekästä elämää. Valitettavan

Kouluväkivaltaa ei tule kutsua kiusaamiseksi

Kuva
Pari viikkoa sitten tein virheen; luin uutisen Koskelan teinimurhasta. Aiemmin olin pelkästään otsikoiden antaman tiedon varassa, mutta en enää. Lukemassani uutisessa oli yksityiskohtaisesti kerrottu tapahtumasta ja kyyneleet valuivat poskille. Miksi minä, pienen pojan äiti menin lukemaan jotain niin kamalaa. Pohdin, miten tuntemattoman ihmisen kohtalo sai sydämeni särkymään. Jokainen menetetty nuori on yksi liikaa. Liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään koulupolkunsa aikana. Pahimmissa tapauksissa paha olo jatkuu pitkälle aikuisuuteen tai päättyy traagisesti. Liian usein tapahtumat sivuutetaan pelkkänä kiusaamisena tai poikien ”leikkinä”. Usein kyse on kuitenkin jostain muusta – kouluväkivallasta. Tehdään ajatusleikki: olet menossa töihin ja kolme työkaveria heittää sinut lumihankeen, survoo lunta kasvoillesi ja tiputtaa vielä jäälohkareen paidan sisälle – onko tämä kiusaamista vai väkivaltaa? Uskon, että aika moni aikuinen tekisi rikosilmoituksen työkavereista, jotka antavat hän

Valtuustoaloite: Lapsibudjetointi osaksi talousarvioprosessia ja lapsivaikutusten arviointia

Unelmien Porvoo 2030 kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungin visio, arvot ja kehittämistavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Yksi strategian tavoitteista on tehdä Porvoosta lapsiystävällinen kaupunki. Tavoitteen toteutumista mitataan lapsivaikutusten arvioinnin kautta, jonka toimintamalli on tällä hetkellä valmistelussa. Lapsivaikutusten arviointi on tehokas työkalu, jonka avulla voidaan turvata ja valvoa lapsen edun toteutumista, tuoda esiin lasten oikeuksia ja vahvistaa lasten kuulemiseen ja osallistumiseen liittyviä käytäntöjä. Vaikutusten arviointi on myös kustannustehokasta, sillä usein on huomattavasti helpompaa vaikuttaa valmisteilla olevaan suunnitteluun kuin korjata lasten kannalta vahingollisia seurauksia. Juuri nyt talouspäätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja koronakriisin pitkäaikaiset elinkaarivaikutukset torjua. Porvoo on päättänyt hakea Unicefin Lapsiystävällinen kunta –statusta. Yksi lapsiys

Fullmäktigemotion: Barnbudgetering till en del av budgetprocessen och barnkonsekvensbedömningen

I stadsstrategin Drömmarnas Borgå 2030 fastställs stadens vision, värden och utvecklingsmål fram till år 2030. En av strategins målsättningar är att göra Borgå till en barnvänlig stad. Hur målet uppfylls mäts genom en barnkonsekvensbedömning, vars modell nu är under arbete. Barnkonsekvensbedömning är ett effektivt verktyg för att trygga och övervaka att barnets intressen uppfylls, att föra fram barnens rättigheter och förbättra barnens möjligheter att påverka och bli hörda. Barnkonsekvensbedömningar är också kostnadseffektiva, eftersom det oftast är lättare att lösa problem i planeringsskedet än att korrigera beslut som varit skadliga för barn. Just nu är det exceptionellt viktigt att de ekonomiska beslutens barn- och familjekonsekvenser bedöms, för att undvika beslut som påverkar barn på ett negativt sätt på kort och lång sikt. Borgå har beslutat att söka Unicefs Barnvänlig kommun-status. Ett av kraven är att FN:s konvention om barnets rättigheter styr barn- och ungdomspolitiken i kom

Lapset ansaitsevat kunnolliset koulutilat

Kuva
Porvoon kouluverkko puhututtaa taas. Tällä kertaa keskusta-alueen koulut ja niiden oppilaaksiottoalueet (UM 18.2.). Lähikoulu ja sen tulevaisuus on erityisen tärkeä kysymys lapsiperheille. Tiloihin liittyvät huolet, jatkuvat muutokset ja epävarmuus vaikuttavat negatiivisesti sekä lapsiperheisiin että koulujen henkilöstöön. Kantele-talossa tiloihin liittyvä huoli on ollut pitkään läsnä, sillä rakennus mitoitettiin heti alkuun liian pieneksi. Sellaisesta virheestä tulee ottaa opiksi. Koulujen toimiminen liian pienissä tiloissa on johtanut erikoisiin tilaratkaisuihin, joita ei voida pitää oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisina. Samoja haasteita on ollut Kevätkummun lisäksi myös A-E koulussa. Lisäksi sisäilmaongelmien kanssa on painittu useassa keskusta-alueen koulussa. Kouluverkkoa on käsitelty tällä valtuustokaudella useaan otteeseen ja virkamiesten taholta on annettu ymmärtää, että täyttöasteen ollessa noin 80 prosenttia, koulu toimii pedagogisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Täy

Vihreyttäkotitalousvähennyksellä

Kuva
Viime aikoina on keskusteltu paljon kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista. Tuore VATT:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennyksen suorat työllisyysvaikutukseen ovat pienet. Kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen Suomessa tehty empiirisiin tutkimusaineistoihin perustuva tutkimus vuonna 1997 käyttöönotetusta kotitalousvähennyksestä. Kyseinen tutkimus on tarkoitus vielä myöhemmin vertaisarvioida, jolloin saamme vähennyksen työllisyysvaikutuksiin liittyen enemmän tietoa. Oletettavasti kotitalousvähennys kuitenkin voi auttaa elvyttämään palvelualoja koronakriisin jälkeen. Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennys hyödyttää eniten suurituloisia. Huomionarvoista on se, että kotitalousvähennystä hyödyntävät myös monet eläkeläiset. Erityisesti ikäihmiset, omaishoitajat ja liikuntarajoitteiset tarvitsevat arjen tueksi erilaisia palveluita, kuten siivousta. Moni on epätietoinen siitä, miten kotitalousvähennystä voi hyödyntää. Teetetyn työn (esim. remont

Kolumni: Yhdessäkin voi olla yksin

Kuva
Tänään vietetään Ystävänpäivää. Kyseinen päivä tarkoittaa monelle iloa ja rakkautta. Kaikki eivät kuitenkaan ole niin onnekkaita. Toisille päivä tarkoittaa yksinäisyyden ja menetysten korostumista. Liian moni suomalainen elää yksinäisyyden vankilassa. Juttelin jokin aika sitten omaishoitajana toimivan ystävän kanssa. Hän kertoi, kuinka omaisen tilanne heikkenee päivä päivältä. Hän kertoi, kuinka surullista on nähdä rakkaan ihmisen ajautuvan kauemmas ja kauemmas. Elämänkumppani, paras ystävä on vain muisto, vaikka hän on vielä fyysisesti läsnä. Monelle omaishoitajalle arki on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Yksinäisyys ei ole sama asia kuin yksin oleminen. Ihminen voi olla yksin, olematta yksinäinen, tai hän voi olla tosi yksinäinen silloinkin, kun on seurassa. Vuosi 2020 muistetaan Suomen historiassa yksinäisyyden vuotena. Toivon koko sydämestäni, että vuosi 2021 jää muistiin uutena alkuna ja valoisamman tulevaisuuden vuotena. Jokainen kaipaa aitoja kohtaamisia ja läheisyyttä

Mobbning förstör liv – alla barn är värdefulla

Kuva
Min väns barn berättade om skolan och kompisarna. Spel intresserade, likaså youtubare. Många saker gav barnet glädje. Men allt var inte roligt, berättade barnet. Mobbare är inte trevliga. Mobbare slår och knuffar, de söndrar saker och skriker fula ord då man går förbi. Många situationer som barn möter sopas under mattan med meningar som ”pojkar är pojkar”. I verkligheten är det frågan om något helt annat. Allt för ofta är det frågan om skolvåld. Vi måste ha nolltolerans till all mobbning, trakasserier och våld. Ansvaret ligger i första hand hos oss vuxna. Tystnad är godkännande, så låter en känd fras. Allt för ofta leder just tystnaden och att man vänder blicken till tyst acceptans. Det krävs mod att ta itu med problemet. Sanna Marins regering har fattat beslut för att minska mobbningen i vårt land: emotionella färdigheter och interaktionsfärdigheter stärks inom småbarnspedagogiken. Ankarverksamheten, som främjar de ungas välbefinnande och förebygger brott i ett tidigt skede, stärks i