Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2021.

Kuuden tunnin työaikakokeilu Porvooseen

Kuva
Ei ole salaisuus, että sosiaali- ja terveysalalla työvoimatarve kasvaa, mutta tekijöitä on vaikea saada. Työ on jatkuvan resurssipulan vuoksi kiireistä ja työmäärä koko ajan kasvava. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että liian moni sote-alalla työskentelevä on vaihtanut alaa tai harkinnut alan vaihtoa. Tämä on tullut selville useissa hoitoalan viime aikaisissa kyselyissä ja tutkimuksissa, joita ammattiliitot ovat nostaneet esille. Lisäksi suurten ikäpolvien eläköityminen tulee vaikuttamaan sote-alaan lähitulevaisuudessa entistä enemmän. Julkisuudessa on keskusteltu erilaisista toimista, joiden avulla sote-henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista voitaisiin parantaa. Mielestämme tärkeää olisi tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja etsiä ratkaisuja määrätietoisesti ongelmaan yhdessä työntekijöiden ja ammattiliittojen kanssa. Hoitajapula ei ole pelkästään Porvoon ongelma, vaan kyse on valtakunnallisesta haasteesta, johon ensisijaisesti on löydettävä valtakunnallisia ratkaisuja. Tämä ei

Socialt arbete hjälper, stöder och räddar

Kuva
Förra hösten började jag studera socialt arbete på Social- och kommunalhögskolan. I samband med mina studier fick jag uppdaterat mina kunskaper om de utmaningar som socialt arbete står inför. Därtill fick jag också hopp om alla de lösningar socialt arbete kan erbjuda. I början av året prakticerade jag på östra Nylands familjerättsliga enhet. På min praktik fick jag bekanta mig med barnskyddsarbetet i Borgå. Under den korta vistelsen blev det klart för mig hur värdefullt det arbete våra socialarbetare gör är för att främja barnens välmående och säkerhet. Barnskyddsarbete är mycket viktigt, men samtidigt handlar det också om psykiskt tungt arbete. Alla vill vi säkert det bästa till alla barn och familjer, men tyvärr har inte alla det så bra som man skulle önska sig. Då hjälper och stöder socialarbetaren. Och i vissa fall är det socialarbetaren som räddar. Man arbetar med personer som är de mest sårbara i vårt samhälle. Därför är det viktigt att socialarbetare kan göra sitt jobb väl och e

SDP:n Anette Karlsson ehdolle aluevaaleissa

Kuva
Porvoolainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Anette Karlsson (sd.) lähtee ehdolle tammikuun aluevaaleissa. Hyvinvointialuevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuussa 2022 ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueiden tehtäväksi tammikuussa 2023. Karlsson keräsi edellisissä kuntavaaleissa yli 700 ääntä, mikä oli toiseksi eniten koko kaupungissa. - Viime aikoina olen saanut paljon yhteydenottoja kotihoidon tilasta, terveyskeskuksen jonoista ja sosiaalityöntekijöiden jaksamisesta. Sosiaalialan ammattilaisena ja eduskunnassa työskentelevänä kansalaisjärjestötoiminnan asiantuntijana koen ehdokkuuden olevan ainoa vastuullinen teko, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnista. Valtuustoon valitaan alueelta 59 valtuutettua. - Hyvinvointialueet vastaavat alueen asukkai

SDP:s Anette Karlsson kandiderar i välfärdsområdesvalet

Kuva
Fullmäktigeledamot i Borgå och 2. vice ordförande i stadsstyrelsen Anette Karlsson (sdp) ställer upp i välfärdsområdesvalet som ordnas i januari. Välfärdsområdenas fullmäktige inleder sitt arbete i mars 2022 och ansvarar över att överföra social- och hälsovårdstjänsterna samt räddningsverket till välfärdsområden, och från och med början av 2023 ansvarar områdena för dessa tjänster. Karlsson samlade över 700 röster i förra kommunalvalet och fick därmed näst mest röster i sin hemstad. - Under den senaste tiden har jag blivit kontaktad om bl.a. hemvården, kön till hälsocentralen och om socialarbetarnas välmående. Som utbildad socionom (YH), blivande socialarbetare samt sakkunnig för tredje sektorn på riksdagen känner jag att det enda ansvarsfulla alternativet är att ställa upp i detta viktiga val, säger Karlsson. Östra Nylands välfärdsområde bildas av kommunerna: Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Borgå, Pukkila och Sibbo. - Välfärdsområdet ansvarar för många viktiga tjä

Muistiystävällinen Itä-Uusimaa

Kuva
Muistisairaudet yleistyvät ihmisten eläessä yhä pidempään. Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja on arvioitu, että muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35—65-vuotiaista) yli 7000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista ikääntyneistä kolme neljästä sairastaa muistisairautta. Suomessa muistisairauksien hoidon vuosittaisiksi suoriksi kustannuksiksi on arvioitu lähes miljardi euroa eli noin 10 000 euroa yhtä sairastunutta kohden. Muistisairauksia voidaan hoitaa ja kuntouttaa tehokkaasti, vaikka esimerkiksi yleisimpään muistisairauteen, Alzheimerin tautiin, ei vielä parantavaa hoitoa olekaan. Kelan lääkekorvaustilastojen perusteella noin 86 000 henkilöä käytti jotakin muistisairauslääkettä vuonna 2019. Lisäksi muistisairaiden elämänlaatua voidaan parantaa erilaisilla muistiystävällisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi muistireittien avulla voi

Karlsson ja Virtanen maakuntavaltuuston demareiden johtoon

Kuva
Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto kokoontui tänään 5.10. ensimmäistä kertaa nyt alkaneella valtuustokaudella. Sosialidemokraattinen ryhmä valitsi porvoolaisen Anette Karlssonin valtuustoryhmän puheenjohtajaksi ja pornaislaisen Harri Virtasen varapuheenjohtajaksi. Sosialidemokraattinen ryhmä on maakuntavaltuuston toiseksi suurin ryhmä 14 valtuutetulla. - On ilo toimia maakuntavaltuuston toiseksi suurimman ryhmän vetäjänä. Tulevalla kaudella meillä on paljon muutoksia ilmassa, kun hyvinvointialueet aloittavat työnsä. Maakuntavaltuustolla on myös edessä Uusimaa-ohjelman hyväksyminen. On tärkeää, että pystymme toimimaan sen puolesta, että koko Uusimaa kehittyy ja kasvaa kestävällä tavalla, Porvoossa kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajana toimiva Anette Karlsson toteaa. Uusimaa-ohjelman visio vuodelle 2030 on ”Reilusti edellä”. Se tarkoittaa ohjelman painopisteiden mukaisesti ympäristöviisasta, menestyvää ja onnellisten Uuttamaata. Tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta, nostaa

Suomi kantaa vastuunsa

Kuva
Geo Stenius kirjoittaa Uusimaassa (21.9.) pettymyksestään COVID-19-rokotteiden säästämiseen suomalaisia varten. Vaikka mielestäni on tärkeää suojella riskiryhmässä olevia sekä eturintamassa työskenteleviä, ajattelen myös, että meidän suomalaisten pitää olla solidaarisia ja toimia sen puolesta, että kaikki maailman kansalaiset saavat rokotteen. En kuitenkaan tehnyt pikaisia virhearvioita yhden uutisissa esille nostetun lauseen perusteella vaan perehdyin asiaan. Ilokseni havaitsin nopeasti, että Suomi todella kantaa vastuunsa globaalista pandemiasta lahjoittamalla noin kymmenen miljoonan euron edestä käyttämättömäksi jääneitä rokoteannoksia Maailman terveysjärjestön WHO:n perustaman COVAX-ohjelman kautta. Rokotteet ohjautuvat lahjoituksiin suoraan valmistajalta eivätkä ne saavu missään vaiheessa Suomeen. COVID-19-rokotteiden lahjoittaminen ei hidasta rokotustahtia Suomessa. Suomi on sitoutunut yhdessä muiden EU-jäsenmaiden ja komission kanssa vahvasti solidaarisuuteen koronapandemian hoi

Kolumni: Julkinen terveydenhuolto kuntoon

Kuva
Kävimme jokin aika sitten puolitoistavuotiaamme kanssa allergiatesteissä. Iloksemme hänellä ei ollut kala-allergiaa, mitä epäilimme. Sairaalalla lastenlääkäri kuitenkin kehotti meitä olemaan yhteydessä terveyskeskukseen, sillä pojalla oli vähän punaista korvassa. Soitin terveyskeskukseen ja meitä kehotettiin tulemaan kiirevastaanotolle. Menimme paikalle, mutta tilanne tuntui hölmöltä, sillä eihän pojallamme ollut akuuttia tarvetta lääkäriin. Kiireettömiä aikoja ei kuitenkaan ollut saatavissa moneen viikkoon. Tilanne sai minut miettimään yksityisen terveysvakuutuksen ottamista lapselleni. Monella perheellä on terveysvakuutus ja määrä kasvaa vuosittain. Vanhempana ymmärrän heitä – lapselle halutaan heti apua, sillä pienikin kipu pienokaisella on iso kipu vanhemman sydämessä. En kuitenkaan halua, että hyvinvointivaltio-Suomesta tulee yksityisten vakuutusten varaan rakentuva maa. Terveydenhuoltojärjestelmämme on jo nyt eriarvoistava, sillä varakkailla työllisillä on käytössään kolme järjes

Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta 22.9.2021

Kuva
Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta. Syksy on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Lehtien palstoilla on puhuttu kuljetuksiin (esim. koulujen uimahallikuljetukset) liittyvästä kilpailutuksesta - joka ei mennyt kuten Strömssössä - kun paikalliset toimijat jäivät viestinnällisten virheiden takia kilpailutuksen ulkopuolelle. Tässä asiassa meillä on nyt peiliin katsomisen paikka ja syytä varmistaa, ettei jatkossa käy niin, että paikalliset toimijat (syystä tai toisesta) jäävät kilpailutuksista (vasten tahtoaan) ulos. Kuntana meidän tulee noudattaa lakia ja kohdella kaikkia tasapuolisesti, se on selvä. Me voimme kuitenkin omalla viestinnällä ja kilpailutukseen liittyvillä laatukriteereillä painottaa niitä asioita, jotka ovat meille paikallisesti tärkeitä. Kuten esimerkiksi ruotsinkielinen palvelu. Yllätyin kuullessani Elin Blomqvist-Valtoselta (rkp), että Porvoossa on kilpailutuksissa valittu palveluita, joissa toisen kotimaisen kielen osaaminen ei ole ollut turvattu. Niin ei saa ol

Lukutaito on ihmisoikeus

Kuva
Tänään 8. syyskuuta vietetään YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää. Päivä muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa yhteiskunnassamme. Lukutaito on yksi merkittävimmistä kansalaistaidoista ja lukemaan oppiminen on jokaisen oikeus. Lukutaidolla on suuri merkitys esimerkiksi demokratian, terveyden ja tasa-arvon edistämisessä. Viime vuosina tutkimukset ovat huolestuttavasti tuoneet esille sen, että nuorten lukutaito on heikentynyt. Tällä hetkellä Suomessa alle 25-vuotiaiden nuorten ja erityisesti poikien lukutaito on heikompi, kuin vuosikymmen sitten. Lasten oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun ajan. Syitä tällaiselle kehitykselle on monia. Keskittymiskyky on heikentynyt digitaalisten laitteiden ja tietotulvan maailmassa. Kaivatko puhelimen taskustasi, jos joudut odottamaan hissiä minuutin? Todennäköisesti, sillä nykyihminen ei kestä hetkeäkään tylsyyttä. Liiat ärsykkeet vievät kyvyn keskittyä, ja se näkyy koululuokissa. Lapse

Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta 30.8.2021

Kuva
Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta. Uusi kaupunginhallitus on nyt kokoontunut kaksi kertaa. Tänään käsittelimme mm. talouden ja toiminnan seurantaraporttia, joka osoittaa, että Porvoon taloustilanne on vakaa ja moneen muuhun kuntaan verrattuna hyvä (emme esimerkiksi viime viikolla lähteneet hakemaan valtion harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, joka on tarkoitettu heikossa taloustilanteessa oleville kunnille / kriisikuntarajan lähellä oleville kunnille). Erityisen tärkeää taloutemme tasapainon kannalta on ollut Marinin hallituksen laajat kuntien tukitoimet, joista myös Porvoo on saanu osansa. Yhteisövero on ollut merkittävä talouden tasapainoittaja Porvoossa, kansallisessa vertailussa olemme saaneet toiseksi eniten yhteisöverotuloa ja edellämme on vain yksi pieni Ahvenanmaalainen kunta. Viime kaudella talouden tasapaino oli tärkeä yhteinen tavoite kaikille puolueille ja teimme ennen kriisiä ja sen aikana kaikki (silloisen tiedon valossa) mahdolliset toimet kotiku

Kolumni: Vastuullisuutta tarvitaan taudin selättämiseksi

Kuva
Puolitoistavuotias vauhtitaaperoni aloitti reilu viikko sitten päiväkotitaipaleensa. Alku oli kivisempi, kun osasin odottaa. Lapsemme pelkäsi ja itki ensimmäisinä päivinä melko paljon. Päiväkodin aloittaminen on normaalissakin tilanteessa iso muutos pienelle ihmiselle. Koronarajoitukset ja kasvomaskit tekevät muutoksesta vielä suuremman. Onneksemme ammattitaitoiset varhaiskasvattajat ovat saaneet poikamme olon turvalliseksi ja päiväkotiarki sujuu mielestäni päivä päivältä paremmin. Meiltä kaikilta löytyy erilaisia koronatarinoita – kertomuksia siitä, miten korona on muuttanut ja vaikeuttanut elämäämme. Erityisesti lapset ja nuoret ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen menneen vuoden aikana. Meidän on annettava heille kaikki tuki ja ymmärrys, jonka voimme heille osoittaa. He ansaitsevat vastuullisia aikuisia, jotka tekevät kaikkensa taudin taltuttamiseksi. Vastuulliset aikuiset huolehtivat käsihygieniasta, käyttävät maskia ja ottavat molemmat rokotukset. Riittävän korkean rokotuskat

Aluevaaleissa tulee puhua saavutettavuudesta

Kuva
Ennen kesätaukoa keskustelimme selkokielen käyttöönotosta kotikaupungissani. Keskustelun aikana huomasin, että esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja selkokieleen liittyvät asiat ovat monelle vieraita. Selkokielen käyttö nähtiin joissakin puheenvuoroissa toimintana, joka auttaa pelkästään maahanmuuttajia. Korostettiin, että vieraskielisten tulisi ensisijaisesti oppia suomea tai ruotsia. Nämä puheenvuorot osoittivat suurta tietämättömyyttä. Selkokielestä hyötyvät melkein kaikki. Kun asiat on selitetty yksinkertaisesti, on ne helpompi ymmärtää. Asiointi sujuu vaivattomammin. Myös epäselvyyksistä johtuvat puhelut ja sähköpostit voisivat vähentyä selkokieltä käyttämällä. On tärkeää muistaa, että noin puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee selkokieltä. He eivät ole vain maahanmuuttajia. He ovat ikäihmisiä, muistisairaita, afaatikkoja, kehitysvammaisia ja henkilöitä joilla on luku- tai kirjoitusvaikeuksia. Isolla osalla aikuisväestöstä on oppimisvaikeuksia. Joillakin aloilla oppimisvaikeuksia

Terveiset kaupunginvaltuutetulta 16.8.2021

Kuva
Terveiset kaupunginvaltuuston kokouksesta. Kesäkuun kuntavaaleissa valitut valtuutetut ovat tänään kokoontuneet ensimmäiseen kokoukseen. Mikaela Nylander (rkp) valittiin jatkamaan valtuuston puheenjohtajana. Lautakuntiin ja muihin luottamustehtäviin valittiin vanhoja tuttuja nimiä sekä uusia tuttavuuksia. Täältä löydät tarkemmat tiedot valinnoista: https://www.porvoo.fi/porvoon-kaupunginvaltuuston-paatokset . Allekirjoittanut sai ilon ja kunnian toimia kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana yhdessä Elin Blomqvist-Valtosen kanssa (rkp). Olemme Elinin kanssa tehneet yhteistyötä monessa aiemminkin: esim. ensimmäisen Porvoo priden järjestäminen (missä toki oli monia muitakin mukana). Uudessa tehtävässäni pääsen vaikuttamaan porvoolaisille tärkeisiin asioihin samalla ja suuremmalla painoarvolla kuin edellisellä kaudella. Olen kiitollinen porvoolaisille ja puoluetovereille siitä luottamuksesta, jota minulle on osoitettu. Tulevalla valtuustokaudella edessä on isoja asioita. Näistä myös valt

Kolumni: Aivot lomalle vai aivolomalle?

Kuva
Tänä kesänä suljin ensimmäistä kertaa työpuhelimen. En ole pariin viikkoon lukenut työsähköpostia ja päivät ovat täyttyneet mukavista hetkistä perheen kanssa. Moni työstään innostunut lukee työsähköpostia ja vastaa työpuhelimeen myös lomalla. Nykyaika ei kannusta joutilaisuuteen. Päinvastoin odotukset teräville aivoille ja tehokkuudelle ovat entistä suuremmat. Mielenterveys on koetuksella nuorilla aikuisilla ja aivosairauksien riski kasvaa ikäihmisillä. Aivosairauksilla tarkoitetaan sairauksia, jotka muuttavat tai heikentävät aivojen toimintaa. Kokonaisuuteen kuuluvat neurologiset aivosairaudet (esimerkiksi aivoinfarkti, epilepsia ja MS-tauti), psykiatriset sairaudet (esimerkiksi depressio, skitsofrenia ja ahdistuneisuushäiriöt) ja krooninen kipu. Pitkittynyt korona on myös paljastunut uhaksi aivoterveydelle. Potilailla ilmenee poikkeavaa väsymystä ja keskittymiskyvyn puutetta. Aivotyö vie nopeasti voimat niin, ettei pysty normaaliin työsuoritukseen, eikä oikein pärjää arjessakaan. Aiv

Helteellä katse ikäihmisiin – kohti ikäystävällistä Suomea

Kuva
Helle on terveysriski ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille. Iän myötä elimistön lämmönsäätelykyky laskee ja nestevajauksen riski kasvaa. Helteellä on tärkeä käydä tervehtimässä kotonaan asuvaa, mahdollisesti liikunta- ja muistitoiminnoiltaan rajoittunutta vanhusta ja huolehtia, että tällä on juotavaa saatavilla. Vierailureissulla on hyvä myös katsoa, että juoma tulee juotua ja ruoka syötyä helteen aiheuttamasta ruokahaluttomuudesta huolimatta. Hyvä idea on nauttia yhdessä viilentävää juomaa kehoa kuivattavan kahvin sijasta ja syödä jotakin. Yksinäisyys, pelko ja hoivaköyhyys on tänään enemmän läsnä kuin koskaan aiemmin. Meillä on suuri työ ja vastuu varmistaa, että jokainen ikäihminen saa tarvitsemansa palvelut ja voi kokea oman elämän mielekkääksi koroneristyksen jälkeen. Suomi myös ikääntyy, jonka myötä meille avautuu uusia mahdollisuuksia – palveluinnovaatioita ja työpaikkoja. Ikäihmisten tarpeet tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. Kunnissa kulttuuri ja liikuntamahdollisuuksie

Älä tule paha sote, tule hyvä sote

Kuva
Eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvän lainsäädännön ja Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin hyvinvointialue. Suomi on ainoa valtio maailmassa, jossa terveydenhuollon rahoittaa yksittäinen kunta. Yli puolet kunnista eivät kykene järjestämään asukkailleen laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Erot ovat johtaneet suureen eriarvoisuuteen eri kuntien asukkaiden kesken. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kaikkien suomalaisten palveluita. Hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen turvaamiseksi ehdotettu rahoitusmalli perustuu palveluista aiheutuviin kokonaiskustannuksiin, palvelutarpeen kasvuun, kustannustason muutokseen sekä palvelutarvetta kuvaaviin tekijöihin ja eräisiin muihin määräytymistekijöihin sekä tarvittaessa valtion lisärahoitukseen. Kaikkien hyvinvointialueiden, myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus kasvaa, mutta kasvu tapahtuu eri tahtiin sillä alueiden palvelutarpeet ovat erilaiset ja tämä huomioidaan rahoitusmalliss

Östra Nyland behöver en minnesby

Kuva
Mina vänner firade en tid sedan sitt guldbröllop, de har varit gifta i 50 år. Min man och jag gjorde en tankeresa till framtiden – hur skulle vårt liv se ut då vi är 80 år gamla? Vi önskade att vi kunde vara lika aktiva och glada som våra vänner. Vår dröm är inte omöjlig, eftersom social- och hälsovårdstjänsterna förbättras konstant. På grund av detta har livslängden blivit längre och allt fler seniorer är aktiva och välmående. Äldre klarar sig också längre i sina egna hem. Tyvärr är alla inte så lyckligt lottade. Sjukdomar och hög ålder för ofta med sig nedsatt funktionsförmåga och ibland också en minnessjukdom. Minnessjukdomar blir allt vanligare och årligen insjuknar cirka 14 500 personer i en minnessjukdom. I Finland finns omkring 200 000 minnessjuka och om vi tänker oss att alla har tre närstående, då berör minnesjukdom nästan en miljon finländare. Äldreomsorgen grundar på principen om att vården erbjuds i första hand i det egna hemmet. Då en minnessjukdom framskrider behövs vård

Kolumni: Millainen politiikka kiinnostaa?

Kuva
Kuntavaalit käytiin tänä vuonna erilaisissa tunnelmissa. Kaduilla ja toreilla näkyvä kampanja alkoi kunnolla vasta ennakkoäänestyksen loppupuolella. Porvoossa äänestettiin aktiivisesti ennakkoon, mutta kaiken kaikkiaan äänestysprosentti jäi alhaiseksi. ”Kotisohva” otti näissä vaaleissa suurimman vaalivoiton. Se on surullista, sillä kuntavaalien tulos vaikuttaa jokaiseen päivittäin. Miksi presidentinvaalit ja jopa Amerikan presidentinvaalit kiinnostavat suomalaisia enemmän kuin oman kotikylän asiat? Onko kunnallispolitiikka liian harmaata ja tylsää? En usko, sillä ihmiset onnistuvat keräämään satoja ja jopa tuhansia allekirjoituksia adresseihin koululakkautuksia, uusia rakennuksia tai puistojen muutoksia vastaan. Uhka saa ihmiset aktivoitumaan ja liikkeelle. Näissä kuntavaaleissa tämä konkreettinen paikallinen ”uhka” näytti puuttuvan. Muunlaista uhkaa, kuten vaalihäirintää ja propagandaa, valitettavasti oli ilmassa. Porvoon kouluverkko on pitkälti saatu kuntoon, pois lukien muutamaa eri

Omaishoitajien arvo ymmärrettävä

Kuva
Suomessa on arvion mukaan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Kunnan kanssa tehdyllä sopimuksella omaishoitajina toimivia on noin 48 700. Meillä on tälläkin hetkellä laaja joukko ihmisiä, jotka hoitavat omaistaan ilman virallista statusta omaishoitajan asemasta tai varsinaista pääsyä esimerkiksi omaishoidon tuen piiriin. Tuoreen arvion mukaan pelkästään iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palveluiden vaihtoehtoiskustannukset olisivat noin 3,1 miljardia euroa vuosittain. Omaishoitajille maksettavien palkkioiden kustannukset ovat merkittävästi pienemmät, alle puolen miljoonan luokkaa. Omaishoito on yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa ja meidän tulisi ehdottomasti pyrkiä korottamaan omaishoitajien palkkioita. Tehostetun palveluasumisen paikka on kustannuksiltaan noin 42 000 euroa vuodessa, kun taas omaishoidon kustannukset kunnille noin 9 900 euroa. Omaishoito on inhimillinen, sillä onhan kyse yhdestä suurimmista rakkaudenosoituksista mitä ihminen v

Valtuustoaloite: Liikenneturvallisuuden parantaminen Porvoossa

Kuva
Koulut ovat päättyneet ja lapset siirtyneet kesälomille. Syksyllä taas monet uudet koululaiset ovat liikenteessä, jolloin on tärkeää varmistaa, että jokaisen koulutie on turvallinen. Porvoon esiopetuksen ja peruskoulukuljetusperiaatteiden mukaan ”pimeä vuodenaika, luminen/liukas keli tai se, että oppilas kulkee yksin valaisematonta tietä pitkin, ei automaattisesti määritä koulumatkaa vaaralliseksi. Myöskään liikennöidyn yleisen tien käyttö ei suoraan tee koulumatkasta liian vaarallista. Teiden ylittämistä ei yleensä pidetä kuljetuksen perusteena. Oppilaat usein myös odottavat kuljetusta teiden varsilla.” Vaikka monet tiet on luokiteltu vaarallisiksi, on kuitenkin kaupungin linjausten mukaan hyväksyttävää, että lapsi ylittää vaaralliseksi luokitellun tien ja että hän kulkee sellaisen tien varrella 250 metriä. Sivistyslautakunta on valmistellut kuljetusperiaatteet huolellisesti ja ne ovat oletettavasti tarkoituksenmukaiset. Mielestäni koulumatkojen vaarakohdat tulee kuitenkin nostaa esil

Jokaiselle paras koulu

Kuva
Lapsi viettää koulussa suuren osan ajastaan. Koulu ei ole vain paikka, jossa opitaan lukujärjestyksen mukaisia aineita. Koulussa opitaan paljon muutakin, kuten sosiaalisia taitoja. Nyt kerätään myös nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on saada vuorovaikutus- ja tunnetaitojen oppiaineen lisäys peruskoulun opetussuunnitelmaan. Kannatan kyseistä kansalaisaloitetta. Tutkimukset osoittavat, että tunnetaitojen puute on usein taustatekijänä kouluväkivaltatapauksissa. Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä koulutus, kulttuuri ja liikunta tulevat olemaan tulevaisuuden kuntien ytimessä. Tällä valtuustokaudella Porvoossa on panostettu koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Samalla linjalla tulee jatkaa myös tulevalla kaudella. Toinen keskeinen kysymys on opetustilojen tarkoituksenmukaisuus. Kevätkummun sivistyskeskus on osoittautunut liian pieneksi. Lisätila tarvitaan. Peipon koulu on lähivuosina elinkaarensa päässä. On ryhdyttävä toimiin uuden sivistys- ja hyvinvointikeskuksen saam

Bästa möjliga skola åt alla

Kuva
Barnet är en stor del av tiden i skolan. Skolan är inte bara en plats där elever lär sig ämnen enligt läsordningen, de lär sig också sociala färdigheter. Jag stöder medborgarinitiativet om att göra kommunikations- och emotionella färdigheter till ett skolämne. Bristande emotionella färdigheter ligger ofta bakom skolvåld. Efter vårdreformen kommer utbildningen att ha en central roll i kommunen. I Borgå har vi satsat på att få bukt på inomhusluftsproblemen. Arbetet ska fortsätta. En annan viktig fråga är ändamålsenliga skolutrymmen. Det har visat sig att bildningscentret i Vårberga är för litet. Tilläggsutrymmen behövs. Peipon koulu ska snart renoveras. Vi borde skapa ett välfärds- och bildningscenter i Gammelbacka. Att flytta lågstadieskolan i samband med Pääskytien koulu är inte ett alternativ. Alla elever har rätt till en bra och trygg skola. Anette Karlsson Texten är publicerad 1.6.2021 i Östnyland.

Småbarns rättigheter ska stärkas

Kuva
Alla barn har rätt till lek, vila och fritid samt till utveckling och tillräckligt stöd. Dessa rättigheter förverkligas i högklassig småbarnspedagogik. Äntligen ses småbarnspedagogiken som barnens rättighet och inte som en förvaringsplats. Borgå behöver en plan för att främja barns och ungas välfärd samt motarbeta skolvåld. En av åtgärderna bör vara verktyg för småbarnspedagogiken och för familjerna att stärka barnens emotionella färdigheter. Vi ska utveckla småbarnspedagogiken tillsammans med personalen. Skolsekreterare är ett bra stöd för rektorerna, som får mera tid att fokusera på det viktigaste - pedagogiken och elevernas välfärd. Borgå stad bör utreda om daghemssekreterare kunde anställas för att underlätta daghemsföreståndarnas pappersarbete, så att föreståndarna kan fokusera på det pedagogiska ledarskapet. Anette Karlsson

Pienten lasten oikeuksia vahvistettava

Kuva
Lastenoikeuksiensopimus turvaa jokaiselle lapselle oikeuden leikkiin, vapaa-aikaan ja lepoon. Näitä kaikkia, kuten myös lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyviä oikeuksia toteutetaan laadukkaassa varhaiskasvatuksessa. Vihdoinkin varhaiskasvatus nähdään lapsen oikeutena, eikä pelkästään lasten säilytyspaikkana. Tuoreessa lapsistrategiassa korostetaan varhaiskasvattajien osaamista, yksilöllisen tuen tarjoamista ja pitkän aikavälin tavoitteena kaikille maksutonta varhaiskasvatusta. Lapsistrategia tunnistaa tarpeen vahvistaa pienten lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Porvoossa tulee laatia lasten hyvinvointia ja kouluväkivaltaa ehkäisevä toimenpideohjelma, jonka yhtenä toimenpiteenä tulee olla tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja kodeissa. Lisäksi päiväkotien toimintaa on kehitettävä yhteistyössä varhaiskasvattajien kanssa. Esimerkiksi päiväkodinjohtajan olisi tärkeää saada keskittyä päiväkodin pedagogiseen johtamiseen aikaa vievän paperityön sijaan. Por

Asukkaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa

Kuva
Kuntalaisten oikeus vaikuttaa kotikunnan asioihin ei ole vain kiva juttu, vaan kyse on lakisääteisestä oikeudesta. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Esimerkiksi kuntalaisaloitteet ja osallistuva budjetointi ovat keinoja edistää kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa. Tällä valtuustokaudella teimme yhteisen päätöksen aloitteiden käsittelyn tehostamiseksi. Jatkossa kuntalaisaloitteet tuodaan lautakunnille tiedoksi. Näin päättäjät saavat paremmin tietoa kuntalaisten tekemistä parannusehdotuksista ja aloitteiden merkitys päätöksenteossa vahvistuu. Osallistava budjetointi ei ole vierasta Porvoolle, sillä kevätkumpulaiset ja gammelbackalaiset ovat päässeet tutustumaan malliin lähiökehitystyön kautta. Osallistavaa budjetointia tulee mielestäni hyödyntää enemmän ja monipuolisemmin. Demarit esittivät tätä talousarviovaltuustossa 2019, mutta silloin esitys ei saanut en

Emotionella färdigheter är viktiga

Kuva
Barn och unga mår i stort sätt bra i skolan och på daghemmet. Tyvärr finns det barn som inte gör det. De upplever rädsla under sin skoltid. Under de senaste åren har vi satsat på gemenskapen i skolan, vänverksamhet, skolmedling och –coaching. Skolvåld har generellt minskat, men samtidigt har mobbningsfallen blivit allt mer allvarliga, våldsamma och svåra. Jag anser att bästa sättet att motarbeta psykiskt och fysiskt våld är att, för det första, börja arbetet i ett tidigt skede, och för det andra att tala om fenomenet med begrepp som bättre motsvarar vad det är frågan om. Jag vill att vi slutar tala om mobbning, eftersom det är frågan om psykiskt och fysiskt våld som sker i skolan eller daghemmet. Våldserfarenheter följer med barnet långt in i vuxenlivet. Många långtidsarbetslösa, personer som lider av psykisk ohälsa och marginaliserade berättar om negativa erfarenheter från sin skoltid. Det är frågan om ett allvarligare problem än bara småretas, utan det handlar om psykiskt och fysiskt

Lapsiperheitä tuettava

Kuva
Poikani syntyi muutamaa viikkoa ennen koronaepidemian rantautumista Suomeen. Päästyämme kotiin sairaalasta pandemia oli maamme suurin uutisaihe. Kukaan ei tiennyt mitä on edessä. Nyt tiedämme: raskaat, vaikeat ja yksinäiset ajat. Reilu vuosi myöhemmin valoa näkyy vihdoin tunnelissa. Sanna Marinin hallituksen exit-strategia vie meitä kohti yhteisiä hetkiä ja sosiaalista kanssakäymistä. Minun 1-vuotiaani on kasvanut kuplassa. Suunnitelmamme vauvauinneista, leikkitreffeistä ja perhekahviloista jäi haaveeksi. Ensimmäinen vuosi vierähti kotioloissa ja vertaistukea löytyi lähinnä sosiaalisesta mediasta. Monet vauvaperheet ovat kokeneet vuoden erityisen raskaana. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan koronaepidemia on vaikuttanut vauvaperheiden jaksamiseen. Epidemian aikana jopa puolet äideistä ja joka viides toisista vanhemmista kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Koronan takia vajaalla puolella pienten lasten vanhemmista yhteydenpito isovanhempiin on vä

Liikuntaa ja sielun ravintoa

Kuva
Kevät aurinko lämmittää jo ja lenkkipolut täyttyvät iloisista ihmisistä. Kiireisen arjen keskellä on ihanaa ottaa hetki itselle ja suunnata ulos luontoon. Porvoossa on paljon hienoja luontopolkuja ja ulkoilureittejä. Nämä ovat erittäin tärkeitä, sillä luonnon läheisyys elinympäristössä vähentää sairastavuutta ja lisää onnellisuutta. Valitettavasti luonto ei kuitenkaan ole vielä kaikkien saavutettavissa. Tarvitaan esteettömiä reittejä, jotta ihmiset, joilla on liikuntarajoitteita pääsevät nauttimaan niistä. Olisi myös tärkeää mahdollistaa luonto näkövammaisille turvallisella tavalla. Luonnon kuuleminen ja haistaminen lisää hyvinvointia yhtä lailla kuin luonnon näkeminen. Terveyden, hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen on kunnan vastuulla, ja tämä tehtävä korostuu entisestään. Kunta rakentaa liikkumaan kannustavan elinympäristön, joka puolestaan pidentää ihmisten ikää ja parantaa elämänlaatua. Liikunnan lisäksi myös kulttuuripalvelut tuottavat hyvinvointia. Ihmisten harrastusmahdollisuu

Tal på FSD:s fullmäktigemöte 24.4.2021

Kuva
Kamrat fullmäktigeordförande, bästa kamrater, vänner Det är roligt att se er, även om vi bara träffas via skärmen. Som alltid kan vi igen konstatera att minister Ville Skinnaris tal var inspirerande och framtidsinriktat. Kamrat fullmäktigeordförande och ministern kommenterade den rådande regeringssituationen, så jag riktar blicken på de senaste två åren. Regeringsperioden startade med ett fantastiskt regeringsprogram som innehåller flera viktiga framtidsmålsättningar. Snart strandade coronapandemin i Finland. Pandemin övertog alla nyhetskanaler. Världen var inte mera den samma. Allt förändrades. Det senaste året har för många varit tungt och ensamt. Vi saknar fysiska träffar med våra medmänniskor. Samtidigt känner jag mig lättad att Finland lyckats rädda många människoliv. Allt detta tack vare vår regering som baserar sitt beslutsfattande på sakkunskap. Pandemin var en påminnelse om hur vi alla är bundna till varandra i denna globala värld. Våra problem är andras och andras problem är

Kolumni: Ikääntyminen on mahdollisuus

Kuva
Suomi on yksi Euroopan nopeimmin vanhenevista maista, ja vuonna 2030 noin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Väestön ikääntyessä esimerkiksi muistisairaudet lisääntyvät nopeasti ja yhä useamman fyysinen tai psyykkinen toimintakyky heikkenee, mikä aiheuttaa monenlaisia turvallisuuskysymyksiä. Samaan aikaan ikääntyneet itse haluavat tutkimusten mukaan asua kotona mahdollisimman pitkään. Kuntien päätöksenteossa tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita palveluiden saavutettavuuteen. Saavutettavuus ei tarkoita pelkästään esteettömiä ympäristöjä. Kyse on ajattelutavasta ja halusta varmistaa, että jokainen ihminen voi yhdenvertaisesti osallistua ja saada tietoa. Valitettavan usein ikäihmiset nähdään yhtenä yhtenäisenä ryhmänä. Kyseinen ajattelutapa on suppea ja ongelmallinen. Pahimmassa tapauksessa tarkastelu jää pelkästään olemassa oleviin palvelurakenteisiin, jolloin asiakkaan ihmisarvo, itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys jää huomaamatta. Palvelutarve ei useinkaan liity ikään, v

Tal på Folktingets session 23.4.2021

Kuva
Ärade talman, bästa Folktingsledamöter, vänner Det är roligt att se er, även om vi bara träffas via skärmen. Det senaste året har varit tungt och ensamt. Många av oss känner sig utmattade och vi saknar fysiska träffar med våra medmänniskor. Barn och unga är framtiden. Därför är det särskilt viktigt att vi inte låter dem gå illa. Vi vet att coronakrisen har drabbat barnen – de har under längre tider gått miste om närundervisning och skolgemenskapen, inte kunnat träffa kompisar eller delta i sina hobbyer. Vi vet att den sociala gemenskapen är speciellt viktigt för barn och unga. Regeringen Marin har i alla situationer strävat till att stöda familjer, barn och unga att klara sig igenom denna svåra tid. Kommunerna har fått miljardstöd och pengar har särskilt riktats till småbarnspedagogiken och skolorna. I Finland trädde konventionen om barnets rättigheter i kraft för trettio år sedan år 1991. Konventionen ger barn flera rättigheter varav fyra kan anses vara allmänna principer: förbudet mo