Pitkittynyt koronakriisi on vaikuttanut syvästi lapsiin ja nuoriin. Poikkeusolot ja eristys ovat aiheuttaneet perheissä stressiä, väsymystä ja pelkoja, lisääntyneitä ongelmia ja riitoja parisuhteissa sekä taloudellista hätää. Korona-aika ja etätyö ovat lisänneet alkoholin käyttöä kotona, ja aiempi riskialtis juominen on voinut muuttua ongelmaksi. Suomessa arviolta 70 000 lapsen ainakin toisella vanhemmista on vakava päihdeongelma.
Lapsella, jonka kotona läheiset aikuiset käyttävää liikaa päihteitä, on monesti kiistaton avun ja tuen tarve: kasvuympäristö saattaa olla turvaton ja epävakaa. Lapsi saattaa pelätä vanhemman terveyden ja turvallisuuden puolesta. Lisäksi hän saattaa joutua näkemään perheenjäseneen kohdistuvaa väkivaltaa tai kokea sitä itse. Jatkuva stressi voi puolestaan johtaa niin fyysisiin kuin psyykkisiinkin terveysongelmiin, jotka voivat jatkua myös aikuisiällä.
Päihdeperheessä asuva lapsi joutuu usein ottamaan vastuuta asioista, jotka aikuisten tulisi hoitaa, esimerkiksi ruuasta, vaatehuollosta ja vanhemman kunnosta huolehtimisesta. Heille joulu ei ole ilon ja juhlan aikaa. He ovat usein yksin, peloissaan tai huolissaan. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua elämään sellaista arkea – tai kokemaan sellaista joulua.
Lapsi tarvitsee hyviä ihmissuhteita, kannustusta ja taitoa selvitä arkipäivän haasteista. Hän ei kuitenkaan aina saa tarvitsemaansa apua. Tämä johtuu siitä, että meillä on taipumus puhua asioista vain aikuisten ehdoilla ja jättää lapsen näkökulma huomioimatta. Suunnataan katse lapsiin. Kuullaan aidosti lapsen huolet ja ollaan herkkiä aistimaan lapsen hätä. Ennen kaikkea kannustetaan kaikkia antamaan lapselle raitis joulu.
Lapsella, jonka kotona läheiset aikuiset käyttävää liikaa päihteitä, on monesti kiistaton avun ja tuen tarve: kasvuympäristö saattaa olla turvaton ja epävakaa. Lapsi saattaa pelätä vanhemman terveyden ja turvallisuuden puolesta. Lisäksi hän saattaa joutua näkemään perheenjäseneen kohdistuvaa väkivaltaa tai kokea sitä itse. Jatkuva stressi voi puolestaan johtaa niin fyysisiin kuin psyykkisiinkin terveysongelmiin, jotka voivat jatkua myös aikuisiällä.
Päihdeperheessä asuva lapsi joutuu usein ottamaan vastuuta asioista, jotka aikuisten tulisi hoitaa, esimerkiksi ruuasta, vaatehuollosta ja vanhemman kunnosta huolehtimisesta. Heille joulu ei ole ilon ja juhlan aikaa. He ovat usein yksin, peloissaan tai huolissaan. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua elämään sellaista arkea – tai kokemaan sellaista joulua.
Lapsi tarvitsee hyviä ihmissuhteita, kannustusta ja taitoa selvitä arkipäivän haasteista. Hän ei kuitenkaan aina saa tarvitsemaansa apua. Tämä johtuu siitä, että meillä on taipumus puhua asioista vain aikuisten ehdoilla ja jättää lapsen näkökulma huomioimatta. Suunnataan katse lapsiin. Kuullaan aidosti lapsen huolet ja ollaan herkkiä aistimaan lapsen hätä. Ennen kaikkea kannustetaan kaikkia antamaan lapselle raitis joulu.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 21.12.2021 Loviisan Sanomissa ja 22.12.2021 Itäväylässä.