Siirry pääsisältöön

Kolumni: Kulttuuri hyvinvointipalveluna

Kunnat ovat suuren muutoksen edessä. Tammikuussa valitaan maamme ensimmäiset aluevaltuustot ja vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueelle. Eli puolet kunnan palveluista. Siirto ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kunta enää panostaisi asukkaiden hyvinvointiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa kunnan tehtävä. Uskon, että kulttuuri ja liikunta saavat muutoksen myötä isomman roolin hyvinvoinnin edistämistyössä.

Hyvinvoinnin edistäminen on ennalta ehkäisevää työtä. Säännöllinen huolto on edullisempaa kuin rikkinäisen korjaaminen. Mietitään esimerkiksi autoa. Se katsastetaan säännöllisesti, jotta se pysyy kunnossa. On usein edullisempaa vaihtaa vanhat osat ehjiin ennen kuin ne hajoavat ja mahdollisesti rikkovat jotain muuta samalla. Myös ihmisistä on hyvä pitää huolta, ettemme mene rikki.

Kulttuuriosallistumisella on yhteys hyvään koettuun terveyteen ja elämänlaatuun. Virikkeellinen ja innostava vapaa-ajantoiminta, kuten lukeminen, maalaaminen ja kulttuuritapahtumiin osallistuminen voi suojata dementialta. Taide- ja kulttuuriosallistuminen on tutkimuksissa yhdistetty pienentyneeseen varhaisen kuoleman riskiin ja pidempään eliniän odotteeseen. Liikunnan ja terveellisten elämäntapojen ohella kulttuuri on ennalta ehkäisevää työtä parhaimmillaan. Kulttuurin tuleekin olla kaikkien saavutettavissa tuloista ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta.

Porvoon LiiKu-passin avulla sosiaalitoimen ja nuorisotoimen asiakkaat (pitkäaikaistyöttömät, lapsiperheet ja nuoret) pääsevät maksutta tai erittäin edullisesti muun muassa valikoituihin kulttuuritapahtumiin Taidetehtaalla ja Kulttuuritalo Grandissa sekä mukaan harrastajateatteritoimintaan, taidepiiriin tai kuoroon. Passeja jaetaan tapauskohtaisesti ja se on voimassa vuoden. Rahoitus tulee nyt kaupungin sote-budjetista. Hyvinvointialueuudistuksessa on varmistettava, että LiiKu-passi toiminta jatkuu myös vuoden 2023 jälkeen.

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 21.12.2021 Uusimaassa.







Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...