SDP:n ryhmäpuheenvuoro maakuntavaltuuston kokouksessa 14.12.2021 Uusimaa-ohjelma

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut ja muut läsnäolijat

Sosialidemokraattinen ryhmä kiittää ansiokkaasta työstä, jota Uudenmaan liitto on tehnyt ja tekee meidän uusmaalaisten hyväksi. Liitto on merkittävä edunvalvojamme ja etujemme ajaja nyt ja jatkossa.

Seuraavien vuosien keskeisin asiakirja kokonaisuuden kannalta on nyt hyväksyttävä Uusimaa ohjelma. Se luo suuntaa monille tuleville yksityiskohtaisille toimenpiteille, jotka liittyvät maakuntaohjelman visioon ”Reilusti edellä”. Sitä me olemme olleet jo pitkään ja niin on syytä olla jatkossakin, jotta koko Suomi menestyy.

Uusimaa-ohjelma on positiivisen kunnianhimoinen ja kattava kokonaisuus.

Ohjelman toteutuksessa tulee päästä irti mahdollisesta kuntaraja-ajattelusta, sillä alueen kehittyminen ei pysähdy kuntarajalle. Junaraiteet ovat tärkeitä suonia, joiden ympärille syntyy luonnollista kasvua – kasvua, jota tulee tukea Uudenmaan kaikkiin ilmansuuntiin, vaikka itään suuntaava ratayhteys on vasta suunnittelun lähtökuopissa.

On tärkeää, että ohjelmassa esille nostetuille tavoitteille on asetettu konkreettiset mittarit, jotta voimme seurata niiden saavuttamista. Pidämme erinomaisena, että kaikilla kolmella sektorilla on vaativat päätavoitteet.

Niihin sisältyy myös iso määrä osatavoitteita, joita toki on hyvä olla ja tavoitella, mutta kysymys kuuluu jokaisen päätavoitteen osalta: millä keinoin ne ensisijaisesti saavutetaan?

Ympäristöviisas Uusimaa on jokaisen huulilla, mutta laitammeko liikenteen päästöt, yhdyskuntarakenteen tiivistämisen vai kiertotalouden ensisijaisiksi? Kun hyviä tavoitteita on kovin runsaasti, niiden priorisointi saattaa olla vaikeaa.

Hyvät kuulijat

Tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen.

Työssä on muistettava, että ilmastonmuutoksen torjuminen tulee tehdä kestävästi – tämä tarkoittaa sitä, että toimenpiteiden tulee olla sellaiset, että ne eivät heikennä tai lamauta kenenkään - yksittäisen henkilön tai kunnan – toimintakykyä.

Uudellamaalla yhdyskuntarakentamisen tiivistäminen on kestävää kehitystä. Tiivistäminen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että asumismukavuus, puistot ja viheralueet katoavat. Liian tiivis rakentaminen voi olla ongelmallista ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen sekä puiden hiilinielujen ja hulevesien sitomiskyvyn kannalta. Onnellisten uusmaalaiset eivät asu liian pienissä asunnoissa, jonne ei paista päivänvalo – ei ainakaan, jos haluamme myös edistää etätyön edellytyksiä.

Hyvät maakuntavaltuutetut ja muut

Uudenmaan brändin vahvistaminen on keskeistä, sillä juuri ympäristöllä on suuri merkitys siihen missä ihmiset haluavat asua. Tulevaisuudessa tämä tulee olemaan entistä tärkeämpää, sillä etätyö mahdollistaa työskentelyn Kiinassa tai Amerikassa, poistumatta Uudeltamaalta.

Kun Suomeen ja Uudellemaalle halutaan kansainvälisiä osaajia, kyse ei ole vain yhdestä vaan monesta. Heillä on perhe: puoliso, jonka pitää löytää työtä, lapset, joiden pitää löytää kavereita ja sopiva koulu tai varhaiskasvatuspaikka. Kyse on ennen kaikkea yhteisöstä, jossa voi kohdata muitakin kuin itsensä kaltaisia maahantulijoita.

Uusimaa on ihmisyhteisö meille kaikille. Ihmisten vuorovaikutus ja sosiaalinen toiminta tekevät elinvoiman, synnyttävät innovaatiot mutta ennen muuta ovat hyvän elämän pohja.

Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan alueen työelämään merkittävällä tavalla. Julkisen sektorin työntekijöistä iso osa on siirtymässä eläkkeelle. Henkilöstövaje mm. hoitajien ja varhaiskasvatushenkilökunnan keskuudessa on todellinen ongelma.

Uudenmaan työllisyysasteen nostaminen tavoiteltuun 80 prosenttiin on mielestämme välttämätön. Tältä osin olemme muita Pohjoismaita merkittävästi jäljessä, vaikka työtunneilla mitattuna Suomessa tehdäänkin lähes yhtä paljon työtä kuin Ruotsissa.

Meidän työmarkkinat ovat toisenlaiset: ne joilla töitä on, tekevät sitä hikihatussa ja sitten on iso osa ihmisiä kokonaan työn ulkopuolella.

Meillä on Pohjoismaiden alhaisin työllisyysaste, suurin pitkäaikaistyöttömyys ja eniten ihmisiä sosiaaliturvan, erityisesti toimeentulotuen varassa. Tähän on saatava muutos, jotta onnellisten Uusimaa voi toteutua jatkossa yhä useamman osalta.

Tällä hetkellä laaja työttömyys koko maassa on runsaat 372 000, yli 108 000 on pitkäaikaisesti, eli yli vuoden työttömänä samalla kun kaikkialla on osaajista merkittävä työvoimapula.

Koulutus ja ennen kaikkea osaaminen tulee olemaan merkittävässä roolissa työllisyystavoitteen saavuttamisessa. Ohjelmassa nostetaan esille, että vuonna 2035 uusista työntekijöistä yli puolet ja uusien työpaikkojen työntekijöistä yli 75 prosenttia tarvitsee korkeakoulutuksen. Kyseinen huomio on erittäin keskeinen, sillä se tarkoittaa aktiivisia toimenpiteitä koulutusasteen nostamiseksi alueella.

Ammattikorkeakoulu- ja yliopistoverkoston ylläpitäminen, kehittäminen ja rahoituksen turvaaminen on alueen työllisyystavoitteen kannalta tärkeää. Myös erityishuomiota tulee kiinnittää toisen asteen suorittaviin sekä oppivelvollisuusiän pidennyksen onnistumiseen, kuten ohjelmassa onkin ansiokkaasti tuotu esille.

Ohjelmassa on työllisyyden näkökulmasta kiinnitetty huomiota lapsiperheisiin ja nuoriin sekä koulutukseen, mutta yksi merkittävä ryhmä on jäänyt sivuun: nimittäin ikääntyneet.

Juuri yli 55-vuotiaiden työllisyydessä olemme muista Pohjoismaista eniten jäljessä. Tällä hetkellä osaavia ja toimintakykyisiä eläkeläisiä houkutellaan takaisin töihin erityisesti hoiva- ja hoitoalalla mutta myös vaikkapa rakentamisessa, jossa osaavista suunnittelijoista ja mestareista on huutava pula.

Onnellisten Uusimaa edellyttää kaikkien väestöryhmien mukaan ottamista entistä paremmin. Ikäihmisissä on valtava potentiaali koko yhteiskunnan kehittämiseksi.

Arvoisat päättäjät

TKI menojen nostaminen 5 prosenttiin on välttämätöntä, jotta koko maan tasolla voidaan päästä tavoiteltuun 4 prosenttiin. Tältä osin ja muutoinkin vertailua on hyvä suorittaa myös muihin maihin ja erityisesti Tukholman alueeseen, joka nyt on ohittanut innovatiivisuudessa oman alueemme.

Tämä on tärkeätä myös menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta. Mitkä tekijät ratkaisevat, kun vaikkapa kansainvälinen teknologian suuryritys päättää sijoittumisestaan?

Siinä on mukana niin kansallinen, alueellinen kuin myös kuntataso kaavoitus- ja maapolitiikkaansa kautta. Jotta menestymme, tarvitsemme yhteiset päämäärät ja myös riittävästi keinoja niiden toteuttamiseen.

Tiedämme, että Uudenmaan osuus rakennerahastojen varoista on alhainen ja ne suuntautuvat ensisijaisesti muualle maahan. Uudenmaan ääntä olisi kuitenkin hyvä kuulla nykyistä voimakkaammin.

Se olisi ilman muuta koko maan etu. Jos veturi yskii, muillakin menee heikommin.

Bästa fullmäktigeledamöter och andra

Innehållet i Nylandsprogrammet är bra och dess ambitiösa målsättningar kan vår grupp stödja. Det är också bra att programmet noterar regionens levande tvåspråkighet, även om den biten blivit ganska tunn.

Befolkningen i östra Nyland förutspås förbli så gott som oförändrad och i västra Nyland att minska med omkring 8 procent. Kan Nyland utvecklas enligt Nylandsprogrammets målsättningar om stora delar av regioner ser ut att falla efter?

Fokus bör också riktas på att utveckla regionens västra och östra delar på ett hållbart sätt.

Hyvät läsnäolijat

Hyvinvointialueiden muodostaminen ei siirrä kuntalaisia pois kotikunnastaan, vaan hän säilyy kotikuntansa täysivaltaisena jäsenenä, josta kunnan on jatkossakin huolehdittava.

Kunta vastaa edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, yhdyskuntarakenteen kehittämisestä, asumisesta, koulutuksesta, kulttuurista ja liikunnasta sekä pian myös yritys- ja työllisyyspalveluiden hoidosta.

Miten kuntien edunvalvonta jatkossa järjestetään? Siitäkin olisi hyvä keskustella vaikkapa tulevilla maakuntapäivillä.

Uudenmaan liitossa on käyty keskustelua siitä, tulisiko näiden maakuntaohjelman kolmen kokonaisuuden osalta laittaa erityiset toimikunnat tavoitteita edistämään.

Kaikki esitetyt kolme kokonaisuutta ovat tärkeitä. Me sosialidemokraatit haluamme kuitenkin panostaa erityisesti työllisyyden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja esitämme, että tätä koskeva maakuntahallitusvetoinen toimikunta voitaisiin asettaa.

Uudenmaan liiton sosialidemokraattinen ryhmä hyväksyy osaltaan esitetyn maakuntaohjelman 2022 – 2025 ja toivoo, että sen tässä esitetyt näkemykset otetaan huomioon jatkotyössä.

Kiitos!

Kommentit