Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2015.

Itäinen rantarata parantaa kilpailukykyä

Itäisen rantaradan, eli Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka- Pietari-junayhteyden rakentaminen parantaisi Suomen kilpailukykyä huomattavasti. Se on myös ympäristöystävällinen tapa hoitaa ihmisten liikkumistarpeita pääkaupunkiseudun ja sen itäpuolella sijaitsevien alueiden välillä. Nykyistä pohjoista kierrosta selvästi lyhyempää ja nopeampaa itäistä rantarataa tarvitaan edistämään sekä tavaroiden, palveluiden ja ihmisten nykyistä parempaa ja vapaampaa liikkuvuutta niin Suomessa kuin Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa ja henkilöliikenteessä. Lähitulevaisuudessa on nähtävissä Suomen ja Pietarin alueen välisen talousyhteisön kehittyminen ja myös matkustajaliikenteen moninkertaistuminen. Allegrolla matkusti 460 000 henkilöä vuonna 2013, sitä edellisenä vuotena kulkijoita oli 360 000. Suomi noudattaa EU:ssa sovittuja linjauksia rakentaen samalla pitkäjänteisesti yhteistyötä Venäjän kanssa yhteistyön tiivistämiseksi tulevaisuudessa. Hyvä ja tiivis yhteistyö on välttämätön edellytys pitkäaikais

Östra kustbanan förbättrar konkurrenskraften

Finlands konkurrenskraft förbättras betydligt om den östra kustbanan, dvs. järnvägsförbindelsen Helsingfors-Borgå-Lovisa- Kotka-S:t Petersburg, byggs. Det är också ett miljövänligt sätt att sköta mänskornas behov att röra sig mellan huvudstadsregionen och regionerna öster om den. Det behövs en östra kustbana som är klart kortare och snabbare än den nuvarande kurvan norrut för att främja en bättre och friare rörlighet för såväl varor, tjänster som människor i Finland och inom handeln och persontrafiken mellan Finland och Ryssland. Inom den närmaste framtiden kommer vi att få se en utveckling av det ekonomiska samarbetet mellan Finland och Petersburgsregionen och också att passagerartrafiken mångdubblas. År 2013 reste 460 000 personer med Allegro, året innan var passagerarantalet 360 000. Finland följer de linjer man kommit överens om inom EU, men bygger samtidigt långsiktigt samarbete med Ryssland för att intensifiera samarbetet i framtiden. Ett bra och tätt samarbete är oundvikligt

Svart blir inte vitt hur man än förklarar

Svar till SFP:s riksdagsledamot Mats Nylund (HBL 14.2) SFPs riksdagsledamot  Mats Nylund  försöker förklara svart till vitt (HBL 14.2). Att minska progressionen i inkomstskatten och ersätta arvsskatten med en skatt på överlåtelsevinst är, oberoende av Nylunds förklaringar, en handräckning till de rika. SFPs mål att minska beskattningen så att löntagaren alltid får minst 50 procent av sina inkomster i handen efter skatt rör uttryckligen höginkomsttagarna, dvs. sådana som tjänar omkring 40 000 euro om året. En skatterea till dem som har en inkomst på över 3 300 euro i månaden kostar samhället 550 miljoner euro. Jag är storligen förvånad över att SFP inte anser att detta är en skatterea för de rika. Jag har inte i något skede föreslagit att progressionen i inkomstbeskattningen ska skärpas. Progressionen behövs för att förverkliga rättvisa – skatter enligt betalningsförmåga. Det är sant att den totala skattegraden i Finland är hög. Det leder ändå inte per automatik till dålig ekonomis

Kokoomus polkemassa ihmisten perusoikeuksia

Taas alkoi norminpurkutalkoot. Tällä kertaa Kokoomuksen eduskuntaryhmän toimesta. Nyt norminpurkamisinto kohdistuu vammaisiin, ikäihmisiin ja muihin esteetöntä rakentamista tarvitseviin. Muun muassa märkätilojen kokovaatimuksista halutaan tinkiä ja rakentamisen muita esteettömyysvaatimuksia lieventää. Kokoomuksen eduskuntaryhmä perustelee asiaa taloudellisilla säästöillä. Ympäristoministeriön selvityksen (2014) mukaan esteettömyydestä johtuvat rakentamiskustannukset ovat alhaisia suhteessa niistä saatuihin hyötyihin. Esteettömyysmääräyksistä aiheutuvat kustannukset ovat noin 1−2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista. Usein mainitaan esteettömän wc- ja pesutilan vievän turhan paljon tilaa asunnosta, mutta sen koko rakentamismääräysten ohjeista laskien on noin 3m². Se ei ole paljon, jos kuka tahansa haluaa toimia kylpyhuoneessaan kolhimatta itseään rakenteisiin. Suomen asuntokanta uusiutuu hitaasti, noin 1,2 % vuodessa. Valtaosa asunnoista on jo olemassa. Samaan aikaan korjausraken

Yhteiskunnan on tuettava pienyrittäjiä

Osallistuin joulukuussa 2014 SDP:n #suklaatayrittäjälle -kampanjaan. Kävin kampanjan aikana tapaamassa useita pienyrittäjiä Uudellamaalla. Keskustelin tovin kahvilanpitäjän kanssa yrittäjyyteen liittyvistä epäkohdista. Kahvilanpitäjä oli nainen ja hänellä oli palkkalistoilla muutama nuori nainen – minun ikäisiä naisia. Kahvilanpitäjän työntekijät olivat äitejä ja luonnollisesti he olivat joskus pois töistä hoitaakseen sairasta lasta. Kahvilanpitäjä on velvollinen maksamaan työntekijän palkka sairastumispäivästä sekä seuraavalta yhdeksältä arkipäivältä, myös tapauksissa, jossa työntekijä on kotona hoitamassa sairasta lasta. Vasta tämän jälkeen Kela tulee vastaan kustannuksissa. Myös sijaisen palkka tulee pienyrittäjän maksettavaksi. Vuosi sitten Perussuomalaisten kansanedustaja  Pirkko Ruohonen-Lerner  totesi, ettei nuoria naisia tule palkata töihin, sillä he saattavat jäädä äitiyslomalle. On huolestuttavaa, että meillä on naispäättäjiä, jotka pyyhkivät ongelmat maton alle ja toteava

Porvoon itäinen ohitustie tarvitaan!

Porvoon itäinen ohitustie eli ns. Saaristotie ohjaisi saaristoalueelta sekä eteläisistä kaupunginosista tulevan vilkkaan liikenteen keskustan ulkopuolelle, mikä parantaisi jalankulkupainotteisen keskustan edellytyksiä, viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta. Saaristotien olisi tarkoitus yhdistää Sairaalantien jatke eli Tarkkistentien eteläpuolelta Veckjärventielle ja siitä edelleen Loviisantielle asti. Saaristotien puute merkitsee, että muun muassa raskas sorarekkaliikenne ajaa kaupunkikeskustan läpi. Sorarekkojen suuri määrä aiheuttaa myös ylimääräistä liikenteen ruuhkautumista, turvallisuusongelmia ja vaurioita teissä. Porvoon keskustan kehittäminen kevyenliikenteen painotuksella on mahdotonta niin kauan kuin rekat ovat pakotettuja ajamaan keskustan läpi. Porvoon saaristotie on merkitty voimassa olevaan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan. Kyseisessä kaavassa tiestä on eteläosassa suorempi Tarkkisten itäpuolinen linjaus. Maakuntakaavan yleispiirteinen merkintä mahdollistaa kuiten

Borgå behöver en östlig omfartsväg!

En östra omfartsväg runt Borgå, den s.k. Skärgårdsvägen, skulle styra den livliga trafiken från skärgårdsområdet och de södra stadsdelarna förbi centrum.  Det skulle förbättra förutsättningarna för ett fotgängarbetonat centrum, för trivseln och för trafiksäkerheten. Det är meningen att Skärgårdsvägen förbinds med Sjukhusvägens fortsättning, dvs. från söderom Tarkisvägen till Veckjärvivägen och därifrån vidare ända till Lovisavägen. Eftersom någon Skärgårdsväg inte finns innebär det bland annat att de tunga grustransporterna kör genom stadskärnan. Den stora mängden gruslångtradare leder också till att trafiken stockas, till säkerhetsproblem och skador på vägarna. Det är omöjligt att utveckla Borgå centrum med betoning på lättrafiken så länge som långtradarna är tvungna att köra genom centrum. Skärgårdsvägen i Borgå finns med i gällande andra skedets landskapsplan för Nyland. I planen finns en rakare dragning av den södra delen öster om Tarkis. Den allmänna beteckningen i landskapsp

SFP bevakar de rikas intressen

Minskad progressivitet i beskattningen och en överlåtelseskatt i stället för arvsskatt är saker som Svenska folkpartiet tar upp i sitt valprogram, som presenterades i onsdags. Dessa mål är typiskt sådana som tilltalar rika och som, om de förverkligas, drabbar vanliga människor, mindrebemedlade, löntagare och pensionärer. Problemet om man ersätter arvsskatten med en skatt på överlåtelsevinst är att förmögenheten samlas allt mer hos allt färre och utvalda. Förändringen skulle också oundvikligen leda till ökade inkomstskillnader. Avsikten med arvsskatten är att minska inkomstskillnaderna och den ger årligen staten 650 miljoner euro. Tänker SFP betala denna skatterea för de välbärgade med att skära i välfärdstjänsterna och låginkomsttagarnas utkomst? Eller kanske genom att höja mervärdesskatten? Jag tycker att det är rättvist att bli rik på eget arbete, men det är en annan sak att födas in i en rik familj, för det kräver inga speciella ansträngningar. Arvsskatten bör utvecklas genom

Lapsiin kohdistuvien rikosten rangaistuksia kiristettävä!

Mediassa on taas keskusteltu lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Kansalaiset tuntevat, että esimerkiksi joistakin niin aikuisiin kuin jopa aivan pieniin lapsiin kohdistuneista hyvin raaoistakin seksuaalirikoksista annetut rikosoikeudelliset tuomiot eivät kohtaa millään lailla keskimääräistä käsitystä oikeudenmukaisista sekä rikoksen vakavuuteen ja kokonaisarvosteluun nähden kohtuullisista vankeusrangaistuksista. Suomen rikoslain mukaiset rangaistusasteikot esimerkiksi seksuaalirikoksista antaisivat kyllä mahdollisuuden selkeästi oikeudenmukaisempien rangaistusten tuomitsemiseen. Etenkin täysin puolustuskyvyttömiin lapsiin kohdistuneisiin seksuaalirikoksiin liittyen pitäisi paljon voimakkaammin huomioida se, että koetuista äärimmäisen julmista teoista jäävät pysyvät jäljet uhrien mieliin ja sieluihin, eivätkä nuo traumaattiset psyykkiset vammat niin vain pyyhkiydy pois ja ole siten pelkästään tilapäisiä, kuten joissain tuoreissakin rikostuomioissa on käsittämättömästi todettu.

Lastensuojeluun panostettava!

Vantaan lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat ylikuormitettuja. Vuonna 2013 yhdellä vantaalaisella lastensuojelun sosiaalityöntekijällä oli kontollaan keskimäärin 90 lapsen kohtalo. Helsingissä vastaava määrä oli noin 50. Lapsen tilanteen perusteellinen tutkiminen ja ratkaisujen löytäminen vaatii aikaa. Tällä hetkellä vantaalaisella lastensuojelun sosiaalityöntekijällä ei ole riittävästi aikaa perehtyä syvällisesti jokaisen lapsen yksittäiseen tilanteeseen, vaikka lasten ja perheiden tukeminen tätä vaatisi. Myös lastensuojelun henkilöstön suuri vaihtuvuus heikentää lastensuojelun laatua. Viime vuonna avohuollossa aloitti 27 uutta sosiaalityöntekijää eli työvoimasta vaihtui 48 %. Toimivat lastensuojelun palvelut edellyttävät työhön sitoutuneita työntekijöitä. HS uutisoi (24.1.), että Vantaa ei ole lisäämässä työntekijöitä kriisiin vajonneeseen lastensuojeluun. Sen sijaan työntekijöiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi harkitaan palkkojen nostamista. Ratkaisu on hyvä, mutta se ei vä