Siirry pääsisältöön

Östra kustbanan förbättrar konkurrenskraften

Finlands konkurrenskraft förbättras betydligt om den östra kustbanan, dvs.
järnvägsförbindelsen Helsingfors-Borgå-Lovisa-Kotka-S:t Petersburg, byggs. Det är också ett miljövänligt sätt att sköta mänskornas behov att röra sig mellan huvudstadsregionen och regionerna öster om den. Det behövs en östra kustbana som är klart kortare och snabbare än den nuvarande kurvan norrut för att främja en bättre och friare rörlighet för såväl varor, tjänster som människor i Finland och inom handeln och persontrafiken mellan Finland och Ryssland. Inom den närmaste framtiden kommer vi att få se en utveckling av det ekonomiska samarbetet mellan Finland och Petersburgsregionen och också att passagerartrafiken mångdubblas. År 2013 reste 460 000 personer med Allegro, året innan var passagerarantalet 360 000.
Finland följer de linjer man kommit överens om inom EU, men bygger samtidigt
långsiktigt samarbete med Ryssland för att intensifiera samarbetet i framtiden.
Ett bra och tätt samarbete är oundvikligt för ett långsiktigt förtroende och
ett hållbart fredsbyggande. En östra kustbana ända fram till S:t Petersburg är
ett sådant projekt.
Östra kustbanan vore också bra för arbetsplatsresor, omkring 21 % av de
förvärvsarbetande i kommunerna i östra Nyland arbetar i huvudstadsregionen.
Omkring 2000 personer från huvudstadsregionen och 1200 helsingforsare arbetar i sin tur i östra Nyland. Huvudstadsregionen utvidgas ständigt, men östra Nyland har blivit efter i utvecklingen eftersom det inte finns spårförbindelse.
Ett trafikprojekt som östra kustbanan är inte enbart en trafikfråga utan också
en fråga om samhällsstruktur. Undersökningar som FFC låtit utföra visar att 45
% av Finlands BNP produceras inom korridoren Helsingfors-Tammerfors. Det
uppstår ny bostadsproduktion och nya arbetsplatser längs järnvägarna. Också
östra Nyland måste få komma med i denna utveckling. Kollektivtrafiklösningarna, i synnerhet de miljövänliga lösningarna som spårtrafiken, utgör en del av
basservicen i välfärdssamhället. Effekterna av en ny östra kustbana bör utredas såväl ekonomiskt som trafikmässigt genom en nyttoanalys under nästa
regeringsperiod.
Anette Karlsson
Texten är publicerad 26.2.2015 i Östnyland.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...
Lue lisää »