Me 1980- ja 1990-lukujen lapset kasvoimme digivapaassa maailmassa ja olemme luoneet oman digitaalisen jalanjälkemme itse. Tietokoneet olivat lapsuudessamme verrattain harvinaisia eikä digikameroista ollut tietoakaan. Kameran kuvat piti käydä teettämässä liikkeessä, jonka jälkeen paperisia kuvia voitiin ihastella perheen kesken. Kasettisoittimella oli lapsuudessani mahdollisuus tallentaa omaa puhetta. Tästä on todisteena hauska, mutta nolo äänite, jossa laulan joululauluja. 2000-luvun lasten vanhemmat ja usein myös isovanhemmat käyttävät ahkerasti sosiaalista mediaa ja nykyajan vauvoista on miltei poikkeuksetta kuvia internetissä. Jokainen meistä tietää lapsia, joiden digitaalinen jalanjälki on luotu jo ennen hänen syntymäänsä äidin julkaisemien vatsakuvien ja ultraäänikuvien myötä. Lapsen syntymää on jo vuosikymmeniä iloittu paikallislehdissä ja nykyisin ilouutiset perheenlisäyksestä kerrotaan myös sosiaalisessa mediassa. Internetiin ladatut kuvat ovat kuitenkin aivan eri tava...