Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Suomeen saatiin tulevaisuushallitus

Kevät on ollut vaalientäyteistä aikaa, kun ensin käytiin eduskuntavaalit ja heti perään eurovaalit. SDP sai eduskuntavaaleissa eniten kansanedustajia, joten puolueen puheenjohtaja Antti Rinne nimettiin hallitustunnustelijaksi. Kaikkien puolueiden kanssa käytiin keskustelut, kuten asiaan kuuluu. Tämän keskustelun pohjalta löydettiin kumppanit, joiden kanssa yhteinen näkemys oli mahdollista löytää. Ilman yhteistä näkemystä ja visiota tulevaisuudesta ei hallitusohjelmaa tai toimivaa hallitusta saada muodostettua. Kaikkien hallituspuolueiden kansanedustajien ja puolueiden toimielinten tulee hyväksyä ohjelma, jotta sen tavoitteita saadaan ajettua maaliin kauden aikana.

Tällä kertaa yhteinen näkemys löytyi viiden puolueen (SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP) kesken. Hallitusohjelma valmistui aikataulussa ja viime viikolla Suomi sai uuden hallituksen, kun Rinne I aloitti työnsä. Vaikka julkisessa keskustelussa ja myös Loviisan Sanomien mielipiteessä (LS 7.6.) on annettu ymmärtää,…

Kolumni: Hölmöläisen hommaa

Tulin mukaan kuntapolitiikkaan vuonna 2017. Odotukset tulevalle kaudelle olivat suuret. Halusin laittaa kaupungin koulut kuntoon, päästä eroon sisäilmaongelmista ja turvata jokaiselle porvoolaiselle lapselle turvallisen ja viihtyisän koulutaipaleen. Tämän unelman toteutumiseen on vielä matkaa. Onnistumisia on koettu, mutta myös pettymystä ja suuttumusta mahtuu näihin kahteen kuluneeseen vuoteen. Erityisen vihaiseksi minut on saanut jatkuvat kiinteistöjämme koskevat ongelmat. Aina kun tuntuu, että pääsemme eteenpäin, niin jokin uusi ongelma kolkuttaa ovelle. Viimeisimpänä jäähalli, sitä ennen Pääskytien koulu, A-E koulu, Kvarnbackens skola ja Ilolan päiväkoti vain muutamia mainitakseni.

Julkisessa keskustelussa olleiden ongelmakohteiden lisäksi on myös muita, esimerkiksi Tulliportin koulu, eli rakennus, jossa osa A-E koulun pienluokista sekä nykyään myös iltapäiväkerho toimii. Ihmettelin jo kuntavaalien alla miksei kyseistä rakennusta purettu ja suunniteltu erityisoppilaiden tilat uuden…

Sote jatkuu – Itä-Uudenmaan pidettävä yhtä

Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi – puhutaan arvauskeskuksista, jonne on vaikea päästä. Kansainvälisen vertailun valossa suomalainen terveydenhuolto on kuitenkin kustannustehokasta ja huippuluokkaa. Sosiaalihuolto on jäänyt vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi vanhuspalvelut on muissa Pohjoismaissa paremmin resursoitu kuin Suomessa. Parantamisen varaa meillä on. Terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä, joka syventää eroja suosimalla parempituloisia: työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vähävaraisilla ihmisillä vain yksi. Jonot terveyskeskusten lääkäreille ja hammashoitoon ovat liian pitkiä. Vanhustenhoito on aliresursoitua, joka on johtanut vakaviin laatuongelmiin ja jopa kuolemantapauksiin.

Viime hallituskaudella sote-ongelmia lähdettiin ratkomaan mammuttimaisella uudistuksella, jonka suurimmat epäkohdat olivat sote-palvel…

Valtuustoaloite: Omaishoitajien vapaapäivistä ei tule periä maksua

Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoitajien työpanoksen merkitys ja arvostaa sitä nykyistä enemmän.

Omaishoitolaki 4 §:n mukaan jokaisella omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on kuitenkin oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen …

Fullmäktigemotion: Avgiften för närståendevårdarnas lediga dagar bör slopas

Närståendevårdarna gör ett mycket värdefullt arbete. De hjälper och stöder sina närmaste i vardagen dygnet runt, varje dag i veckan. Utan deras insats skulle kostnaderna årligen vara närmare tre miljarder euro mera än i dagsläge. Närståendevårdarna tänker knappast på att de sparar samhället pengar då de tar hand om sina närmaste. Beslutsfattare borde dock se hur stor betydelse och inverkan närståendevårdanas arbete har och värdesätta deras arbete mer.

Enligt lagen om stöd för närståendevård 4 § har en närståendevårdare rätt till minst två dygn ledig tid per kalendermånad. En närståendevårdare har rätt till minst tre dygn ledig tid per kalendermånad, om hen oavbrutet eller med få avbrott varit bunden vid vården dygnet runt eller fortgående varje dag. Vårdaren anses vara bunden vid vården dygnet runt oberoende av om den vårdbehövande regelbundet en liten del av dygnet anlitar social- och hälsovårdstjänster som ordnas utanför hemmet eller får rehabilitering eller undervisning.

Enligt § 6 b…

Valtuustopuhe 22.5.2019 Henkilöstöohjelma

Arvoisa puheenjohtaja, bästa fullmäktigeledamöter

Henkilöstö on kaupunkimme tärkein voimavara ja heistä on pidettävä huolta. Työssä jaksaminen, työn ilo ja vetovoimaisuus ovat seurausta luovasta, osaamista arvostavasta ja innovatiivisesta organisaatiosta. Kaupunkimme päämäärinä on turvalliset, terveelliset ja toimivat työolosuhteet. Lisäksi haluamme kestävää ja kehittyvää toimintakulttuuria. Nämä kaikki ovat hyviä tavoitteita, mutta vielä tarvitaan luovaa ja yhteistyökykyistä johtamista, jotta siihen päästään.

Jokainen työntekijä haluaa onnistua työssään ja saada mahdollisuuksia kehittyä. Tämä koskee myös ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Usein kielimuuri voi kuitenkin olla esteenä. Työ sujuu aina paremmin, kun ihmiset ymmärtävät toisiaan. Työ tuntuu aina paljon raskaammalta, jos kommunikointi on vaikeaa. Kyse ei kuitenkaan ole vain mukavuudesta tai helppoudesta – vaan myös työturvallisuudesta.

Meidän on varmistettava, että jokaisella kaupunkimme työntekijällä on riittävät kielita…

Kolumni: Tahtotilana parempaa vanhustenhoitoa

Vanhustenhoidon surkea tila nousee aika ajoin julkiseen keskusteluun. Alkuvuodesta suuttumusta herätti yksityisten hoivakotien voitontavoittelu. Pian sen jälkeen saimme kuulla, että Valvira tutkii 60:tä epäilyttävää vanhuskuolemaa. Ja nyt Porvoossa keskustellaan taas kotihoidon tilanteesta. Suomalainen vanhustenhoito on retuperällä. Toimenpiteitä tarvitaan sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.

Kuntapäättäjänä minua suututtaa, mutta myös harmittaa. Olemme lisänneet resursseja kotihoitoon ja päättäjien sekä virkamiesten keskuudessa on vahva yhteinen tahtotila tilanteen parantamiseksi. Välillä tuntuu, että rämpisimme suossa. Työtä tehdään jatkuvasti tilanteen parantamiseksi, mutta vielä on paljon tehtävää. Yksityisten hoivakotien valvonnassa, tarvittavien korjaustoimenpiteiden tekemisessä ja tiedottamisessa onnistuttiin Porvoossa. Sen sijaan kotihoidon muutoksessa tapahtui virheitä. Se on syytä myöntää ja todeta, että virheistä voi oppia. Hoitajat, omaiset ja asiakkaat on ot…

Avsikten är en bättre äldrevård

Problem inom äldrevården gör sig påminda i den offentliga diskussionen med jämna mellanrum. Den vinstjakten som uppdagades i början av året inom de privata vårdhemmen väckte stor ilska. En tid efter skandalerna nåddes vi av nyheten att Valvira utreder 60 misstänksamma dödsfall inom äldrevården. Och nu diskuteras hemvården i Borgå återigen. Den finländska äldrevården mår inte bra. Det behövs åtgärder både på lokal och nationell nivå.

Som kommunbeslutsfattare är jag arg, men också besviken. Vi har ökat resurserna inom hemvården och det finns en stark vilja bland beslutsfattare och tjänstemän att förbättra situationen. Men ibland känns det som om man för en omöjlig kamp. Vi jobbar konsekvent med dessa frågor, men det finns fortfarande mycket som måste göras. Vi lyckades bra i Borgå med övervakningen, med att rätta till problempunkter och med informationen gällande privata vårdhem. Men vi misslyckades då det var frågan om förändringen inom hemvården. Det är skäl att erkänna och samtidigt k…

Kaikki liikkujat huomioitava

Viime päivinä on puhuttu paljon Porvoon keskustan kehittämisestä ja erityisesti pyöräilykulttuurin edistämisestä. Virkamiesten valmistelema esitys Läntisen Mannerheiminväylän pyörätiekokeilusta herätti paljon tunteita. Pyörällä liikkuminen on helppoa ja mukavaa, varsinkin kesäisin. Käymme usein pyörälenkeillä mieheni kanssa. Tästä huolimatta en innostunut esityksestä, sillä koen ettei se olisi joustavoittanut liikkumista keskusta-alueella. Liikenne ruuhkautuu tiettyinä kellonaikoina, erityisesti siltojen kohdalla.

Pyöräilyn edistäminen on tärkeää ja siksi olin innoissani siitä, että muun muassa kaupunkipyörät saapuvat Porvooseen. Mielestäni kaupunkikehityslautakunta päättii viisaati ottaessaan Mannerheiminkadun sillan pyöräkaistan, Piispankadun ja Kirkkokadun läpiajokieltojen suhteen aikalisän. Outi Lankia (kesk.) kirjoitti sosiaalisessa mediassa hyvin Kuopion mallista. Sinne on muodostunut laaja autottomien katujen alue, mutta ensin tehtiin autoille isot parkkihallit ja vasta sen jälk…

Varhaiskasvatuksen edistysaskeleita Loviisassa

Luin ilahtuneena (LS 26.4.), että Loviisa on päättänyt osallistua 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun. Päätös kertoo Loviisan tahtotilasta olla lapsiystävällinen kaupunki. Valitettavasti naapurissa oleva Porvoo päätti toisin. Demarit jäivät helmikuussa 2018 miltei yksin, kun esitimme, että Porvoo lähtisi mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun.

Sosiaalisesta taustasta johtuvat erot ihmisten välillä muodostuvat hyvin varhaisessa vaiheessa elämää. Kun lapsi aloittaa koulunkäynnin, voi toisella yksilöllä olla käytössään satoja sanoja, toisella tuhansia. Saattamalla koko ikäluokka yhtenäisen varhaiskasvatuksen piiriin, luodaan edellytykset sujuvalle yhteiselle oppimiselle perusopetuksessa. Useat tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatukseen panostaminen on paras tapa vähentää koulutuksen ja köyhyyden periytymistä.

Tiedämme, että jokainen varhaiskasvatukseen panostettu euro maksaa itsensä seitsenkertaisesti takaisin. Tästä syystä on hienoa, että Loviisassa on pää…

Sosionomin visioita hallitusohjelmaan

Pian tärkeä työ alkaa, kun maamme hallitusta ryhdytään muodostamaan ja tulevan kauden tavoitteita kirjaamaan hallitusohjelmaan. Kirjauksia on saatava lasten aseman parantamiseksi, nuorten tukemiseksi eteenpäin koulupolulla ja työelämään sekä vanhustenhoidon ongelmien korjaamiseksi. Kantavina teemoina tulee olla eriarvoisuuden vähentäminen, terveyserojen kaventaminen ja köyhyyden torjuminen.

Varhaiskasvatus on valitettavasti, ryhmäkokojen suurenemisen myötä, muuttunut lasten säilyttämiseksi. Kahdeksan yli 3-vuotiasta lasta yhtä varhaiskasvattajaa kohden on liikaa, meidän on vähintäänkin palattava aikaan ennen Sipilän hallituksen heikennyksiä. Lapsi kaipaa aikuista, joka ehtii kuunnella ja ottaa syliin. Jokaisen perheen on tunnettava, että lapsi saa hyvää hoitoa ja laadukasta varhaiskasvatusta. On kestämätöntä, että tavalliset perheet joutuvat maksamaan niin korkeita päivähoitomaksuja, varsinkin kun tutkimukset osoittavat, että laadukas varhaiskasvatus hyödyttää kaikkia lapsia. Maksuja o…

Mindre barngrupper

En kvalitativ småbarnspedagogik jämnar ut skillnaderna mellan barn och förbereder dem för skolgången. Tyvärr har dagvården blivit istället bevaring av barn. Enligt statsrådets utredning finns det i dag mer deltidsbarn, mer barn per vuxen samt mer stora och blandade barngrupper. I utredningen framkom också att grupper som fungerar i samma utrymme delas på två i systemet för att få statistiken att se bättre ut. I verkligheten kan grupperna vara okontrollerat stora.

Nästa regering måste återinföra den subjektiva dagvårdsrätten, öka mängden vuxna per barn och satsa på förebyggande arbete. Kunskapsnationen Finland ska sporra familjerna att ge sina barn småbarnsfostran. Det är orimligt att vanliga familjer måste betala så höga dagvårdsavgifter när forskning visar att en kvalitativ småbarnspedagogik gynnar alla barn. Avgiftsfri dagvård är inte en utopi, utan en vision för framtiden. Det behövs mera hjärta i beslutsfattandet. Kvalitativ småbarnsfostran är ett av de bästa sätten att förebygga u…

Tarvitsemme koulutuksen kunnianpalautuksen

Maailmassa ei ole montaa maata, jossa köyhän duunariperheen neljä lasta ja työttömän yksinhuoltajan lapsi saa korkeakoulutuksen. Teoreettisesti kaikilla suomalaisilla, perhetaustasta riippumatta, on yhtäläiset koulutusmahdollisuudet. Käytännössä tilanne on toinen. Koulutus ja köyhyys periytyy yhä vahvasti.

Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on eriarvoisuuden kasvu. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Tätä tilannetta ei voi hyväksyä, vaan nyt vaaditaan rohkeita uudistuksia ja tulevaisuuden visiota suunnan kääntämiseksi. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä.

Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa jatko-opiskelupaikkaa, vaikka he sellaista tavoittelivat. Näille nuorille on lähetetty kirje, jossa kerrotaan etteivät he pääse opiskelemaa…

Yhteiskunnan turvaverkkoa tiivistettävä

Kaikki tarvitsevat joskus apua, siksi meillä tulee olla toimiva turvaverkko, jonka läpi kukaan ei pääse tippumaan. Seuraavalla hallituskaudella sosiaaliturvaa tulee uudistaa. Sosiaaliturvan tulee olla jatkossakin syyperusteista ja kannustavaa, mutta esimerkiksi toimimattomasta aktiivimallista on luovuttava. Uudistuksen edetessä tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden ihmisten (kuten esimerkiksi sijoitetut lapset, omaishoitajat ja pienyrittäjät) aseman parantamiseen, joiden turvaverkko on tällä hetkellä heikko.

Perhehoitajan saaman palkkion suuruus ja lapsesta maksettava kulukorvaus vaihtelee kunnittain. Sama tilanne on omaishoitajilla, joiden erityisenä ongelmana on myös se, että monet tekevät arvokasta omaishoitotyötä ilman minkäänlaista korvausta. Perhehoitajien ja omaishoitajien kohdalla tarvitaan valtakunnalliset kriteerit ja toimintaohjeet. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tuen suuruus vaihtelee asuinpaikan perusteella. He tekevät mittaamattoman arvokasta työtä ja meidän päät…

Unga ska gå i skola

Den nioåriga grundskolan skapades för att tillfredsställa industrisamhället, men idag krävs en högre utbildningsnivå. Då samhället och arbetsmarknaderna har ändrats är det naturligt att vi förlänger läroplikten att motsvara de behov unga i dagens läge har. Årligen blir några tusen unga utan en fortsatt studieplats, även om det försökt få en. De har fått ett brev, där det står att du inte blivit vald. Det är ett kallt budskap till en ung människa. Alla 16-åringar ska få en studieplats.

En del av dem som fått en studieplats har svårt att klara av läromaterialens kostnader. En fjärdedel av dem som avbryter sina studier vid andra stadiet uppger att ekonomiska svårigheter är en bidragande orsak till att de avbryter studierna. Flera forskningar visar att en låg utbildningsgrad ökar risken för fattigdom och arbetslöshet. En grundskoleexamen räcker inte till i dagens värld. Därför måste läroplikten förlängas och andra stadiet ska vara genuint avgiftsfritt. Det behövs mera hjärta i beslutsfatta…

Alla ska ha rätt att till trygg och värdig ålderdom

Alltför många äldre har blivit illa behandlade och lämnade till sitt öde. Privata vårdbolag har gjort vinst genom att försumma kvaliteten i vården. Hemvården är på många håll i kris och pensionärsfattigdom är verklighet. Många pensionärer är tvungna att välja bort läkarbesök eller mediciner på grund av pengabrist. Kundavgifter har till och med gått till utmätning. Vill vi faktiskt att 2020-talets Finland ser ut såhär?

Enligt en studie gjord av Institutet av hälsa och välfärd får inte alla åldringar hjälp av kommunen, utan främst av sin make/maka eller sina barn. Närståendevårdarna gör ett mycket värdefullt arbete. De hjälper och stöder sina närmaste i vardagen dygnet runt, varje dag i veckan. Utan deras insats skulle kostnaderna årligen vara närmare tre miljarder euro mera än i dagsläge. Närståendevårdarna tänker knappast på att de sparar samhället pengar då de tar hand om sina närmaste. Beslutsfattare borde dock se hur stor betydelse och inverkan närståendevårdanas arbete har och värd…

Hyvä ja turvallinen vanhuus kuuluu kaikille

Suomessa ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Hoivayrityksissä on kääritty voittoja laiminlyömällä hoidettavia. Kotihoito on monin paikoin kriisissä ja eläkeköyhyys on todellisuutta. Pienituloiset eläkeläiset joutuvat jättämään menemättä lääkäriin tai ostamatta lääkkeitä rahapulan takia. Asiakasmaksuja menee jopa ulosottoon. Haluammeko todella, että 2020-luvun Suomi näyttää tältä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolista apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoit…

Hoivaköyhyys on kasvava ongelma

Liian moni ikääntynyt suomalainen ei saa tarvitsemiaan palveluita. Lääkäriin ei mennä rahanpuutteen takia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja menee ulosottoon. Useat itäuusmaalaiset ikäihmiset ovat kertoneet minulle sydäntäsärkeviä tarinoita, siitä millainen heidän arki todellisuudessa on. Eräs nainen jopa totesi, että ei tässä voi muuta, kun antaa laskujen mennä ulosottoon. Ei minulla ole mitään annettavaa, vaikka tulisivat kotoa etsimään. Naisen kuvailema arki ei ole elämää, se on jatkuvaa selviytymistaistelua. Näinkö me haluamme kohdella maamme ikääntyneitä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolisen avun tarve alkaa 80 ikävuoden jälkeen. Valitettavasti apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaisten antama apu onkin vanhusten kotona pärjäämisen kivijalka. Vain joka viides yli 80-vuotias sai tutkimuksen mukaan apua kunnalta. Vanhustenhoito on saatava kuntoon. Hoivaköyhyys ei saa olla arkea Suomessa. Tarvitaan toimi…

Hallitus kaatui sote-seinään, mitä nyt?

Pimeänä marraskuun yönä 2015 kokoomus ja keskusta tekivät lehmänkaupan. Toinen sai 18 maakuntaa ja toinen markkinamallin, eli ns. valinnanvapauden. Parlamentaarinen valmistelu ja sosiaali- ja terveysuudistuksen alkuperäiset tavoitteet (palveluiden saatavuuden parantaminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja terveyserojen kaventaminen) heitettiin romukoppaan. Ihmisten tarpeet ja perustuslailliset oikeudet jäivät terveysbisneksen voitontavoittelun ja valtapelin jalkoihin.

Mammuttiuudistus eteni kuin höyryjuna, kunnes sen perustuslaillisuutta ryhdyttiin tarkastelemaan. Sote-seinä tuli vastaan kesäkuussa 2017, kun perustuslakivaliokunta esitti, että valinnanvapaus palautetaan valtioneuvoston valmisteltavaksi. Samoihin aikoihin hallituspuolue Perussuomalaiset hajosi. Siniset jäivät hallitukseen ja Perussuomalaiset siirtyivät oppositioon. Kaiken tämän keskellä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti pyytävänsä hallituksen eroa. Aiemmin hän oli vilauttanut eroa marraskuussa 2015. Toise…

Nordiska modellen och nordiskt samarbete framgångsrecept

Det är inte en slump att de nordiska länderna ofta toppar olika internationella jämförelser vad gäller jämställdhet, hälsa, konkurrenskraft, lycka, social mobilitet osv. Den nordiska modellen är en framgångssaga som lyckats kombinera jämlikhet och ekonomisk effektivitet. Tack vare det nordiska samarbetet har de nordiska länderna kunnat lära sig av varandra samtidigt som invånare och företag fått fler arbets- och tillväxtmöjligheter.

Den nordiska modellen står på tre grundpelare. Den första är universalismen dvs investeringar i utbildning, vård och social trygghet för alla. Den andra är en organiserad arbetsmarknad med jämnstarka parter och kollektivavtal. Den tredje pelaren är en ekonomisk politik för full sysselsättning.

Samarbetsviljan och förmågan att koordinera arbetsmarknadspolitiken, välfärdspolitiken och den ekonomiska politiken har gett de nordiska länderna med sina små öppna ekonomier flexibilitet att anpassa sig till förändrade omständigheter och dra nytta av globaliseringen. …

Päiväkotien aikuisvaje ratkaistava

Viisivuotiaan lapsen vanhemmat olivat menossa naimisiin. Lapsi hätääntyi ja sanoi hoitajalle: minne minä sitten menen, kun äiti ja isä menee sinne naimisiin? Lapset haluavat istua sylissä ja että heitä kuunnellaan - heillä on paljon ajatuksia ja kysymyksiä. Varhaiskasvattajat viettävät suuren osan päivästä lapsen kanssa, he ovat silta aamun ja illan välillä. He ovat ihmisiä, joiden huomaan vanhemmat ovat uskoneet tärkeimmän osan itsestään. Ei ole mikään pieni asia, miten päiväkodit toimivat ja miten varhaiskasvattajat siellä jaksavat.

Julkisuudessa on jälleen puhuttu ylisuurista päiväkotiryhmistä, melusta ja levottomuudesta sekä henkilökunnan uupumisesta ja riittämättömyyden tunteesta. Varhaiskasvatuslakia uudistettiin tällä hallituskaudella, mutta lakiin jäi pahoja puutteita. Suurimpia ongelmia ovat henkilöstön liian vähäinen määrä, ylisuuret lapsiryhmät, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja lastenhoitajien joustavien täydennyskoulutusmahdollisuuksien puute.

Monet pitkään alall…

Gammelbackan metsä on tärkeä

Gammelbackan metsä on tärkeä meille kaikille alueen asukkaille. Se on arvokas rentoutumisen paikka, hyvinvointia lisäävä ulkoilualue ja energiaa antava luonnonympäristö - se on osa alueen asukkaiden identiteettiä. Meillä kaikilla on yhteinen halu suojella metsää. Haluan kuitenkin korostaa, että kaupungilla ei ole mitään suunnitelmia metsän tuhoamiseksi tai hävittämiseksi.

Hamarin, alakoulun alueen ja Gammelbackan metsän kaavan (AK 442) valmistelua jatketaan nyt keväällä. Kaava oli viimeksi tapetilla keväällä 2017, jolloin metsänreunaan suunniteltuja omakotitalotontteja vastustettiin vahvasti (416 allekirjoitusta adressissa). Kävimme silloin maastokävelyllä ja viesti oli selvä: metsän reunoja ei saa nakertaa. Mökkikylän rakentuminen metsän itäiselle puolelle ei ollut mieluinen uutinen, mutta päätökset siitä oli tehty viime valtuustokaudella. Tullessani mukaan kunnallispolitiikkaan, mitään ei ollut tehtävissä mökkikylän suhteen. Nyt suunnitteilla olevaan kaavaan voimme kuitenkin vaikutta…

Valtuustoaloite: Vanhusasiamies Itä-Uudellemaalle

Yhä useampi suomalainen elää pidempään. Tarvitaan laadukkaita, monipuolisia ja yksilöllisiä vanhuspalveluita, jotka vastaavat nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita. Ikääntyneiden määrä kasvaa. Porvoossa on tänään yli 4000 enemmän yli 65-vuotiasta kuin viisitoista vuotta sitten. Ikäihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja harrastusmahdollisuuksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen (2014) mukaan Suomi on hyvä paikka vanheta. Tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolisen avun tarve alkaa 80 ikävuoden jälkeen. Valitettavasti apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaisten antama apu onkin vanhusten kotona pärjäämisen kivijalka. Vain joka viides yli 80-vuotias sai tutkimuksen mukaan apua kunnalta. Kuntien on kiinnitettävä enemmän huomiota vanhuspalveluiden saatavuuteen ja alueensa omaishoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Ongelmia on ilmennyt myös kotihoidossa sekä vanhusten palveluasumisessa. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton selvitysten mukaan kotihoidon…