Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson toivoo, että opetus- ja kulttuuriministeriö lisää puheterapeuttien koulutuspaikkoja ensi vuonna korkeakoulujen kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa. Tänään 20.11. vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää ja Karlsson haluaa muistuttaa, että jokaisella lapsella on oikeus kieleen.
- Suomeen on rantautunut uusi ilmiö, puhumattomat kolmevuotiaat. Yhä useammalla lapsella on vaikeuksia puheen tuottamisessa. Peruskouluun siirryttäessä lasten erot ovat huimat, toinen osaa yli tuhat sanaa kun toinen vain sata. Yhtenä syynä on vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen vähentyminen. Lapsi pääsee harjoittelemaan puheen tuottamista aikaisempaa vähemmän, kun vanhemman läsnäolo lapsen elämässä on vähentynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan vuoksi, arvio Karlsson.
Keväällä julkaistusta Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometristä selviää, että puheterapeuteista on pulaa koko maassa. Eikä kyseessä ole mikään uusi ilmiö. Puheterapeuteista on ollut pitkään pulaa ja tilanne vaihtelee paljon alueittain. Sen lisäksi, että joillain paikkakunnilla puheterapeutille ei pääse ollenkaan, vaihtelevat myös jonotusajat ja käytännöt hoitoon ohjaamisessa.
- Jos puheterapia päästään aloittamaan liian myöhään, lapselle on saattanut ehtiä kehittymään käsitys, että hän ei osaa puhua eikä voikaan oppia. Lapsi tiedostaa liian voimakkaasti, että asia on hänelle vaikea ja se voi hidastaa harjoittelua. Puhumattomuus heikentää lapsen mahdollisuuksia edetä koulupolulla ja pahimmassa tapauksessa se johtaa kiusaamiseen, häiriökäyttäytymiseen ja syrjäytymiseen, Karlsson huomauttaa.
- Suomeen on rantautunut uusi ilmiö, puhumattomat kolmevuotiaat. Yhä useammalla lapsella on vaikeuksia puheen tuottamisessa. Peruskouluun siirryttäessä lasten erot ovat huimat, toinen osaa yli tuhat sanaa kun toinen vain sata. Yhtenä syynä on vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen vähentyminen. Lapsi pääsee harjoittelemaan puheen tuottamista aikaisempaa vähemmän, kun vanhemman läsnäolo lapsen elämässä on vähentynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan vuoksi, arvio Karlsson.
Keväällä julkaistusta Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometristä selviää, että puheterapeuteista on pulaa koko maassa. Eikä kyseessä ole mikään uusi ilmiö. Puheterapeuteista on ollut pitkään pulaa ja tilanne vaihtelee paljon alueittain. Sen lisäksi, että joillain paikkakunnilla puheterapeutille ei pääse ollenkaan, vaihtelevat myös jonotusajat ja käytännöt hoitoon ohjaamisessa.
- Jos puheterapia päästään aloittamaan liian myöhään, lapselle on saattanut ehtiä kehittymään käsitys, että hän ei osaa puhua eikä voikaan oppia. Lapsi tiedostaa liian voimakkaasti, että asia on hänelle vaikea ja se voi hidastaa harjoittelua. Puhumattomuus heikentää lapsen mahdollisuuksia edetä koulupolulla ja pahimmassa tapauksessa se johtaa kiusaamiseen, häiriökäyttäytymiseen ja syrjäytymiseen, Karlsson huomauttaa.
