Äitini voi arviolta jäädä eläkkeelle samaan aikaan kun poikani aloittaa koulun. Juttelimme miltä tulevaisuus silloin näyttää ja miten äitini voi olla läsnä pienen koululaisen elämässä. Samalla äitini kertoi huolestaan: eläke tulee olemaan pieni. Monen eläkeläisen keskimääräinen toimeentulo on parantunut viime vuosina mm. palkkojen kasvun ja työurien pidentymisen myötä, siitä huolimatta suuren eläkeläisjoukon pienituloisuus ja suoranainen eläkeköyhyys on laaja epäkohta yhteiskunnassamme. Eläkeläisten tuloista julkisuudessa puhuttaessa jaamme usein ihmiset pieni-, keski- ja suurituloisiin eläkeläisiin. Suurpiirteinen jako ei kuitenkaan aina kohtaa ihmisten kokemaa todellisuutta. Pienituloisista eläkeläisistä puhuttaessa tarkoitetaan usein vain kansaneläkettä ja takuueläkettä saavia. Työeläkkeen saajia pidetään helposti keskituloisina, vaikka yli puolella miljoonalla eläkkeensaajista työeläke on bruttona alle 1400 euroa kuukaudessa. Moni heistä kokee, että työeläke ei tahdo riittää koko a...

Köyhyys on viime vuosina kolkuttanut yhä useamman suomalaisen ovelle. Köyhyydessä elävä ihminen ei toivo kuuta taivaalta - hän toivoo, että voisi käydä viihtyisässä kahvilassa ystävän kanssa, ostaa itselleen hyvät kengät ja ehkä joskus käydä elokuvissa. Hän toivoo, että lapsi saisi hyvän haalarin, monipuolisempaa ruokaa kotona ja että joulukuusen alla olisi edes yksi lahja lapselle. Pienikin muutos vaikuttaa merkittävästi pienituloisen ihmisen arkeen ja elämään. Muutaman kympin lisäys tarkoittaa monipuolisempaa ruokaa. Samaan aikaan muutaman kympin leikkaus saattaa pakottaa ihmisen valitsemaan lääkkeiden ja ruoan välillä. Viime vuosina vähävaraisille suomalaisille on ollut tarjolla vain leikkauksia ja lisää kurjuutta. Nyt tähän on tulossa muutos. Ensi vuonna kaikkein pienituloisimmat suomalaiset saavat lisäeuroja kukkaroon. Takuueläkkeeseen tulee 50 euron ja täyteen kansaneläkkeeseen 31 euron kuukausikorotus. Korotus toteutetaan niin, ettei se vaikuta asumistukeen. Palkansaajien ja elä...

Liian moni ikääntynyt suomalainen ei saa tarvitsemiaan palveluita. Lääkäriin ei mennä rahanpuutteen takia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja menee ulosottoon. Useat itäuusmaalaiset ikäihmiset ovat kertoneet minulle sydäntäsärkeviä tarinoita, siitä millainen heidän arki todellisuudessa on. Eräs nainen jopa totesi, että ei tässä voi muuta, kun antaa laskujen mennä ulosottoon. Ei minulla ole mitään annettavaa, vaikka tulisivat kotoa etsimään. Naisen kuvailema arki ei ole elämää, se on jatkuvaa selviytymistaistelua. Näinkö me haluamme kohdella maamme ikääntyneitä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolisen avun tarve alkaa 80 ikävuoden jälkeen. Valitettavasti apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaisten antama apu onkin vanhusten kotona pärjäämisen kivijalka. Vain joka viides yli 80-vuotias sai tutkimuksen mukaan apua kunnalta. Vanhustenhoito on saatava kuntoon. Hoivaköyhyys ei saa olla arkea Suomessa. Tarvitaan toimi...

Haluan kertoa teille minulle läheisestä ihmisestä. Nuorena hän oli kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti. Hän sai pientä palkkaa koko työuransa aikana. Ennen eläkkeelle pääsyä hän sairastui ja jatkoi muutaman vuoden osa-aikaista työntekoa. Eläkkeelle pääsy ei parantanut hänen tilannetta - päinvastoin. Eläke laskettiin viimeisten vuosien tulojen pohjalta, jotka sairauden ja osa-aikaisuuden vuoksi olivat todella pienet. Nyt hänelle jää käteen noin tuhat euroa kuukaudessa. Vuokran ja sähkölaskun jälkeen elämiseen jää vain muutamia satasia. Taloudelliset huolet ovat jatkuvasti mielessä. Asiakasmaksujen nousu ja kalliit lääkkeet lisäävät huolta entisestään. Samanlaisia kohtaloita on Suomessa tuhansia. Eläketurvakeskuksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Kaikkein köyhin suomalainen on yli 75-vuotta täyttänyt nainen, joka asuu yksin. Pienituloiset eläkeläiset ovat enenevästi köyhyysloukussa. Se johtuu kasvavista sosiaali- j...

Regeringen har bjudit på dramatik under den senaste tiden. Riksdagsledamöter har hoppat från grupper till andra och en efter den andra meddelar att de kommer att rösta emot regeringens förslag, därpå alla olösta frågor kring ett eventuellt landsskapsval, bara för att nämna några exempel. Regeringens landskaps- och vårdreform har hela tiden innehållit stora problem, men nu ser det ut som att den “faller”. En sak är klar, vi kommer snart att ha riksdagsval. Partierna är i startgroparna och det börjar synas i den offentliga diskussionen. Socialdemokraternas ordförande Antti Rinne s första maj-tal väckte mycket diskussion. Regeringspartierna, med Samlingspartiet i spetsen, skällde ut förslaget om att öka de minsta garanti- och folkpensionerna under en längre tid med hela hundra euro i månaden. Kritikerna påstod att förslaget inte går att förverkliga på grund av pengabrist. Samtidigt har Centerns, Samlingspartiets och De Blåas (samt tidigare Sannfinländarnas) regering bland annat sänkt skat...