Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2021.

Älä tule paha sote, tule hyvä sote

Kuva
Eduskunta on hyväksynyt sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvän lainsäädännön ja Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin hyvinvointialue. Suomi on ainoa valtio maailmassa, jossa terveydenhuollon rahoittaa yksittäinen kunta. Yli puolet kunnista eivät kykene järjestämään asukkailleen laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Erot ovat johtaneet suureen eriarvoisuuteen eri kuntien asukkaiden kesken. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kaikkien suomalaisten palveluita. Hyvinvointialueiden riittävän rahoituksen turvaamiseksi ehdotettu rahoitusmalli perustuu palveluista aiheutuviin kokonaiskustannuksiin, palvelutarpeen kasvuun, kustannustason muutokseen sekä palvelutarvetta kuvaaviin tekijöihin ja eräisiin muihin määräytymistekijöihin sekä tarvittaessa valtion lisärahoitukseen. Kaikkien hyvinvointialueiden, myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitus kasvaa, mutta kasvu tapahtuu eri tahtiin sillä alueiden palvelutarpeet ovat erilaiset ja tämä huomioidaan rahoitusmalliss

Östra Nyland behöver en minnesby

Kuva
Mina vänner firade en tid sedan sitt guldbröllop, de har varit gifta i 50 år. Min man och jag gjorde en tankeresa till framtiden – hur skulle vårt liv se ut då vi är 80 år gamla? Vi önskade att vi kunde vara lika aktiva och glada som våra vänner. Vår dröm är inte omöjlig, eftersom social- och hälsovårdstjänsterna förbättras konstant. På grund av detta har livslängden blivit längre och allt fler seniorer är aktiva och välmående. Äldre klarar sig också längre i sina egna hem. Tyvärr är alla inte så lyckligt lottade. Sjukdomar och hög ålder för ofta med sig nedsatt funktionsförmåga och ibland också en minnessjukdom. Minnessjukdomar blir allt vanligare och årligen insjuknar cirka 14 500 personer i en minnessjukdom. I Finland finns omkring 200 000 minnessjuka och om vi tänker oss att alla har tre närstående, då berör minnesjukdom nästan en miljon finländare. Äldreomsorgen grundar på principen om att vården erbjuds i första hand i det egna hemmet. Då en minnessjukdom framskrider behövs vård

Millainen politiikka kiinnostaa?

Kuva
Kuntavaalit käytiin tänä vuonna erilaisissa tunnelmissa. Kaduilla ja toreilla näkyvä kampanja alkoi kunnolla vasta ennakkoäänestyksen loppupuolella. Porvoossa äänestettiin aktiivisesti ennakkoon, mutta kaiken kaikkiaan äänestysprosentti jäi alhaiseksi. ”Kotisohva” otti näissä vaaleissa suurimman vaalivoiton. Se on surullista, sillä kuntavaalien tulos vaikuttaa jokaiseen päivittäin. Miksi presidentinvaalit ja jopa Amerikan presidentinvaalit kiinnostavat suomalaisia enemmän kuin oman kotikylän asiat? Onko kunnallispolitiikka liian harmaata ja tylsää? En usko, sillä ihmiset onnistuvat keräämään satoja ja jopa tuhansia allekirjoituksia adresseihin koululakkautuksia, uusia rakennuksia tai puistojen muutoksia vastaan. Uhka saa ihmiset aktivoitumaan ja liikkeelle. Näissä kuntavaaleissa tämä konkreettinen paikallinen ”uhka” näytti puuttuvan. Muunlaista uhkaa, kuten vaalihäirintää ja propagandaa, valitettavasti oli ilmassa. Porvoon kouluverkko on pitkälti saatu kuntoon, pois lukien muutamaa eri

Omaishoitajien arvo ymmärrettävä

Kuva
Suomessa on arvion mukaan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Kunnan kanssa tehdyllä sopimuksella omaishoitajina toimivia on noin 48 700. Meillä on tälläkin hetkellä laaja joukko ihmisiä, jotka hoitavat omaistaan ilman virallista statusta omaishoitajan asemasta tai varsinaista pääsyä esimerkiksi omaishoidon tuen piiriin. Tuoreen arvion mukaan pelkästään iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palveluiden vaihtoehtoiskustannukset olisivat noin 3,1 miljardia euroa vuosittain. Omaishoitajille maksettavien palkkioiden kustannukset ovat merkittävästi pienemmät, alle puolen miljoonan luokkaa. Omaishoito on yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa ja meidän tulisi ehdottomasti pyrkiä korottamaan omaishoitajien palkkioita. Tehostetun palveluasumisen paikka on kustannuksiltaan noin 42 000 euroa vuodessa, kun taas omaishoidon kustannukset kunnille noin 9 900 euroa. Omaishoito on inhimillinen, sillä onhan kyse yhdestä suurimmista rakkaudenosoituksista mitä ihminen v

Valtuustoaloite: Liikenneturvallisuuden parantaminen Porvoossa

Kuva
Koulut ovat päättyneet ja lapset siirtyneet kesälomille. Syksyllä taas monet uudet koululaiset ovat liikenteessä, jolloin on tärkeää varmistaa, että jokaisen koulutie on turvallinen. Porvoon esiopetuksen ja peruskoulukuljetusperiaatteiden mukaan ”pimeä vuodenaika, luminen/liukas keli tai se, että oppilas kulkee yksin valaisematonta tietä pitkin, ei automaattisesti määritä koulumatkaa vaaralliseksi. Myöskään liikennöidyn yleisen tien käyttö ei suoraan tee koulumatkasta liian vaarallista. Teiden ylittämistä ei yleensä pidetä kuljetuksen perusteena. Oppilaat usein myös odottavat kuljetusta teiden varsilla.” Vaikka monet tiet on luokiteltu vaarallisiksi, on kuitenkin kaupungin linjausten mukaan hyväksyttävää, että lapsi ylittää vaaralliseksi luokitellun tien ja että hän kulkee sellaisen tien varrella 250 metriä. Sivistyslautakunta on valmistellut kuljetusperiaatteet huolellisesti ja ne ovat oletettavasti tarkoituksenmukaiset. Mielestäni koulumatkojen vaarakohdat tulee kuitenkin nostaa esil

Jokaiselle paras koulu

Kuva
Lapsi viettää koulussa suuren osan ajastaan. Koulu ei ole vain paikka, jossa opitaan lukujärjestyksen mukaisia aineita. Koulussa opitaan paljon muutakin, kuten sosiaalisia taitoja. Nyt kerätään myös nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on saada vuorovaikutus- ja tunnetaitojen oppiaineen lisäys peruskoulun opetussuunnitelmaan. Kannatan kyseistä kansalaisaloitetta. Tutkimukset osoittavat, että tunnetaitojen puute on usein taustatekijänä kouluväkivaltatapauksissa. Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä koulutus, kulttuuri ja liikunta tulevat olemaan tulevaisuuden kuntien ytimessä. Tällä valtuustokaudella Porvoossa on panostettu koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Samalla linjalla tulee jatkaa myös tulevalla kaudella. Toinen keskeinen kysymys on opetustilojen tarkoituksenmukaisuus. Kevätkummun sivistyskeskus on osoittautunut liian pieneksi. Lisätila tarvitaan. Peipon koulu on lähivuosina elinkaarensa päässä. On ryhdyttävä toimiin uuden sivistys- ja hyvinvointikeskuksen saam

Bästa möjliga skola åt alla

Kuva
Barnet är en stor del av tiden i skolan. Skolan är inte bara en plats där elever lär sig ämnen enligt läsordningen, de lär sig också sociala färdigheter. Jag stöder medborgarinitiativet om att göra kommunikations- och emotionella färdigheter till ett skolämne. Bristande emotionella färdigheter ligger ofta bakom skolvåld. Efter vårdreformen kommer utbildningen att ha en central roll i kommunen. I Borgå har vi satsat på att få bukt på inomhusluftsproblemen. Arbetet ska fortsätta. En annan viktig fråga är ändamålsenliga skolutrymmen. Det har visat sig att bildningscentret i Vårberga är för litet. Tilläggsutrymmen behövs. Peipon koulu ska snart renoveras. Vi borde skapa ett välfärds- och bildningscenter i Gammelbacka. Att flytta lågstadieskolan i samband med Pääskytien koulu är inte ett alternativ. Alla elever har rätt till en bra och trygg skola. Anette Karlsson Texten är publicerad 1.6.2021 i Östnyland.

Småbarns rättigheter ska stärkas

Kuva
Alla barn har rätt till lek, vila och fritid samt till utveckling och tillräckligt stöd. Dessa rättigheter förverkligas i högklassig småbarnspedagogik. Äntligen ses småbarnspedagogiken som barnens rättighet och inte som en förvaringsplats. Borgå behöver en plan för att främja barns och ungas välfärd samt motarbeta skolvåld. En av åtgärderna bör vara verktyg för småbarnspedagogiken och för familjerna att stärka barnens emotionella färdigheter. Vi ska utveckla småbarnspedagogiken tillsammans med personalen. Skolsekreterare är ett bra stöd för rektorerna, som får mera tid att fokusera på det viktigaste - pedagogiken och elevernas välfärd. Borgå stad bör utreda om daghemssekreterare kunde anställas för att underlätta daghemsföreståndarnas pappersarbete, så att föreståndarna kan fokusera på det pedagogiska ledarskapet. Anette Karlsson