Siirry pääsisältöön

Valtuustoaloite: Liikenneturvallisuuden parantaminen Porvoossa

Koulut ovat päättyneet ja lapset siirtyneet kesälomille. Syksyllä taas monet uudet koululaiset ovat liikenteessä, jolloin on tärkeää varmistaa, että jokaisen koulutie on turvallinen. Porvoon esiopetuksen ja peruskoulukuljetusperiaatteiden mukaan ”pimeä vuodenaika, luminen/liukas keli tai se, että oppilas kulkee yksin valaisematonta tietä pitkin, ei automaattisesti määritä koulumatkaa vaaralliseksi. Myöskään liikennöidyn yleisen tien käyttö ei suoraan tee koulumatkasta liian vaarallista. Teiden ylittämistä ei yleensä pidetä kuljetuksen perusteena. Oppilaat usein myös odottavat kuljetusta teiden varsilla.” Vaikka monet tiet on luokiteltu vaarallisiksi, on kuitenkin kaupungin linjausten mukaan hyväksyttävää, että lapsi ylittää vaaralliseksi luokitellun tien ja että hän kulkee sellaisen tien varrella 250 metriä.

Sivistyslautakunta on valmistellut kuljetusperiaatteet huolellisesti ja ne ovat oletettavasti tarkoituksenmukaiset. Mielestäni koulumatkojen vaarakohdat tulee kuitenkin nostaa esille yleiseen tarkasteluun. Lapsen koulumatka ei koostu pelkistä suojateistä, mutta tien ylitys on monen reitin varrella se paikka, jonka turvallisuus huolettaa eniten. Meidän aikuisten on yhdessä vastattava lasten liikenneturvallisuudesta.

Liikenneturvan selvityksen (2019) mukaan 44 prosenttia kokee autoilijoiden huomioivan jalankulkijat hyvin liikennevalottomilla suojateillä. Kolme viidestä pitää suojatien ylittämistä kävelijänä turvallisena. Viidesosa kuitenkin kertoo, että heidän usein käyttämillään reiteillä on suojateitä, joiden ylittämistä pelkää. Kaksi viidestä kertoo joutuneensa kävelijänä suojatiellä vaaratilanteeseen tai onnettomuuteen. Kyseinen selvitys koski tien ylittämistä suojatiellä. Porvoossa moni koululainen ylittää tien kohdassa, jossa ei ole suojatietä. Nämä ylitykset ovat vaarallisia ja pelottavia.

Suojatien rakentaminen maksaa noin 10 000 euroa. Muut samantyyliset liikenneturvallisuutta parantavat toimet ovat myös samaa hintaluokkaa: korotetun suojatien kustannus on vähintään noin 2000 euroa, korotetun risteyksen 6000 euroa, töyssyn 1500 euroa ja keskisaarekkeen 2000 euroa. Kustannukset riippuvat kuitenkin merkittävästi kadun muista rakenteista. Liikenneturvallisuuden parantaminen yksittäisissä risteyksissä tai tienylityspaikoilla ei ole merkittävä menoerä kaupungille. Laajamittainen liikenneturvallisuuden edistäminen kuitenkin on kustannuksiltaan suurempaa. Siksi olisi tärkeää kartoittaa Porvoon tilanne ensisijaisesti koulukulkijoiden näkökulmasta ja ryhtyä välittömästi toimiin liikenneturvallisuuden lisäämiseksi risteyksissä ja lasten käyttämillä tienylityspaikoilla.

Esitän, että Porvoossa parannetaan liikenneturvallisuutta suunnitelmallisesti lisäämällä suojateitä ja muita liikenneturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä koulumatkalaisten koulutien turvallisuuden parantamiseksi. Porvoo ryhtyy myös aktiivisiin toimiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja suojateiden saamiseksi muille kuin Porvoon kaupungin hoitamille teille, jos ilmenee, että kyseisillä teillä on koulumatkan turvallisuuden takaamiseksi tarve suojatielle tai muille liikenneturvallisuutta lisääville toimenpiteille.

Anette Karlsson




Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...