Siirry pääsisältöön

Kolumni: Millainen politiikka kiinnostaa?

Kuntavaalit käytiin tänä vuonna erilaisissa tunnelmissa. Kaduilla ja toreilla näkyvä kampanja alkoi kunnolla vasta ennakkoäänestyksen loppupuolella. Porvoossa äänestettiin aktiivisesti ennakkoon, mutta kaiken kaikkiaan äänestysprosentti jäi alhaiseksi. ”Kotisohva” otti näissä vaaleissa suurimman vaalivoiton. Se on surullista, sillä kuntavaalien tulos vaikuttaa jokaiseen päivittäin.

Miksi presidentinvaalit ja jopa Amerikan presidentinvaalit kiinnostavat suomalaisia enemmän kuin oman kotikylän asiat? Onko kunnallispolitiikka liian harmaata ja tylsää? En usko, sillä ihmiset onnistuvat keräämään satoja ja jopa tuhansia allekirjoituksia adresseihin koululakkautuksia, uusia rakennuksia tai puistojen muutoksia vastaan. Uhka saa ihmiset aktivoitumaan ja liikkeelle. Näissä kuntavaaleissa tämä konkreettinen paikallinen ”uhka” näytti puuttuvan. Muunlaista uhkaa, kuten vaalihäirintää ja propagandaa, valitettavasti oli ilmassa.

Porvoon kouluverkko on pitkälti saatu kuntoon, pois lukien muutamaa erittäin suurta kysymystä: Kanteletalon lisätilan tarve ja Gammelbackan koulu- ja hyvinvointikokonaisuus. Kaupunkikehityksessä ei tällä kertaa ollut jokicittaria, joka saa puolustajat ja vastustajat liikkeelle. Sen sijaan ABC-asema ja sen viereen tuleva liityntäpysäköinti herätti pientä keskustelua. Sosiaali- ja terveysuudistus, joka nyt näyttää etenevän ja menevän maaliin, ei vielä ollut suuresti otsikoissa. Uudistus on kuitenkin merkittävä kaikkien itä-uusmaalaisten kannalta.

Hoitovelka, sosiaalinen velka ja hyvinvointivelka on hoidettava. Toivon, että me uudet päättäjät löydämme hyvän yhteistyön hengen, jonka avulla onnistumme korjaamaan kaiken joka pandemian aikana on mennyt rikki. Toivon, että onnistumme tekemään Porvoosta hyvinvoivan ja aiempaa paremman kotikaupungin kaikille – äänestäneille ja kotisohvalle jääneille. Ihmisten usko ja luottamus politiikkaan on palautettava. Uskon asiallisen keskustelun ja rehellisen kohtaamisen olevan avain tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Sitä toivon tältä valtuustokaudelta.

Anette Karlsson



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Puheenjohtajan terveiset Psoriasliiton uutiskirjeessä

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...