Siirry pääsisältöön

Omaishoitajien arvo ymmärrettävä

Suomessa on arvion mukaan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Kunnan kanssa tehdyllä sopimuksella omaishoitajina toimivia on noin 48 700. Meillä on tälläkin hetkellä laaja joukko ihmisiä, jotka hoitavat omaistaan ilman virallista statusta omaishoitajan asemasta tai varsinaista pääsyä esimerkiksi omaishoidon tuen piiriin.

Tuoreen arvion mukaan pelkästään iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palveluiden vaihtoehtoiskustannukset olisivat noin 3,1 miljardia euroa vuosittain. Omaishoitajille maksettavien palkkioiden kustannukset ovat merkittävästi pienemmät, alle puolen miljoonan luokkaa. Omaishoito on yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa ja meidän tulisi ehdottomasti pyrkiä korottamaan omaishoitajien palkkioita. Tehostetun palveluasumisen paikka on kustannuksiltaan noin 42 000 euroa vuodessa, kun taas omaishoidon kustannukset kunnille noin 9 900 euroa.

Omaishoito on inhimillinen, sillä onhan kyse yhdestä suurimmista rakkaudenosoituksista mitä ihminen voi toiselle osoittaa. Omaishoitajat eivät hoida läheisiään rikastuakseen tai säästääkseen yhteiskunnan rahaa, he tekevät työtä rakkaudesta. Omaishoitotilanne saattaa muuttua niin vaativaksi ja raskaaksi, että se vie omaishoitajan hyvinvoinnin ja terveyden. Omaishoitajat eivät toivo kuuta taivaalta, vaan heidän toiveensa liittyvät usein hyvinvoinnin edistämiseen ja pieniin irtiottoihin arjesta (esim. teatterikäynnit ja ruokailu ravintolassa). He toivovat itselleen ja läheiselleen ihmisarvoista ja turvallista elämää. Mielestäni päättäjillä on vastuu tehdä töitä sen puolesta, että heidän toiveensa toteutuisivat.

Kuntien tulee varmistaa omaishoitajille riittävä tuki ja lakisääteisten vapaiden toteutuminen turvallisella ja hyvällä tavalla. Ikääntyvässä Suomessa omaishoito tulee olemaan yleistyvä hoitomuoto, mutta samalla emme saa unohtaa, että omaishoitotilanne voi tulla perheeseen missä elämän vaiheessa tahansa. Suomessa on paljon työikäisiä omaishoitajia, jotka ovat jääneet riittävän tukiverkon ulkopuolelle. Huomiota on myös kiinnitettävä alaikäisiin, joiden voidaan katsoa olevan perheessään omaishoitajan asemassa.

SDP haluaa, että omaishoidon tuen kriteereitä yhdenmukaistetaan ja tunnistetaan paljon paremmin laaja joukko ihmisiä, jotka hyvin monella tavalla omaisiaan arjessa hoitavat. Lisäksi meidän on varmistettava, että omaishoitajat saavat riittävästi tukea kotiin, jotta omaishoitotilanne voi jatkua kaikkien osapuolten kannalta hyvällä ja turvallisella tavalla. Omaishoitajat ovat arvokas voimavara, joka meidän tulee tunnustaa ja tunnistaa.

Anette Karlsson



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...