Anette Karlsson

Turvallisuuden tunne on järkkynyt viime aikoina – ensin koronapandemia koetteli meitä ja nyt Venäjän järkyttävät sotatoimet Ukrainassa ovat nostaneet ilmaan toisenlaisen pelon ja epävarmuuden. Ajatuksemme ovat Ukrainan perheiden luona. Tämän ajan pahuuden ilmentymien ja yksinäisyyden lisääntymisen keskellä on ollut sydäntä lämmittävää huomata miten auttavaisia suomalaiset ovat. Me olemme olleet valmiita ensin auttamaan toisiamme kriisin keskellä ja sitten sodan jalkoihin jääneitä kanssaihmisiä. Sellainen solidaarisuus antaa uskoa paremmasta tulevaisuudesta. Turvallisuuden kokemus on tärkeä yhteiskunnan tukipilari. Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin valtioneuvoston selonteosta sisäisestä turvallisuudesta. Turvallisuuden tunteella on suuri merkitys yksilötasolla esimerkiksi mielenterveyteen, jaksamiseen ja osallisuuden kokemuksiin sekä yleisemminkin siihen, miten ihmiset kokevat luottamusta toisiinsa ja viranomaisiin. Tässä ajassa, jossa turvallisuuden tunne horjuu, tarvitaan yhte

Suomalaisilla ei ole tänään yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä terveydenhuoltoon. Lääkäriaikaa voi joutua odottamaan pitkään, mikä pahimmassa tapauksessa voi johtaa syövän diagnosoinnin viivästymiseen. Syövän diagnoosin viivästymisessä pahin seuraus on se, että viive on aiheuttanut tai aiheuttaa potilaan kuoleman. Marinin hallitus valmistelee seitsemän päivän hoitotakuuta kiireettömään hoitoon. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen suomalainen saa tarvitsemaansa hoitoa oikea-aikaisesti ja viivytyksettä. Hoitotakuu on erittäin tärkeä panostus syöpään liittyvän eriarvoisuuden torjunnassa. Lisäksi tärkeää on varmistaa, ettei vähävaraisuus ole esteenä lääkäriin hakeutumiselle tai lääkkeiden ostamiselle. Tällä hallituskaudella asiakasmaksuja on alennettu ja maksukattoja yhdistetty. SDP:n pitkän tähtäimen tavoitteena on luopua asiakasmaksuista kokonaan. Suomen Syöpäpotilaiden vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan 75 prosentilla syöpäpotilaista tulot pienenivät syövän takia. Samaan aika

Olemme nyt painineet maailmanlaajuisen koronapandemian kanssa kaksi vuotta. Alkutalvesta toivoimme, että valoisammat ajat ovat tulossa. Helmikuun lopulla ymmärsimme, ettei maailma ollut menossa parempaan. Venäjän tuomittavat sotatoimet Ukrainassa ovat järkyttäneet kaikkia. Olemme nähneet, miten suurta hyvyyttä ihmisissä on. Halu auttaa on näiden vaikeiden aikojen aikana ollut enemmän sääntö kuin poikkeus. Olen siitä iloinen. Tänään 15.3. vietetään kansainvälistä sosiaalityön päivää. Valmistuin jouluna valtiotieteiden kandidaatiksi pääaineena sosiaalityö. Nyt gradun kirjoittaminen on täydessä vauhdissa ja tavoitteenani on valmistua jouluun mennessä maisteriksi sosiaalityöntekijäpätevyydellä. Tässä ajassa sosiaalialan ammattilaisille on suuri tarve. Sosiaalityössä yksilö- ja perhekohtaisia kriisejä kohdataan päivittäin, mutta globaalien kriisienkin vaikutukset ulottuvat aina myös sosiaalityöhön eri yhteisöjen näkökulmasta. Sodan kauhut lisäävät ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Pand

Den globala coronapandemin har nu utmanat oss i två år. Ännu i början av vintern hoppades vi alla på ljusare tider. Tyvärr blev det i slutet av februari klart för oss alla att världen står inför en ny kris. Rysslands förkastliga fientlighet i Ukraina har chockat alla. Lidandet som ondskan lett till är ofattbart, men som en reaktion på det har vi också sett hur stor godhet det finns i människor. Viljan att hjälpa har varit mer en regel än ett undantag under dessa svåra tider. Det är jag glad för. Idag 15.3 firas den internationella dagen för socialt arbete. Förra julen utexaminerades jag till politices kandidat men socialt arbete som huvudämne. Nu är jag i gång med att skriva min magisteravhandling. Målet är att utexamineras till magister med socialarbetarbefogenheter till julen. I dessa tider finns det ett stort behov av socialt arbete. I det sociala arbetet stöter man dagligen på individuella och familjespecifika kriser, men effekterna av globala kriser sträcker sig också alltid till

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut Värderade ordförande, bästa fullmäktigeledamöter och andra Ensinnäkin haluan toivottaa hyvää Naistenpäivää kaikille. Tämä onkin erinomainen päivä aloittaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työ, sillä hyvinvointialueen työntekijöistä ja sote-palveluiden tuottajista iso osa on naisia. Meille demareille on tärkeää varmistaa, että sekä henkilöstön että alueen asukkaiden ääni tulee kuuluviin uuden alueen päätöksenteossa. Olemme tyytyväisiä siihen, että alueen asukkaiden osallisuus on huomioitu asianmukaisella tavalla hallintosäännössä. Mielestämme osallisuussuunnitelma on tärkeä työkalu alueelle ja olemme iloisia, että siltä osin työ on jo täydessä vauhdissa. SDP ryhmä on pettynyt siihen, ettei organisaatiorakenteeseen saatu henkilöstöjaostoa, joka löytyy monen muun hyvinvointialueen organisaatiosta. Se olisi mielestämme ollut tässä muutostilassa erityisen tärkeä. Toivomme kuitenkin, että aluehallitus ryhtyy toimiin ja perustaa hallintosäännön

Kaikilla oppilailla, joilla on päätös erityisestä tuesta, on oikeus aamu- ja iltapäivätoimintaan koko peruskoulun (1.–9.luokka) ajan (perusopetuslaki 48 b §). Lapset, joilla on neuropsykiatrisia erityispiirteitä, ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin muut erityisen tuen piirissä olevat lapset. Tällä hetkellä nepsy-lapsilla ei ole yhtäläisiä oikeuksia aamu- ja iltapäivätoimintaan ja sen tuomiin asioihin, kuten sosiaalisten suhteiden luominen ja näiden harjoittelu, ohjattu ohjelma, välipala ja vakuutus. Nepsy-lapselle on tärkeää saada harjoitella tuetusti, turvallisessa ympäristössä sosiaalisia suhteita. Kyse on yhdenvertaisuudesta, myös lasten kesken. Iltapäivätoimintaa on tarjolla Porvoossa. Vaihtoehdot ovat koulujen yhteydessä olevat iltapäiväkerhot, jonne voidaan palkata avustaja oppilaan tueksi tai A-E koulun aamu- ja iltapäivätoiminta. Vammaispalvelut ovat satunnaisesti kustantaneet koulunkäynninohjaajan iltapäiväkerhoon. Näissä kerhoissa ei kuitenkaan ole ollut nepsy-osaamis

Olemme varmaan kaikki yhtä mieltä siitä, että lapsissa on tulevaisuus. Meillä aikuisilla on erityinen velvollisuus suojella sekä tukea ja auttaa lapsia kasvamaan omiksi yksilöikseen, joiden unelmat ja toiveet voivat toteutua. Minun Suomessani jokaisella lapsella - perhetaustasta, sukupuolesta tai vammasta riippumatta – on yhtäläiset mahdollisuudet leikkiä ja oppia turvallisessa ympäristössä sekä rakentaa itselleen oman näköistä ja hyvää elämää. Perustuslaki määrää, että lapsia on kohdeltava yhdenvertaisina yksilöinä. Kansallisessa lainsäädännössä tämä tarkoittaa muun muassa lasten oikeutta saada mielipiteensä huomioon otetuksi häntä koskevissa asioissa ja päätöksissä. Ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista, kehityksestä ja huollosta on lapsen huoltajilla. Kaikilla aikuisilla, lapsen huoltajilla ja viranomaisilla, on velvollisuus toimia ensisijaisesti lapsen edun mukaisesti. Kyseinen velvollisuus tulee YK:n lasten oikeuksien sopimuksesta. Sopimus on ollut Suomessa voimassa laintasois