Siirry pääsisältöön

Aluevaltuuston kokous 8.3.2022 SDP:n ryhmäpuheenvuoro / Hallintosääntö

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut

Värderade ordförande, bästa fullmäktigeledamöter och andra

Ensinnäkin haluan toivottaa hyvää Naistenpäivää kaikille. Tämä onkin erinomainen päivä aloittaa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen työ, sillä hyvinvointialueen työntekijöistä ja sote-palveluiden tuottajista iso osa on naisia.

Meille demareille on tärkeää varmistaa, että sekä henkilöstön että alueen asukkaiden ääni tulee kuuluviin uuden alueen päätöksenteossa. Olemme tyytyväisiä siihen, että alueen asukkaiden osallisuus on huomioitu asianmukaisella tavalla hallintosäännössä. Mielestämme osallisuussuunnitelma on tärkeä työkalu alueelle ja olemme iloisia, että siltä osin työ on jo täydessä vauhdissa.

SDP ryhmä on pettynyt siihen, ettei organisaatiorakenteeseen saatu henkilöstöjaostoa, joka löytyy monen muun hyvinvointialueen organisaatiosta. Se olisi mielestämme ollut tässä muutostilassa erityisen tärkeä. Toivomme kuitenkin, että aluehallitus ryhtyy toimiin ja perustaa hallintosäännön mahdollistaman toimikunnan henkilöstöasioiden erityistä seurantaa varten. Lisäksi näemme, että henkilöstön edustajien kanssa käytävä vuoropuhelu on avainkysymys alueemme tulevaisuuden rakentamisessa.

Hyvä valtuusto

Meille on tärkeää, että vaikuttamistoimielinten ääni kuuluu päätöksenteossa asianmukaisella tavalla. Uskomme, että tämä voidaan parhaiten turvata, jos jokaiseen vaikuttamiselimeen: nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto valitaan kaksi edustajaa jokaisesta kunnasta.

Mielestämme on tärkeää keskustella hallintosäännön päivityksen yhteydessä vaikuttamistoimielinten toiminnasta myös laajemmin, sillä me haluamme, että alueella todella kuullaan vaikuttamistoimielinten asiantuntijoita.

Esteettömyys ja saavutettavuus on erittäin tärkeää ja nämä asiat tulee huomioida kaikessa hyvinvointialueen toiminnassa. Ryhmämme haluaa, että Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on edelläkävijä näissä asioissa!

Näkemyksemme mukaan valtuuston kokoukset tulisi jatkossa tulkata suome
nkieliselle viittomakielelle ja Youtubeen tallentuva jälkinauhoite tulisi tekstittää. Näin edistettäisiin kielellistä saavutettavuutta. Jokaisella alueen asukkaalla on yhdenvertainen oikeus saada tietoa alueen päätöksistä.

Aluehallituksen ja lautakuntien tehtävien osalta uskomme, että tarkennuksia on vielä tarpeen tehdä. Haluamme muun muassa järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön vahvemmin esille. Näemme myös, että myös muista, kuin ainoastaan harkinnanvaraisista asiakasmaksuista päättäminen kuuluu lautakunnalle.

SDP ryhmä haluaa painottaa erityistä ratkaisuvaltaa käyttävien viranhaltijoiden, kuten hoitotyön johtajan, johtavan lääkärin ja sosiaalihuollon johtavan viranhaltijan tärkeyttä organisaatiorakenteessa. Tähän kokonaisuuteen tulee vielä palata hallintosäännön seuraavan päivityksen yhteydessä.

Omistajaohjauksen osalta näemme tarvetta vielä usealle tarkennukselle. Muun muassa hankintoihin liittyvät raja-arvot ovat mielestämme liian korkeat. Näihin raja-arvoihin on mielestämme palattava seuraavassa hallintosäännön päivityksessä.

Bästa fullmäktigeledamöter och andra

Den socialdemokratiska gruppen är nöjd över att områdets tvåspråkighet har noterats på ett bra sätt i förvaltningsstadgan. För oss är det viktigt att nationalspråknämnden har en central roll i organisationen. Det svenska får inte bli en skild ”bit” som är någonstans borta från verksamheten, utan det svenska likasom det finska ska vara en naturlig del av verksamheten i hela organisationen.

För oss är det speciellt viktigt att människor också i praktiken garanteras service, vård och hjälp på svenska, inte bara i teorin. Vi är nöjda över att detta har beaktats i förvaltningsstadgans elfte kapitel.

Vi ser också att det är viktigt att återkomma vid paragrafen om särskilda beslutsbefogenheter till ärendet om en tjänsteman som har hand om tvåspråkigheten på området.

Kiitos!




Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...