Olemme nyt painineet maailmanlaajuisen koronapandemian kanssa kaksi vuotta. Alkutalvesta toivoimme, että valoisammat ajat ovat tulossa. Helmikuun lopulla ymmärsimme, ettei maailma ollut menossa parempaan. Venäjän tuomittavat sotatoimet Ukrainassa ovat järkyttäneet kaikkia. Olemme nähneet, miten suurta hyvyyttä ihmisissä on. Halu auttaa on näiden vaikeiden aikojen aikana ollut enemmän sääntö kuin poikkeus. Olen siitä iloinen.
Tänään 15.3. vietetään kansainvälistä sosiaalityön päivää. Valmistuin jouluna valtiotieteiden kandidaatiksi pääaineena sosiaalityö. Nyt gradun kirjoittaminen on täydessä vauhdissa ja tavoitteenani on valmistua jouluun mennessä maisteriksi sosiaalityöntekijäpätevyydellä. Tässä ajassa sosiaalialan ammattilaisille on suuri tarve. Sosiaalityössä yksilö- ja perhekohtaisia kriisejä kohdataan päivittäin, mutta globaalien kriisienkin vaikutukset ulottuvat aina myös sosiaalityöhön eri yhteisöjen näkökulmasta.
Sodan kauhut lisäävät ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Pandemia on omalta osaltaan vaikuttanut suomalaisiin – yksinäisyys ja masennus ovat lisääntyneet. Mediassa on puhuttu paljon hoitovelasta ja maan hallitus onkin osoittanut 400 miljoonaa euroa hoito- ja hoivavelan purkamiseen. Samaan aikaan vähemmälle huomiolle on jäänyt sosiaalinen velka, joka näkyy sosiaalityöntekijöiden arjessa päivittäin. Kriisien jäljet ovat pitkät, ja jälkihoito jatkuu sosiaalityössä vuosien ajan.
Koronakriisin jälkihoito kasvattaa julkisia menoja lähivuosina tuntuvasti. Menojen kasvu johtaa todennäköisesti keskusteluun säästöpaineista. On kuitenkin tärkeää muistaa, että yhteiskunnan kannalta on edullisempaa ja yksilön kannalta parempi, jos pandemian aiheuttama hyvinvointivaje kurotaan umpeen mahdollisimman pian. Ongelmat miltei aina pahenevat pitkittyessään. Sosiaalinen velka on maksettava ja se onnistuu parhaiten sosiaalityöhön ja järjestöjen toimintaedellytyksiin panostamalla sekä luomalla ihmisille sellaisia itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia, jotka he menettivät pandemian vuoksi. Hyvää sosiaalityön päivää kaikille alan ammattilaisille ja asiakkaille!
Anette Karlsson
Tänään 15.3. vietetään kansainvälistä sosiaalityön päivää. Valmistuin jouluna valtiotieteiden kandidaatiksi pääaineena sosiaalityö. Nyt gradun kirjoittaminen on täydessä vauhdissa ja tavoitteenani on valmistua jouluun mennessä maisteriksi sosiaalityöntekijäpätevyydellä. Tässä ajassa sosiaalialan ammattilaisille on suuri tarve. Sosiaalityössä yksilö- ja perhekohtaisia kriisejä kohdataan päivittäin, mutta globaalien kriisienkin vaikutukset ulottuvat aina myös sosiaalityöhön eri yhteisöjen näkökulmasta.
Sodan kauhut lisäävät ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Pandemia on omalta osaltaan vaikuttanut suomalaisiin – yksinäisyys ja masennus ovat lisääntyneet. Mediassa on puhuttu paljon hoitovelasta ja maan hallitus onkin osoittanut 400 miljoonaa euroa hoito- ja hoivavelan purkamiseen. Samaan aikaan vähemmälle huomiolle on jäänyt sosiaalinen velka, joka näkyy sosiaalityöntekijöiden arjessa päivittäin. Kriisien jäljet ovat pitkät, ja jälkihoito jatkuu sosiaalityössä vuosien ajan.
Koronakriisin jälkihoito kasvattaa julkisia menoja lähivuosina tuntuvasti. Menojen kasvu johtaa todennäköisesti keskusteluun säästöpaineista. On kuitenkin tärkeää muistaa, että yhteiskunnan kannalta on edullisempaa ja yksilön kannalta parempi, jos pandemian aiheuttama hyvinvointivaje kurotaan umpeen mahdollisimman pian. Ongelmat miltei aina pahenevat pitkittyessään. Sosiaalinen velka on maksettava ja se onnistuu parhaiten sosiaalityöhön ja järjestöjen toimintaedellytyksiin panostamalla sekä luomalla ihmisille sellaisia itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia, jotka he menettivät pandemian vuoksi. Hyvää sosiaalityön päivää kaikille alan ammattilaisille ja asiakkaille!
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 15.3.2022 Loviisan Sanomissa.