Siirry pääsisältöön

Syöpään liittyvää eriarvoisuutta torjuttava

Suomalaisilla ei ole tänään yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä terveydenhuoltoon. Lääkäriaikaa voi joutua odottamaan pitkään, mikä pahimmassa tapauksessa voi johtaa syövän diagnosoinnin viivästymiseen. Syövän diagnoosin viivästymisessä pahin seuraus on se, että viive on aiheuttanut tai aiheuttaa potilaan kuoleman.

Marinin hallitus valmistelee seitsemän päivän hoitotakuuta kiireettömään hoitoon. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen suomalainen saa tarvitsemaansa hoitoa oikea-aikaisesti ja viivytyksettä. Hoitotakuu on erittäin tärkeä panostus syöpään liittyvän eriarvoisuuden torjunnassa. Lisäksi tärkeää on varmistaa, ettei vähävaraisuus ole esteenä lääkäriin hakeutumiselle tai lääkkeiden ostamiselle. Tällä hallituskaudella asiakasmaksuja on alennettu ja maksukattoja yhdistetty. SDP:n pitkän tähtäimen tavoitteena on luopua asiakasmaksuista kokonaan.

Suomen Syöpäpotilaiden vuonna 2019 tekemän selvityksen mukaan 75 prosentilla syöpäpotilaista tulot pienenivät syövän takia. Samaan aikaan hoidot ja lääkkeet kasvattavat menoja. On tärkeää varmistaa, ettei kukaan joudu kohtuuttomaan taloudelliseen tilanteeseen syövän takia. Ihmisten pitää ensisijaisesti voida keskittyä paranemiseen, jos se on mahdollista. Valitettavasti se ei kaikille ole vaihtoehto ja olen myös itse menettänyt läheisiä ihmisiä syövälle.

Suomessa on selkeä tarve nykyistä parempaan pääsyyn saattohoitoon, sekä kuolevan potilaan hoitamisen osaamisen ja ymmärryksen parantamiseen. Marraskuussa 2021 julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön asettaman asiantuntijatyöryhmän ehdotukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittämiseksi sekä potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Mielestäni on tärkeää, että työtä jatketaan, jotta elämänsä loppuvaiheessa olevia ihmisiä ja heidän läheisiään voidaan tukea vaikeassa ja raskaassa tilanteessa parhaalla mahdollisella tavalla.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 16.3.2022 Itäväylässä.





Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...