“Hän on minulle rakas ja haluan auttaa häntä niin paljon kun jaksan ja voin. Välillä kuitenkin tuntuu, että voimat loppuu. Raha on tiukilla. Kaupassa käyn kiireellä, ja silloin mieltä painaa huoli. En minä oikeastaan minnekään muualle voi mennä. Omaa elämää ei ole ollut vuosiin. Onhan tämä melko yksinäistä ja raskasta.” Näin eräs omaishoitaja kuvaili elämäänsä minulle. Kertomus oli pysäyttävä, mutta toisaalta myös ihailtava - todistus siitä, että pyyteetöntä rakkautta on olemassa.
Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa. Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain murto-osa, noin 10 prosenttia, on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Ilman omaishoitajia emme selviäisi.
Joukko aktiivisia omaishoitajia on perustanut Palava sydän -kansanliikkeen, joka yrittää parantaa omaishoitajien asemaa muun muassa kansalaisaloitteen avulla. He kysyvät mitä tapahtuisi, jos kaikki omaishoitajat menisivät päiväksi lakkoon? Suunnitelmia lakkopäivän toteuttamiseksi on jo. Uskallan väittää, että toteutuessaan lakolla olisi iso vaikutus kuntiin. Siinä meillä päättäjillä ja myös virkamiehillä olisi sitten pohdittavaa, mitä nyt tehdään, kun hoitopaikkoja ja hoitajia ei ole riittävästi korvaamaan omaishoitajien tekemää arvokasta työtä.
Omaishoito on hoidettaville inhimillistä ja yhteiskunnalle edullista. Demareiden johtama hallitus on varannut tuleville vuosille yhteensä 65 miljoonaa euroa omaishoidon kehittämiseen ja kotihoidon resurssien turvaamiseen. Vuodesta 2023 lähtien kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen on varattu 45 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen. Kunnille annettiin myös viime kaudella rahaa omaishoidon kehittämiseen, mutta tietooni on tullut, että joissakin kunnissa nämä eurot laitettiin muuhun tarkoitukseen. Se on väärin ja niin ei saa tapahtua uudelleen. Arvokas elämä kuuluu kaikille, myös omaishoitajille ja heidän läheisilleen.
Anette Karlsson
Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa. Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain murto-osa, noin 10 prosenttia, on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Ilman omaishoitajia emme selviäisi.
Joukko aktiivisia omaishoitajia on perustanut Palava sydän -kansanliikkeen, joka yrittää parantaa omaishoitajien asemaa muun muassa kansalaisaloitteen avulla. He kysyvät mitä tapahtuisi, jos kaikki omaishoitajat menisivät päiväksi lakkoon? Suunnitelmia lakkopäivän toteuttamiseksi on jo. Uskallan väittää, että toteutuessaan lakolla olisi iso vaikutus kuntiin. Siinä meillä päättäjillä ja myös virkamiehillä olisi sitten pohdittavaa, mitä nyt tehdään, kun hoitopaikkoja ja hoitajia ei ole riittävästi korvaamaan omaishoitajien tekemää arvokasta työtä.
Omaishoito on hoidettaville inhimillistä ja yhteiskunnalle edullista. Demareiden johtama hallitus on varannut tuleville vuosille yhteensä 65 miljoonaa euroa omaishoidon kehittämiseen ja kotihoidon resurssien turvaamiseen. Vuodesta 2023 lähtien kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen on varattu 45 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen. Kunnille annettiin myös viime kaudella rahaa omaishoidon kehittämiseen, mutta tietooni on tullut, että joissakin kunnissa nämä eurot laitettiin muuhun tarkoitukseen. Se on väärin ja niin ei saa tapahtua uudelleen. Arvokas elämä kuuluu kaikille, myös omaishoitajille ja heidän läheisilleen.
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu 29.12.2019 Uusimaasa.
