Siirry pääsisältöön

Tuplapettymys Porvoon osalta

Porvoolainen kaupunginvaltuutettu ja –hallituksen jäsen Anette Karlsson (sd.) on pettynyt, ettei Porvoo ollut mukana Työ- ja elinkeinoministeriössä jatkovalmisteluun valittujen työllisyyskokeilualueiden joukossa. Kokeiluihin haki määräajassa yhteensä 30 kuntaa tai kuntaryhmää, joissa on mukana yhteensä 123 kuntaa. Porvoo oli yksi näistä kunnista. Hakemuksista 20 valittiin jatkovalmisteluun.

- Marraskuun valtuustossa neljännen etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamista vastustaneet vetosivat juuri tähän työllisyyskokeiluun. SDP:n esitys hävisi valtuustossa äänin 26-25. Porvoo jäi ilman työllisyyskokeilua ja neljättä etsivää nuorisotyöntekijää. Tässä tilanteessa on pakko todeta, että pettymys on suuri, Karlsson kommentoi.

Työllisyyskokeilujen hakemuksia arvioitiin etukäteen ilmoitettujen reunaehtojen ja esitettyjen suunnitelmien toteuttamiskelpoisuuden perusteella. Toteuttamissuunnitelmasta arvioitiin muun muassa, kuinka toteuttamiskelpoisia ehdotetut toimenpiteet ovat, onko kokeilualueella tarjolla monialaista palvelua (esimerkiksi koulutus-, sosiaali-, ja terveyspalvelujen yhteensovitus työllisyyspalveluihin) ja millaisia työllisyysvaikutuksia kokeilusta olisi odotettavissa. Myös kuntien oman rahoituksen riittävyyttä arvioitiin.

- Nyt olisi tärkeää, että Porvoo ryhtyy yhdessä muiden Itä-Uudenmaan kuntien kanssa valmistelemaan toimintamalleja, joiden avulla voimme yhdessä vahvistaa alueen työllisyyskehitystä. Vaikka emme tällä kertaa päässeet mukaan kokeiluun, ei mikään estä meitä olemasta aktiivisia työllisyyden parantamiseksi alueella. Yksi konkreettinen keino Porvoossa on hakea valtiolta tukea neljännen etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamiseen ja sen jälkeen löytää nuorisotoimen budjetin sisältä loput määrärahat palkkauksen toteuttamiseksi. Kyse on valtion tuen jälkeen kuitenkin melko pienestä, noin 10 000 euron summasta, Karlsson huomauttaa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Puheenjohtajan terveiset Psoriasliiton uutiskirjeessä

Ensimmäinen kosketukseni psoriasikseen tuli jo lapsena, kun läheinen ystäväni eli sairauden kanssa. Meille muille hänen ihonsa ei ollut outo tai pelottava, vaan ihan tavallinen osa ystäväpiirimme arkea. Vasta myöhemmin ymmärsin, miten paljon hänen elämäänsä vaikuttivat ihon jatkuva rasvaaminen, valohoidot ja tarve miettiä, mitä voi pukea päälle, että saa elää ja olla ilman turhia katseita. Moni psoriasista sairastava joutuu valitettavasti pohtimaan näitä samoja asioita. Sairaus vaikuttaa usein myös talouteen ja työuriin, ja vaihtoehdot voivat kaventua silloinkin, kun tahto osallistua työelämään on vahva. Pitkäaikaissairaiden tilannetta ovat vaikeuttaneet maan hallituksen päätökset luopua aikuiskoulutustuesta ja työttömyysturvan suojaosasta. Tarvitsemme joustavia työn malleja, räätälöityjä ratkaisuja ja toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, työterveyshuollon, Kelan ja työllisyyspalvelujen välillä. Näiden parantamiseksi teen töitä eduskunnassa. Liiton puheenjohtajana halua...