Poikani syntyi muutamaa viikkoa ennen koronaepidemian rantautumista Suomeen. Päästyämme kotiin sairaalasta pandemia oli maamme suurin uutisaihe. Kukaan ei tiennyt mitä on edessä. Nyt tiedämme: raskaat, vaikeat ja yksinäiset ajat. Reilu vuosi myöhemmin valoa näkyy vihdoin tunnelissa. Sanna Marinin hallituksen exit-strategia vie meitä kohti yhteisiä hetkiä ja sosiaalista kanssakäymistä.
Minun 1-vuotiaani on kasvanut kuplassa. Suunnitelmamme vauvauinneista, leikkitreffeistä ja perhekahviloista jäi haaveeksi. Ensimmäinen vuosi vierähti kotioloissa ja vertaistukea löytyi lähinnä sosiaalisesta mediasta. Monet vauvaperheet ovat kokeneet vuoden erityisen raskaana. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan koronaepidemia on vaikuttanut vauvaperheiden jaksamiseen. Epidemian aikana jopa puolet äideistä ja joka viides toisista vanhemmista kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Koronan takia vajaalla puolella pienten lasten vanhemmista yhteydenpito isovanhempiin on vähentynyt ja ystäviin noin kahdella kolmesta vanhemmista.
Vauvaperheille tukiverkostot ovat äärimmäisen tärkeitä jaksamisen ja arjesta selviytymisen kannalta. Koronan aikana on puhuttu paljon terveydellisen hoitovelan kasautumisesta. Nyt on nähtävissä, että lapsiperheisiin kasautuu sosiaalisen kanssakäymisen velkaa, kun monen elämänpiiriä ja sosiaalista elämää on rajoitettu. Meidän on varmistettava, että lapsiperheet saavat riittävästi tukea. Neuvolan tulee entistä paremmin tiedottaa vauvaperheitä heidän oikeudestaan kotiapuun (lastenhoitoa, apua kodinhoitoon sekä tukea ja neuvontaa vanhemmuuteen). Lisäksi neuvolan tulee ottaa vahvempi rooli perheiden jaksamisen tukemisessa, esimerkiksi tarjoamalla unikouluja ja tietoiskuja pienen lapsen vanhemmille. Sosiaalibarometrista 2021 käy ilmi, että julkisen sektorin ulkopuoliset toimijat, kuten erilaiset järjestöt, ovat lieventäneet omalla työllään koronaepidemian negatiivisia vaikutuksia. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattavalla nyt ja tulevaisuudessa.
Anette Karlsson
Minun 1-vuotiaani on kasvanut kuplassa. Suunnitelmamme vauvauinneista, leikkitreffeistä ja perhekahviloista jäi haaveeksi. Ensimmäinen vuosi vierähti kotioloissa ja vertaistukea löytyi lähinnä sosiaalisesta mediasta. Monet vauvaperheet ovat kokeneet vuoden erityisen raskaana. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan koronaepidemia on vaikuttanut vauvaperheiden jaksamiseen. Epidemian aikana jopa puolet äideistä ja joka viides toisista vanhemmista kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Koronan takia vajaalla puolella pienten lasten vanhemmista yhteydenpito isovanhempiin on vähentynyt ja ystäviin noin kahdella kolmesta vanhemmista.
Vauvaperheille tukiverkostot ovat äärimmäisen tärkeitä jaksamisen ja arjesta selviytymisen kannalta. Koronan aikana on puhuttu paljon terveydellisen hoitovelan kasautumisesta. Nyt on nähtävissä, että lapsiperheisiin kasautuu sosiaalisen kanssakäymisen velkaa, kun monen elämänpiiriä ja sosiaalista elämää on rajoitettu. Meidän on varmistettava, että lapsiperheet saavat riittävästi tukea. Neuvolan tulee entistä paremmin tiedottaa vauvaperheitä heidän oikeudestaan kotiapuun (lastenhoitoa, apua kodinhoitoon sekä tukea ja neuvontaa vanhemmuuteen). Lisäksi neuvolan tulee ottaa vahvempi rooli perheiden jaksamisen tukemisessa, esimerkiksi tarjoamalla unikouluja ja tietoiskuja pienen lapsen vanhemmille. Sosiaalibarometrista 2021 käy ilmi, että julkisen sektorin ulkopuoliset toimijat, kuten erilaiset järjestöt, ovat lieventäneet omalla työllään koronaepidemian negatiivisia vaikutuksia. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattavalla nyt ja tulevaisuudessa.
Anette Karlsson
