Valtuustoaloite: Pienten lasten ja oppilaiden tunnetaitojen vahvistaminen ja kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma
Uutisissa, mutta myös Porvoossa on viime aikoina puhuttu paljon kiusaamisesta ja kouluväkivallasta. Liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään koulutaipaleensa aikana. Ilmiö ei ole uusi, ja jokainen sukupolvi on paininut ongelman kanssa. Viime vuosina koulujen yhteisöllisyyteen, ystävätoimintaan, koulusovitteluun ja –coutchitoimintaan on panostettu. Kiusaaminen onkin isossa kuvassa vähentynyt, mutta samalla kiusaamistapaukset ovat muuttuneet aiempaa vakavammiksi, väkivaltaisiksi ja hankalammiksi.
Kiusaamis- ja väkivaltakokemukset kantautuvat lapsen mukana pitkälle aikuisuuteen. Monet pitkäaikaistyöttömät, mielenterveysongelmista kärsivät ja yhteiskunnasta syrjään joutuneet kertovat kouluajan kiusaamiskokemuksista. Kyse on vakavammasta asiasta, kuin lasten välisestä nahistelusta, kyse on usein henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Sosiaalinen media on luonut uudenlaisen alustan ja ympäristön kiusaamiselle ja väkivallan harjoittamiselle.
Porvoossa koulut, päiväkodit ja perheet tekevät töitä kiusaamisen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Päättäjät ovat ottaneet ongelman vakavasti ja olemme suunnanneet huomiota ja resursseja ongelman ratkaisemiseksi. Lisää toimia kuitenkin tarvitaan. Esimerkkejä löytyy kansallisesta kiusaamisen vastaisesta toimenpideohjelmasta.
Yhä useammin väkivaltaa esiintyy myös varhaiskasvatuksen puolella. Kiusaamisen ennaltaehkäisevä työ tulee aloittaa mahdollisimman varhain, koska se vaikuttaa monella tavalla myönteisesti lapsen psykososiaaliseen kehitykseen ja vähentää ongelmien syntymistä. Pitkäjänteisellä kiusaamisen ehkäisyllä on pitkälle kantava merkitys lasten hyvinvoinnin kannalta ja sillä voidaan vaikuttaa olennaisesti tulevaan koulunkäyntiin.
Ei ole olemassa yhden tyyppistä kiusaamista eikä keinoa kitkeä sitä. Yhdistävää kiusaamisen taustalla on usein kuitenkin tunteiden säätelyn pettäminen ja heikot tunnetaidot. Kiusaamisen ehkäisyn lähtökohtana tunnekasvatuksen osalta on lapsen empatiakyky eli kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää toisen tunteita.
Tietoisuus tunteista ennustaa hyviä sosiaalisia taitoja, sosiaalista pätevyyttä ja tovereiden hyväksyntää. Tunnetaitojen opetus koulussa on tutkitusti parantanut sosiaalisia taitoja ja sosiaalisia suhteita ja vähentänyt sosiaalista ahdistuneisuutta. Tunteiden tunnistaminen ja käsitteleminen edistävät terveyttä ja luovat hyvinvointia. Lisäksi ne vaikuttavat suhtautumiseen vanhempia ja yhteiskuntaa kohtaan, terveyteen aikuisiällä, työuran kehittymiseen, päihteiden käytön määrään ja väkivallattomuuteen. Liian usein tunnetaitoja opetetaan kuitenkin vasta kun häiriökäyttäytymistä on jo ilmennyt, eikä ennaltaehkäisevästi kaikille. Kiusaamisen ehkäisy on meidän kaikkien tehtävä ja parhaiten teemme sen yhdessä.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Porvoo aloittaa koko kaupunkia koskevan kiusaamisen vastaisen työn valmistelemalla kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman ja panostamalla tunnetaitojen kouluttamiseen ja parantamiseen varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Kiusaamisen vastaiseen työhön tulee kutsua koulujen lisäksi perheet ja nuorisovaltuusto.
Yhtenä toimenpiteenä tulee olla varhaiskasvattajille, opetushenkilökunnalle, lapsille ja nuorille annettava tunnetaito koulutus. Vanhemmille tulee luoda materiaalipaketti vanhemmuuden tueksi ja tunnetaitojen harjoittelemiseksi.
Kiusaamis- ja väkivaltakokemukset kantautuvat lapsen mukana pitkälle aikuisuuteen. Monet pitkäaikaistyöttömät, mielenterveysongelmista kärsivät ja yhteiskunnasta syrjään joutuneet kertovat kouluajan kiusaamiskokemuksista. Kyse on vakavammasta asiasta, kuin lasten välisestä nahistelusta, kyse on usein henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Sosiaalinen media on luonut uudenlaisen alustan ja ympäristön kiusaamiselle ja väkivallan harjoittamiselle.
Porvoossa koulut, päiväkodit ja perheet tekevät töitä kiusaamisen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Päättäjät ovat ottaneet ongelman vakavasti ja olemme suunnanneet huomiota ja resursseja ongelman ratkaisemiseksi. Lisää toimia kuitenkin tarvitaan. Esimerkkejä löytyy kansallisesta kiusaamisen vastaisesta toimenpideohjelmasta.
Yhä useammin väkivaltaa esiintyy myös varhaiskasvatuksen puolella. Kiusaamisen ennaltaehkäisevä työ tulee aloittaa mahdollisimman varhain, koska se vaikuttaa monella tavalla myönteisesti lapsen psykososiaaliseen kehitykseen ja vähentää ongelmien syntymistä. Pitkäjänteisellä kiusaamisen ehkäisyllä on pitkälle kantava merkitys lasten hyvinvoinnin kannalta ja sillä voidaan vaikuttaa olennaisesti tulevaan koulunkäyntiin.
Ei ole olemassa yhden tyyppistä kiusaamista eikä keinoa kitkeä sitä. Yhdistävää kiusaamisen taustalla on usein kuitenkin tunteiden säätelyn pettäminen ja heikot tunnetaidot. Kiusaamisen ehkäisyn lähtökohtana tunnekasvatuksen osalta on lapsen empatiakyky eli kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää toisen tunteita.
Tietoisuus tunteista ennustaa hyviä sosiaalisia taitoja, sosiaalista pätevyyttä ja tovereiden hyväksyntää. Tunnetaitojen opetus koulussa on tutkitusti parantanut sosiaalisia taitoja ja sosiaalisia suhteita ja vähentänyt sosiaalista ahdistuneisuutta. Tunteiden tunnistaminen ja käsitteleminen edistävät terveyttä ja luovat hyvinvointia. Lisäksi ne vaikuttavat suhtautumiseen vanhempia ja yhteiskuntaa kohtaan, terveyteen aikuisiällä, työuran kehittymiseen, päihteiden käytön määrään ja väkivallattomuuteen. Liian usein tunnetaitoja opetetaan kuitenkin vasta kun häiriökäyttäytymistä on jo ilmennyt, eikä ennaltaehkäisevästi kaikille. Kiusaamisen ehkäisy on meidän kaikkien tehtävä ja parhaiten teemme sen yhdessä.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Porvoo aloittaa koko kaupunkia koskevan kiusaamisen vastaisen työn valmistelemalla kiusaamisen vastaisen toimenpideohjelman ja panostamalla tunnetaitojen kouluttamiseen ja parantamiseen varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Kiusaamisen vastaiseen työhön tulee kutsua koulujen lisäksi perheet ja nuorisovaltuusto.
Yhtenä toimenpiteenä tulee olla varhaiskasvattajille, opetushenkilökunnalle, lapsille ja nuorille annettava tunnetaito koulutus. Vanhemmille tulee luoda materiaalipaketti vanhemmuuden tueksi ja tunnetaitojen harjoittelemiseksi.
Anette Karlsson (sd.)
