Siirry pääsisältöön

Gammelbackan hyvinvointipalveluista ei saa luopua!

Maanantaina 17.1.2022 Porvoon kaupunginhallitus tulee päättämään kaupungin omistamien kiinteistöjen tulevaisuudesta – mitkä säästetään, mitkä korjataan, mitkä vuokrataan tai myydään ja mitkä puretaan.

Purkulistalla löytyy kaksi hyvinvoinnin kannalta merkittävää rakennusta – Gammelbackan palvelukeskus ja Gammelbackan monitoimitalo. Eli ne tilat, joissa nyt on mm. Alvarin kulman Tatsin ruokailu, kirjasto, nuorisotila, eläkeläisten tuolijumpat ja muu hyvinvointitoiminta.

Olemme talousarvion 2022 yhteydessä päättäneet, että Gammelbackan hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden tulevaisuus selvitetään ja luodaan suunnitelma siitä, miten asiassa tulisi edetä lähivuosina. Demariryhmä on vahvasti esittänyt, että alueelle tarvitaan hyvinvointi- ja sivistyskeskus. Saman tyyppistä näkökulmaa kaupunginjohtaja myös tuki tammikuussa 2021 (UM 21.1.). Hävisimme tähän liittyvän äänestyksen valtuustossa marraskuussa, mutta selvitys toteutetaan kuitenkin, vaikka hankkeen aikataulu onkin paljon pidemmällä tulevaisuudessa, kun olisimme toivoneet.

Olen huolissani, jos kyseiset hyvinvointirakennukset osoitetaan purettaviksi maanantaina kaupunginhallituksessa, ei ole mitään takeita siitä, että tilalle saadaan korvaavat tilat, joissa näitä palveluita voidaan toteuttaa. Samalla alueen tulevaisuuden suunnitelma on vielä julkaisematta – eli emme edes tiedä, millaisen selvityksen Gammelbackan tulevaisuuden suunnasta saamme. Onko hyvinvointi mukana? Vai nouseeko kuitenkin vain alakoulun siirtäminen yläkoulun yhteyteen ainoaksi vaihtoehdoksi pohjaesityksessä?

Kaupunginjohtajan päätösesitys tulevana maanantaina kuuluu ”Kaupunginhallitus hyväksyy liitteiden mukaisen toimitilajohdon esityksen kaupungin rakennusten salkutusjaoksi ja ANTAA TOIMITILAJOHDOLLE VALTUUDET C-kategorian rakennusten myymiseksi, purkamiseksi ja kehittämiseksi edellä mainittujen alakategorioiden ja liitteinä olevien rakennusluetteloiden mukaisesti.” Esityslistalla kylläkin mainitaan, että ”Purettaviksi esitettyjen C-salkun kiinteistöjen joukossa on sekä toistaiseksi käytössä olevia rakennuksia että tyhjänä ja kylmillään olevia kohteita. Vuosittaiset purkukohteet määritellään ja purku suunnitellaan hyvissä ajoin myönnettyjen määrärahojen puitteissa ja kun toimialojen kanssa yhdessä sovittu käyttöaika umpeutuu.” Purkurahaa on varattu puoli miljoonaa (500 000 euroa) / vuosi. Purkukohteita listalla on 17. Näitä puretaan määrärahojen puitteissa, ja ymmärtääkseni kuitenkin mahdollisimman nopeasti. Näin ollen voi hyvin käydä niin, että Gammelbackan kohteet puretaan ennen kuin suunnitelma on edennyt tavalla, jolla uudet tilat tärkeille hyvinvointipalveluille voidaan turvata. Tämä ei ole hyvä asia ja toivon päättäjien tekevän kaiken sen puolesta, ettei hyvinvointipalvelut katoa Gammelbackasta.

Lisätietoa löytyy täältä.



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...