Suomalaiset terveysasemat ovat vuosikymmenten saatossa ajettu ahtaalle. Erikoissairaanhoito on kasvanut perusterveydenhuollon kustannuksella, vaikka tarve terveysasemien palveluille ei ole vähentynyt, päinvastoin. Terveysasemat joutuvat toimimaan liian pienillä resursseilla, mikä on johtanut siihen, etteivät ihmiset saa terveysasemilta vastaanottoaikoja niitä tarvitsessaan.
Keskeinen syy tähän kehitykseen on suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakenteelliset valuviat, joita hallitus toisensa jälkeen on hallitusohjelmassaan yrittänyt erilaisilla sote-uudistusten yrityksillä korjata, jotta ongelmaan voitaisiin puuttua.
Nyt Marinin hallitus valmistelee lisäksi lakia, joka tuo Suomeen seitsemän päivän hoitotakuun perusterveydenhuollossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiireettömässä asiassa lääkärin vastaanotolle tulee päästä viikossa silloin, kun aikaa tarvitsee. Lisäksi hammashoidon hoitotakuuta kiristetään nykyisestä puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen.
Seitsemän päivän hoitotakuu on järeä keino, mutta se vihdoin pakottaa hyvinvointialueet panostamaan perusterveydenhuoltoon. Terveysasemilla hoitoon tulee päästä matalalla kynnyksellä. Monet vaivat ja ongelmat on myös tarkoituksenmukaista hoitaa perustasolla – ennen niiden pitkittymistä ja pahentumista. Tämä on paitsi inhimillisesti oikein, myös kansanterveyden ja talouden kannalta järkevää.
Tavoite on mahdollista toteuttaa. Työterveyshuollon hyvä hoitoonpääsy on tästä kotimainen esimerkki. Tarvitaan kuitenkin lujaa tahtoa panostaa terveysasemiin muutenkin kuin juhlapuheissa ja siitä seitsemän päivän hoitotakuussa on kysymys.
Nimenomaan lääkäriin pääseminen on tärkeä tavoite, koska kiireettömät lääkäriajat ovat usein terveysasemilla pullonkaula. Jo lainsäädännön vuoksi moneen asiaan terveydenhuollossa tarvitaan lääkärin päätös. Jos kiireettömiä aikoja ei ole, potilaat kroonisten sairauksiensa kanssa ohjautuvat lyhyille akuuttiajoille tai hoitajakäynneille, mikä on kuormittavaa henkilökunnalle ja ikävää potilaalle, kun asiat eivät usein kerralla hoidu. Alle 2-vuotiaalle pojalleni on kiireettömässä asiassa tarjottu Porvoossa joko kiirevastaanotolle saapumista tai aikaa parin kuukauden päähän. Molemmat olivat tilanteessamme huonoja vaihtoehtoja.
Hoitotakuu ei tarkoita sitä, että kaikille terveysasemalle soittaville tulee varata lääkäriaika. Terveysasemia tulee kannustaa käyttämään ennakkoluulottomasti erilaisia sopivaksi kokemiaan välineitä väestönsä ihmisten oireiden tutkimiseksi ja sairauksien hoitamiseksi. Toisille alueille asioiden hoitaminen puhelimessa etänä jo ensikontaktissa toimii, toiset asemat voivat saada aikoja avattua päällekkäisyyksiä ja turhia kirjaamisia karsimalla saada lisää aikoja avattua. Tärkeintä on, että tavoitteeseen päästään eli potilaiden asiat saadaan kohtuullisessa ajassa hoidettua eikä terveysasemien lisäresurssit häviä hallinnon rattaisiin.
Jotta tavoite toteutuu, tulee terveysasemien vetovoimaan ja työntekijöiden hyvinvointiin panostaa. Terveyskeskuslääkäreiden työuupumuskokemukset ovat yleisempiä kuin muiden lääkäreiden ja kokenutta henkilökuntaa siirtyy terveysasemilta kohtuuttoman työkuorman takia pois. Tähän pitää puuttua resursoimalla terveysasemille tarpeeksi virkapohjia, tarjoamalla kilpailukykyistä palkkaa, vakinaisia työsuhteita sekä antamalla terveysasemien työntekijöille enemmän valtaa vaikuttaa omaan työhönsä. Lääkäreiden koulutusmääriä on viime vuosina lisätty ja lisätään edelleen vuonna 2022. Julkinen terveydenhuolto ei kuitenkaan saa olla viimeinen paikka, jonne tullaan töihin, kun muualle ei pääse.
Perusterveydenhuoltoon on viime vuosina sälytetty aivan liikaa niin erikoissairaanhoidon tehtäviä kuin erilaisia kehitysprojekteja ja uusia hankkeita. Nyt terveysasemien pitää päästä vihdoin kunnolla toteuttamaan ydintehtäviään: Potilaiden hoitoa, sairauksien ennaltaehkäisyä ja kansanterveyden parantamista.
Anette Karlsson
Keskeinen syy tähän kehitykseen on suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän rakenteelliset valuviat, joita hallitus toisensa jälkeen on hallitusohjelmassaan yrittänyt erilaisilla sote-uudistusten yrityksillä korjata, jotta ongelmaan voitaisiin puuttua.
Nyt Marinin hallitus valmistelee lisäksi lakia, joka tuo Suomeen seitsemän päivän hoitotakuun perusterveydenhuollossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kiireettömässä asiassa lääkärin vastaanotolle tulee päästä viikossa silloin, kun aikaa tarvitsee. Lisäksi hammashoidon hoitotakuuta kiristetään nykyisestä puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen.
Seitsemän päivän hoitotakuu on järeä keino, mutta se vihdoin pakottaa hyvinvointialueet panostamaan perusterveydenhuoltoon. Terveysasemilla hoitoon tulee päästä matalalla kynnyksellä. Monet vaivat ja ongelmat on myös tarkoituksenmukaista hoitaa perustasolla – ennen niiden pitkittymistä ja pahentumista. Tämä on paitsi inhimillisesti oikein, myös kansanterveyden ja talouden kannalta järkevää.
Tavoite on mahdollista toteuttaa. Työterveyshuollon hyvä hoitoonpääsy on tästä kotimainen esimerkki. Tarvitaan kuitenkin lujaa tahtoa panostaa terveysasemiin muutenkin kuin juhlapuheissa ja siitä seitsemän päivän hoitotakuussa on kysymys.
Nimenomaan lääkäriin pääseminen on tärkeä tavoite, koska kiireettömät lääkäriajat ovat usein terveysasemilla pullonkaula. Jo lainsäädännön vuoksi moneen asiaan terveydenhuollossa tarvitaan lääkärin päätös. Jos kiireettömiä aikoja ei ole, potilaat kroonisten sairauksiensa kanssa ohjautuvat lyhyille akuuttiajoille tai hoitajakäynneille, mikä on kuormittavaa henkilökunnalle ja ikävää potilaalle, kun asiat eivät usein kerralla hoidu. Alle 2-vuotiaalle pojalleni on kiireettömässä asiassa tarjottu Porvoossa joko kiirevastaanotolle saapumista tai aikaa parin kuukauden päähän. Molemmat olivat tilanteessamme huonoja vaihtoehtoja.
Hoitotakuu ei tarkoita sitä, että kaikille terveysasemalle soittaville tulee varata lääkäriaika. Terveysasemia tulee kannustaa käyttämään ennakkoluulottomasti erilaisia sopivaksi kokemiaan välineitä väestönsä ihmisten oireiden tutkimiseksi ja sairauksien hoitamiseksi. Toisille alueille asioiden hoitaminen puhelimessa etänä jo ensikontaktissa toimii, toiset asemat voivat saada aikoja avattua päällekkäisyyksiä ja turhia kirjaamisia karsimalla saada lisää aikoja avattua. Tärkeintä on, että tavoitteeseen päästään eli potilaiden asiat saadaan kohtuullisessa ajassa hoidettua eikä terveysasemien lisäresurssit häviä hallinnon rattaisiin.
Jotta tavoite toteutuu, tulee terveysasemien vetovoimaan ja työntekijöiden hyvinvointiin panostaa. Terveyskeskuslääkäreiden työuupumuskokemukset ovat yleisempiä kuin muiden lääkäreiden ja kokenutta henkilökuntaa siirtyy terveysasemilta kohtuuttoman työkuorman takia pois. Tähän pitää puuttua resursoimalla terveysasemille tarpeeksi virkapohjia, tarjoamalla kilpailukykyistä palkkaa, vakinaisia työsuhteita sekä antamalla terveysasemien työntekijöille enemmän valtaa vaikuttaa omaan työhönsä. Lääkäreiden koulutusmääriä on viime vuosina lisätty ja lisätään edelleen vuonna 2022. Julkinen terveydenhuolto ei kuitenkaan saa olla viimeinen paikka, jonne tullaan töihin, kun muualle ei pääse.
Perusterveydenhuoltoon on viime vuosina sälytetty aivan liikaa niin erikoissairaanhoidon tehtäviä kuin erilaisia kehitysprojekteja ja uusia hankkeita. Nyt terveysasemien pitää päästä vihdoin kunnolla toteuttamaan ydintehtäviään: Potilaiden hoitoa, sairauksien ennaltaehkäisyä ja kansanterveyden parantamista.
Anette Karlsson
Lyhyempi versio kirjoituksesta on julkaistu 18.1.2022 Uusimaassa.