Siirry pääsisältöön

Valtuustoaloite: Omaishoitajien vapaapäivistä ei tule periä maksua

Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoitajien työpanoksen merkitys ja arvostaa sitä nykyistä enemmän.

Omaishoitolaki 4 §:n mukaan jokaisella omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on kuitenkin oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta (keskimäärin 5-7 h / arkipäivä) käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b §:n mukaan vapaavuorokausilta voidaan periä maksu. Maksu saa olla korkeintaan 11,40 euroa vuorokaudessa. Porvoossa maksu on 11,40 euroa vuorokaudessa, eli korkein lain sallima maksu. Omaishoidon päivätoiminta maksaa 3,80 euroa ja omaishoidon kotiin järjestetty vapaa maksaa 3,80 euroa. On väärin, että hoidettava joutuu maksamaan siitä, että kunnalle hyvin pienellä hinnalla arvokasta työtä tekevät omaishoitajat saavat pitää heille kuuluvat vapaa päivät.

Esitämme, että Porvoo ei jatkossa peri lainkaan maksua omaishoitajan vapaan aikaisista palveluista.


Anette Karlsson
Marianne Korpi
Satu Leinonen
Marko Piirainen
Markus Hammarström
Joonas Daschinger
Riitta Ahola
Anne Wetterstrand
Mika Varpio
Juha Elo
Pete Lattu
Kevin Servin
Christer Andersson
Gia Mellin-Kranck
Patrik Björkman
Mikael Kulju
Laura Karén
Jamil Jamal
Ritva Kilpirinne
Anne Korhonen
Eija Saarela
Hanna Lönnfors
Stig Bäcklund
Björn Sundqvist
Nina Uski
Janne Ranta
Nea Hjelt
Juha Kittilä
Kristel Pynnönen
Elin Blomqvist-Valtonen
Anders Rosengren
Bodil Lund
Jarmo Grönman
Markku Välimäki
Jere Riikonen
Johan Söderberg
Pehr Sveholm
Tuuli Hirvilammi
Tapani Eskola
Jari Oksanen
Sirpa Hanska
Torolf Bergström
Tuula Virkki
Jaakko Westerlund
Pasi Siltakorpi
Mirja Suhonen
Jaakko Jalonen
Matti Valasti


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...