Siirry pääsisältöön

Valtuustopuhe 22.5.2019 Henkilöstöohjelma

Arvoisa puheenjohtaja, bästa fullmäktigeledamöter

Henkilöstö on kaupunkimme tärkein voimavara ja heistä on pidettävä huolta. Työssä jaksaminen, työn ilo ja vetovoimaisuus ovat seurausta luovasta, osaamista arvostavasta ja innovatiivisesta organisaatiosta. Kaupunkimme päämäärinä on turvalliset, terveelliset ja toimivat työolosuhteet. Lisäksi haluamme kestävää ja kehittyvää toimintakulttuuria. Nämä kaikki ovat hyviä tavoitteita, mutta vielä tarvitaan luovaa ja yhteistyökykyistä johtamista, jotta siihen päästään.

Jokainen työntekijä haluaa onnistua työssään ja saada mahdollisuuksia kehittyä. Tämä koskee myös ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Usein kielimuuri voi kuitenkin olla esteenä. Työ sujuu aina paremmin, kun ihmiset ymmärtävät toisiaan. Työ tuntuu aina paljon raskaammalta, jos kommunikointi on vaikeaa. Kyse ei kuitenkaan ole vain mukavuudesta tai helppoudesta – vaan myös työturvallisuudesta.

Meidän on varmistettava, että jokaisella kaupunkimme työntekijällä on riittävät kielitaidot voidakseen kommunikoida ja viedä omia näkemyksiään ja huomioitaan eteenpäin. Olemme puhuneet paljon siitä, että pitäisi olla helpompaa ilmoittaa epäkohdista ja työturvallisuuteen vaikuttavista asioista. Henkilöstöohjelmassa yhtenä toimenpiteenä on, että kannustamme henkilöstöä ilmoittamaan työturvallisuuspuutteista esimiehelle. Asioista on vaikea ilmoittaa, jos kielitaito ei riitä asiasta kertomiseen tai siihen, että tietää, että asioista saa ja jopa tulee kertoa.

Hyvät valtuustokollegat,

Meidän on varmistettava, että jokaisella kaupunkimme työntekijällä on riittävä kielitaito työyhteisön kehittämiseen ja urapolulla etenemiseen. Kaikkien kaupungin työntekijöiden tuntemusta erilaisista kulttuureista tulisi myös vahvistaa. Näin väärinymmärryksiltä voidaan paremmin välttyä. Hyvä ja monipuolinen työyhteisö on kiistatta suurin voimavaramme, siksi henkilöstön hyvinvointi on niin äärettömän tärkeää. Vielä meillä on matkaa, että Porvoo on Suomen ja miksei koko maailman paras työnantaja – mutta siihen suuntaan haluamme mennä – jatketaan sillä polulla.

Kiitos!


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...