Suomessa ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Hoivayrityksissä on kääritty voittoja laiminlyömällä hoidettavia. Kotihoito on monin paikoin kriisissä ja eläkeköyhyys on todellisuutta. Pienituloiset eläkeläiset joutuvat jättämään menemättä lääkäriin tai ostamatta lääkkeitä rahapulan takia. Asiakasmaksuja menee jopa ulosottoon. Haluammeko todella, että 2020-luvun Suomi näyttää tältä?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolista apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoitajien työpanoksen merkitys ja arvostaa sitä nykyistä enemmän. On aika kysyä miksi Suomessa on varaa maksaa isoja summia voittoja tavoitteleville hoivayrityksille, kun arvokasta työtä tekevät omaishoitajat eivät välttämättä saa yhteiskunnalta mitään tukea.
Itä-Uudenmaan kuntien (Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Askola, Sipoo) tulee perustaa alueelle vanhusasiamiehen virka. Vanhusasiamiehen tehtävänä olisi toimia alueen iäkkäiden ihmisten äänitorvena, kuunnella ihmisten huolia ja pyrkiä ratkaisemaan mahdollisia ongelmatilanteita, tehdä selvityksiä ja olla mukana ikäihmisten palveluiden kehittämisessä koko itäisellä Uudellamaalla. Valtakunnallisella tasolla eläkeköyhyyttä on vähennettävä ja vanhustenhoitoa on kehitettävä hyvinvointi ja laatu edellä. Tarvitaan lakisääteinen hoitajamitoitus ja rahaa sen toteuttamiseen. Hoivakotien työlistoilla pyörivistä haamuhoitajista on päästävä eroon panostamalla valvontaan ja pistämällä stoppi moraalittomalle voitontavoittelulle. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä!
Anette Karlsson
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolista apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoitajien työpanoksen merkitys ja arvostaa sitä nykyistä enemmän. On aika kysyä miksi Suomessa on varaa maksaa isoja summia voittoja tavoitteleville hoivayrityksille, kun arvokasta työtä tekevät omaishoitajat eivät välttämättä saa yhteiskunnalta mitään tukea.
Itä-Uudenmaan kuntien (Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Askola, Sipoo) tulee perustaa alueelle vanhusasiamiehen virka. Vanhusasiamiehen tehtävänä olisi toimia alueen iäkkäiden ihmisten äänitorvena, kuunnella ihmisten huolia ja pyrkiä ratkaisemaan mahdollisia ongelmatilanteita, tehdä selvityksiä ja olla mukana ikäihmisten palveluiden kehittämisessä koko itäisellä Uudellamaalla. Valtakunnallisella tasolla eläkeköyhyyttä on vähennettävä ja vanhustenhoitoa on kehitettävä hyvinvointi ja laatu edellä. Tarvitaan lakisääteinen hoitajamitoitus ja rahaa sen toteuttamiseen. Hoivakotien työlistoilla pyörivistä haamuhoitajista on päästävä eroon panostamalla valvontaan ja pistämällä stoppi moraalittomalle voitontavoittelulle. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä!
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 26.3.2019 Loviisan Sanomissa.
