Siirry pääsisältöön

Nordiska modellen och nordiskt samarbete framgångsrecept

Det är inte en slump att de nordiska länderna ofta toppar olika internationella jämförelser vad gäller jämställdhet, hälsa, konkurrenskraft, lycka, social mobilitet osv. Den nordiska modellen är en framgångssaga som lyckats kombinera jämlikhet och ekonomisk effektivitet. Tack vare det nordiska samarbetet har de nordiska länderna kunnat lära sig av varandra samtidigt som invånare och företag fått fler arbets- och tillväxtmöjligheter.

Den nordiska modellen står på tre grundpelare. Den första är universalismen dvs investeringar i utbildning, vård och social trygghet för alla. Den andra är en organiserad arbetsmarknad med jämnstarka parter och kollektivavtal. Den tredje pelaren är en ekonomisk politik för full sysselsättning.

Samarbetsviljan och förmågan att koordinera arbetsmarknadspolitiken, välfärdspolitiken och den ekonomiska politiken har gett de nordiska länderna med sina små öppna ekonomier flexibilitet att anpassa sig till förändrade omständigheter och dra nytta av globaliseringen. Den höga utbildningsgraden och grundtryggheten har gett oss i de nordiska länderna goda förutsättningar och vilja att ta i bruk ny teknologi vilket ökat produktiviteten och konkurrenskraften.

Den nordiska modellen och koordineringen av olika politikområden ger oss också utmärkta förutsättningar att genomföra de omställningar som är nödvändiga för att hejda den globala uppvärmningen, vår tids största utmaning, på ett socialt hållbart sätt. Nordiska företag som tar roll som ett klimatsmart avant garde har stor global tillväxtpotential.

Den nordiska modellen har varit och fortsätter att vara grunden för Finlands framgång. Därför är det viktigt att värna om den. Efter de senaste årens nedskärningar som drabbat utbildningen och samhällets minst bemedlade samt angreppen på arbetstagares rättigheter måste vi igen våga göra investeringar i utbildning, välfärd, jämlikhet och social rättvisa som stärker vårt samhälle på sikt. Samtidigt behöver vi på nytt bygga upp förtroendet mellan arbetsmarknadsparterna.

De nordiska ländernas framgång har under de senaste åren väckt allt mer internationellt intresse för den nordiska modellen. Norden som region är en av världens största ekonomier. Kopplat med en tradition av internationell solidaritet har Norden – om vi jobbar tillsammans - alla förutsättningar att vara en stark röst i internationell politik för fred, jämställdhet och delaktighet, rättvis handel samt hållbar utveckling.

Erkki Tuomioja, riksdagsledamot och medlem i Nordiska rådet

Anette Karlsson
, vice ordförande för Finlands svenska socialdemokrater och sakkunnig i Nordiska rådets socialdemokratiska grupp


Texten är publicerad 8.3.2019 i Östnyland och 9.3. i HBL.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...